Lue keskustelun säännöt.
Olen vain itkenyt monta tuntia. Elämäni on epäonnistunut täysin. Haen varmaan juotavaa, että saan edes jotain iloa.
Kommentit (29)
Miten olet kuvaamassasi tilanteessa, epäonnistunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin olen kaikessa epäonnistunut. En onnistu edes töitä saamaan. En saa töitä joten en saa naistakaan. Olen yksin eikä kukaan pidä minusta. Tulis nyt sota suomeenkin niin juoksisin itärajalle ammuttavaksi.
Joskus ei muu auta. Tiedän kokemuksesta. Koita vättää pitkää putkea.
Ei se elämä täälläkään kurjuutta kummempaa, pulloon en silti tartu. Otan kaiken paskan vastaan ilman että turrutan aivoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin. Tuollaisella aloituksella et varmasti saa mitään höpösypatiaa - niin läpinäkyvä aloitus oli.
Vierailija kirjoitti:
No ei juominen ratkaise ongelmia. Mikä elämässäsi on mennyt pieleen?
En jaksa ratkaista enää mitään. Se on liian pitkä tarina kerrottavaksi mutta se todella on sitä. En riitä tässä maailmassa vaikka kuinka yrittäisin ja sitten jos onnistun niin mt-ongelmat pahasti ryöpsähtävät päälle enkä pysty liikkumaan kotoani mihinkään, en pysty elämään. Tätä on jatkunut 15 vuotta enkä kestä näitä masennuskausia, tämä helvetti jatkuu jatkumistaan eikä enää jaksa edes pienempiäkään vastoinkäymisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kerro vähän, niin voidaan yrittää auttaa. En usko että asiat ihan niin huonosti on.
Vierailija kirjoitti:
No ei juominen ratkaise ongelmia. Mikä elämässäsi on mennyt pieleen?
Ratkaisee tällaisen akuutin ongelman, kunhan ei ala joka päivä juopottelemaan. Nyt vaan kunnolla hyvää ja vahvaa juotavaa, takkaan tuli ja jotain hyvää kuunneltavaa, niin kyllä se mieli koheneen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
<3 Voi sua
Itsekin itkin äsken hieman. Yritä olla itsellesi kaikesta huolimatta armollinen ja lempeä, ja tee jotain itseäsi hemmottelevaa. Kannattaa yrittää päästä kokonaan irti tuollaisista ajatusmalleista, että onko jotenkin "onnistunut" tai "epäonnistunut" elämässään - ei sillä ole oikeasti edes merkitystä, oletko onnistunut vai et.
Juomisen jälkeen on olo entistä karmeampi, joten ei kannata. Osta mielummin jotain herkkua, josta tykkäät paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäonnistunut luuseri kirjoitti:
Samoin olen kaikessa epäonnistunut. En onnistu edes töitä saamaan. En saa töitä joten en saa naistakaan. Olen yksin eikä kukaan pidä minusta. Tulis nyt sota suomeenkin niin juoksisin itärajalle ammuttavaksi.
Äläs nyt hermostu. Saahan sitä itkeä tirauttaa. Niinhän tässä muutkin tekevät. Anna noiden hylätyksi tuntemisen tilanteet mennä ohi. Pää pystyyn ja mieli muuttuu. Et ole yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei juominen ratkaise ongelmia. Mikä elämässäsi on mennyt pieleen?
En jaksa ratkaista enää mitään. Se on liian pitkä tarina kerrottavaksi mutta se todella on sitä. En riitä tässä maailmassa vaikka kuinka yrittäisin ja sitten jos onnistun niin mt-ongelmat pahasti ryöpsähtävät päälle enkä pysty liikkumaan kotoani mihinkään, en pysty elämään. Tätä on jatkunut 15 vuotta enkä kestä näitä masennuskausia, tämä helvetti jatkuu jatkumistaan eikä enää jaksa edes pienempiäkään vastoinkäymisiä.
Oletko käynyt lääkärissä. Tykkää itsestäs ja kerro ongelmat. Saat apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juomisen jälkeen on olo entistä karmeampi, joten ei kannata. Osta mielummin jotain herkkua, josta tykkäät paljon.
Eikä ole jos juo tarpeeksi ja nauttii samalla hyvistä asioista. Aamulla ei vältsisti oo edes krapulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juomisen jälkeen on olo entistä karmeampi, joten ei kannata. Osta mielummin jotain herkkua, josta tykkäät paljon.
Eikä ole jos juo tarpeeksi ja nauttii samalla hyvistä asioista. Aamulla ei vältsisti oo edes krapulaa.
Ai se onkin hyvä, että sitä rapulaa ei tarvitse kärsiä. Joillakin on tosiaan sellainen ominaisuus. Ei kuitenkaan kannata pelkästään pullosta sitä apua hakea.
No olen ollut aina liian kiltti ja miellyttämisenhaluinen ihminen. Olen suoraan sanoen ollut tyhmä ja edelleenkin olen sellaisten ihmisten vallassa, jotka voivat käyttää minua miten haluaa. Pahinta on, että en edes välitä siitä ja olen liian hyväntahtoinen edes ollakseni saatanan vihainen. Se sitten välittyy käytösessä itseeni ja inhoan tätä koska minusta tuntuu, että en edes oikeasti ole mikään kiltti miellyttäjä. En edes tiedä kuka olen. Olen vaan elänyt täällä niin, että ottakaa tuosta (minusta) mitä haluatte. jotta voisitte paremmin.
Vihaan tätä marttyyripaskaa ja omaa elämääni. Vihaan sitä etten riitä ja sitä etten enää ole pysynyt kunnossa ja nyt riitän vielä vähemmän koska voimia ei ole. En vaan kestä itseäni.
Vierailija kirjoitti:
No olen ollut aina liian kiltti ja miellyttämisenhaluinen ihminen. Olen suoraan sanoen ollut tyhmä ja edelleenkin olen sellaisten ihmisten vallassa, jotka voivat käyttää minua miten haluaa. Pahinta on, että en edes välitä siitä ja olen liian hyväntahtoinen edes ollakseni saatanan vihainen. Se sitten välittyy käytösessä itseeni ja inhoan tätä koska minusta tuntuu, että en edes oikeasti ole mikään kiltti miellyttäjä. En edes tiedä kuka olen. Olen vaan elänyt täällä niin, että ottakaa tuosta (minusta) mitä haluatte. jotta voisitte paremmin.
Vihaan tätä marttyyripaskaa ja omaa elämääni. Vihaan sitä etten riitä ja sitä etten enää ole pysynyt kunnossa ja nyt riitän vielä vähemmän koska voimia ei ole. En vaan kestä itseäni.
Usko tai älä mutta kuulostaa hyvin tutulta. Narsistit ovat niitä jotka ottavat välittämättä toisen terveydestä, myös mielenterveydestä. Eli kannattaa ottaa selvää narsisteista ja myös läheisriippuvuudesta. Itse olen myös ollut läheisriippuvainen, olen omistanut elämäni sille että huolehdin toisesta ja kärsin itse siinä samalla. Se oli tarkoitukseni ja sain sen rarpeen tyydytettyä, kuten toinen osapuoli sai sen tarpeen tyyydytettyä että hän teki mitä haluaa vailla huolen häivää ja joku toinen huolehti kaikista hänen asioistaan niin hänen ei tarvinnut. Syy oli aina minun.
Ei enää. Sanoit että et tiedä kuka olet. Sinun on otettava selvää. Siinä menee kauan, koska olet laiminlyönyt itsesi. Et edes uskalla haluta mitään mitä oikeasti haluaisit. Anna itsellesi aikaa ja myötätuntoa. Mieti ja tutkaile minä tuntuu hyvältä. Kokeile uusia asioita (vaikka vain kotona). Uskalla kohdata se pieni lapsi joka asuu sisälläsi. Kohtele häntä hyvin, koska hän on vain lapsi ja tarvitsee sinua. Selviätte kyllä yhdessä. Toivoa on aina.
Olin narsistin kanssa suhteessa ja hän kyllä romutti minut. Nyt en ole enää jaksanut nousta, se oli viimeinen pisara enkä todellakaan jaksa käydä läpi mitään ylimääräistä. Inhoan omaa ihmisyyttäni koska se on vienyt aina ongelmiin. Siis läheisriippuvuus joka tuntuu olevan niin vahva osa minua, etten todellakaan tiedä mikä minusta tulisi jos sitä osaa ei olisi. Kiitos kuitenkin.
<3 Täältä yksinäinen 150kilonen ihmisraunio lähettää pusun poskelle ja halauksen.
No ei juominen ratkaise ongelmia. Mikä elämässäsi on mennyt pieleen?