Mistä voi johtua, ettei saa koskaan arvostusta töissä?
En tiedä, itkisinkö vai nauraisinko.
Olen korkeakoulutettu. Naisena palkkani on aina ollut pienempi alalla oleviin miehiin verrattuna. Olen yrittänyt aktiivisesti nostaa palkkaani ja edetä urallani, mutta aina aika on väärä, esimies tai organisaatio vaihtunut, kriteerit vaihtuneet, minua ei tunneta tarpeeksi hyvin jne. Jopa esimiehet ja tiimit, joille olen työskennellyt vuosia, sortuvat näihin kliseisiin. Tekemäni työ ja kollegoilta saamani hyvä palaute nollataan kehityskeskusteluissa. Moni muu samaan aikaan kanssani valmistunut on nykyään manageritasolla, kun taas minä olen vielä vastavalmistuneen palkoilla. Minua on vuosien varrella myös kiusattu työelämässä; olen mm. joutunut narsistin uhriksi ja saanut potkut koeajalla, kun uskalsin ottaa kiusaamisen puheeksi. Motivaationi alkaa väkisinkin hiipua, kun tätä on jatkunut vuosikymmeniä. En ole ikävä ihminen, joka vaan jankkaa omista tarpeistani työpaikalla, vaan saan hyvää palautetta työsuoritusteni lisäksi siitä, miten mukava olen ja otan kaikki huomioon. Mutta kyllä tässä alkaa huijarisyndrooma vallata mielen. Ehkä en vaan osaa mitään tai ehkä en ole edes niin pidetty kuin ajattelen. Mitä voisin tehdä?
Kommentit (20)
Ei kaikki voi olla johtajia, vaan koska on vanhoja
Vierailija kirjoitti:
Olet epäpätevä
Vaikka saavutan minulle asetetut tavoitteet ja työtäni kehutaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet epäpätevä
Vaikka saavutan minulle asetetut tavoitteet ja työtäni kehutaan?
Niin lapsenikin saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet
B.Virtanen-sarjakuvassa tsupparipoika kysyi toimistopäälliköltä,miten voisi edetä urallaan.
Toimistopäällikkö: Nuoleskelee johtoa, syytä virheistäsi muita, ota kunnia toisten tekemisistä, puukota selkään mahdollisia kilpailijoitasi.
Tsuppari: Entä ahkeruus ja ammattitaito?
Toimistopäällikkö: Niin no, miksei. Ajattelin, että haluat pelata varman päälle.
Ota lopputili
Lahjakkaana saat heti töitä muualta paremmalla palkalla
Vai etkö ookkaan hyvä?
Aikoinaan erehdyin kotona kertomaan kahdesta eri työpaikasta tulleesta positiivisesta palautteesta kotona molemmilla kerroilla äiti sanoi että kunhan sun mieliksi vain sanovat että tekisit enemmän
Esimiehellä on aina joku selitys miksi palkkaa ei voi nostaa.
Palkkaa saa helpoiten lisää vaihtamalla työpaikkaa.
Aikoinaan pomoni sanoi, että jos haluat edetä urallasi, hae töihin muualle. Minähän sitten hain naapuriyksikköön ja sain ylennyksen lisäksi 650€:n palkan korotuksen. Toisella kerralla sama juttu. Hain töihin toiseen firmaan ja sain jälleen 500€:n palkankorotuksen.
Enkä muista, että kukaan työkaverinikaan olisi saanut lisää liksaa pyytämällä.
Olen siis vaihtanut työpaikkojakin jo useita kertoja urani aikana. Kaikissa sama juttu kuitenkin, firman sisällä ei pääse enää etenemään eikä palkka nouse.
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla paranee
Sanottu juuri tuolla ylhäällä, että vaihtaminen ei auta kuin sen hetken.
Työnantajat eivät yleensäkään ole kiinnostuneita hyvien työtekijöiden palkitsemisesta tai huomioimisesta itseisarvona. Ja miksi olisivatkaan. Työntekijä on resurssi, ja ylennys tulee jos työnantaja katsoo että ylentäminen on organisaation kannalta hyödyllistä, ja palkkaa korotetaan silloin kun pelätään työntekijän menettämistä (ts. vaikea ylipäätään löytää korvaavaa työntekijää, tai sitten korvaava työntekijä löydetään mutta ei nykyisen työntekijän palkalla vaan paljon kalliimmalla). Näin siis työpaikoissa, joissa puuhassa on järki mukana, eikä ylennykset jne. perustu kaverisuhteisiin tai vastaavaan.
Omalla työpaikalla osa kollegoista puhuu siitä, miten työnantajamme ei arvosta työntekijöitä. Ei ole itselleni näiden vuosien aikana selvinnyt, mitä he oikeastaan tarkoittavat. Työnantaja maksaa palkan ja muut sopimuksen mukaiset edut, ja minä teen toimenkuvani mukaiset työtehtävät sillä tavalla kuin niistä on sovittu.
Koska olet liian kiltti. Sinun pitää oppia parempia neuvottelutaitoja ja pysyä kovana palkkaneuvotteluissa, jos palkka ei nouse, lähdet muualle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki voi olla johtajia, vaan koska on vanhoja
Kuka sanoo että ap haluaa johtajaksi? Uralla voi edetä monella eri tavalla.
Minä en ole koskaan edes halunnut yletä uralla. Olen tyytyväinen tilanteeseen, pärjään 3000 euron brutolla ihan riittävän hyvin, työ on ns. siistiä sisätyötä ilman suurta vastuuta ja kun lopetan työpäivän minun ei tarvitse ajatella töitä enää eikä hoitaa iltaisin työjuttuja. Ärsyttää jo kun tulossa on kehityskeskustelu ja siihen pitää aina keksiä jotain uratavoitteita ja muuta lässynläätä, koska työntekijässä joka ei vaikuta haluavan edetä on pakko olla jotain epäilyttävää, vaikka hän hoitaisi työnsä erinomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan edes halunnut yletä uralla. Olen tyytyväinen tilanteeseen, pärjään 3000 euron brutolla ihan riittävän hyvin, työ on ns. siistiä sisätyötä ilman suurta vastuuta ja kun lopetan työpäivän minun ei tarvitse ajatella töitä enää eikä hoitaa iltaisin työjuttuja. Ärsyttää jo kun tulossa on kehityskeskustelu ja siihen pitää aina keksiä jotain uratavoitteita ja muuta lässynläätä, koska työntekijässä joka ei vaikuta haluavan edetä on pakko olla jotain epäilyttävää, vaikka hän hoitaisi työnsä erinomaisesti.
Vaihdetaanko työpaikkoja? :)
Ehkä sulaudut seiniin? Olet helposti korvattavissa, etkä ole verkostoitunut oikeiden ihmisten kanssa.
Olet epäpätevä