MIten ihmiset polttivat CD:lle musiikkia itse, myytiinkö kaupoissa vain polttamattomia CD-levyjä?
Sitten ostettiin polttamaton CD ja tehtiin mitä? Nauhoitettiin biisi sinne kun se soi ei ollut spotifyä yms eli laitettiinko cd soittimeen levy soimaan ja sitten cd poltettiin jollain laser CD-levyn teko koneella kun se soi?
Kommentit (52)
Ostettiin kaupasta CD-R, laitettiin se tietokoneen polttavaan levyasemaan, valittiin tiedostoista CD:lle tulevat biisit ja kone hoiti loput.
Jonnet ei muista. Tyhjiä CD:tä oli kaupat täynnä. Albumit lainattiin kaverilta tai imuroitiin netistä esim piraattilahdesta. Kopioitiin biisit kovalevylle ja poltettiin levylle siihen tarkoitukseen tehdyllä softalla.
Antakaa olla. Kyllä tää tietää, se vaan saa jotain kiksejä tällasista.
Tietokoneella poltettiin lähinnä mp3-tiedostoja (ensin muutettiin ne tiedostomuotoon, jota CD-soittimet osasivat soittaa, en nyt muista tarkkaa tiedostomuotoa) CD:lle. Tähän tarvittiin tietokoneella polttava CD-rom -asema (kaikki asemat eivät olleet polttavia) sekä joku ohjelma, jolla tiedostoja polttaa. Tosin Windowsissa tuli sellainen jo mukanakin, oliko se MediaPlayer. Biiseistä pystyi tekemään valmiita soittolistoja hakemistoon ja polttaa kaikki kerralla. Itse asiassa alkuvaiheessa CD-levylle pystyikin kirjoittamaan vain kertaalleen, joten kaikki sinne halutut tiedostot piti saada polttolistalle samalla kertaa.
Käytännössä jossain vaiheessa lähes kaikissa läppärissä oli polttavat cd-asemat. Aiemmin ne piti ostaa erikseen ja hinta oli kova. Saattoi olla 500 €. Sittemmin hävisivät lähes kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Jonnet ei muista. Tyhjiä CD:tä oli kaupat täynnä. Albumit lainattiin kaverilta tai imuroitiin netistä esim piraattilahdesta. Kopioitiin biisit kovalevylle ja poltettiin levylle siihen tarkoitukseen tehdyllä softalla.
CD:itä voi vielä tänäkin päivänä lainata myös kirjastoista.
Teen edelleen omia kokoelma-cd:itä kesäisille esim. mökkimatkoille. Levyjä toista tuhatta hyllyssä. Vain täysi keijo maksaa spotifysta josta et saa mitään omaksi ja firma päättää esim. mitä versiota kuuntelet ja josta puuttuu vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnet ei muista. Tyhjiä CD:tä oli kaupat täynnä. Albumit lainattiin kaverilta tai imuroitiin netistä esim piraattilahdesta. Kopioitiin biisit kovalevylle ja poltettiin levylle siihen tarkoitukseen tehdyllä softalla.
CD:itä voi vielä tänäkin päivänä lainata myös kirjastoista.
Kyllä ja meidän perheessä poltettiinkin kopioita kirjaston levyistä. Se taisi olla laillistakin, kun kopioi omaan käyttöön.
Yleensä tietokoneella poltto-ohjelmassa valittiin kopioitavat äänitiedostot ja poltettiin ne cdr-levylle. Operaatio saattoi kestää aseman nopeudesta riippuen muutamasta minuutista tuntiin asti. Levyjä saattoi myös kopioida, jolloin ohjelmisto ensin kopioi originaalin tietokoneelle tai luki sitä pikku palasissa muistiin polttamisen lomassa.
Vierailija kirjoitti:
Teen edelleen omia kokoelma-cd:itä kesäisille esim. mökkimatkoille. Levyjä toista tuhatta hyllyssä. Vain täysi keijo maksaa spotifysta josta et saa mitään omaksi ja firma päättää esim. mitä versiota kuuntelet ja josta puuttuu vaikka mitä.
Totta. Levyjen keräily on sitäpaitsi äärimmäisen mukavaa puuhaa, jolla myös arvostat artistia enemmän. Näyttävät myös hyvältä hyllyssä. Suoratoistot riistävät artisteja.
Vierailija kirjoitti:
Tietokoneella poltettiin lähinnä mp3-tiedostoja (ensin muutettiin ne tiedostomuotoon, jota CD-soittimet osasivat soittaa, en nyt muista tarkkaa tiedostomuotoa) CD:lle. Tähän tarvittiin tietokoneella polttava CD-rom -asema (kaikki asemat eivät olleet polttavia) sekä joku ohjelma, jolla tiedostoja polttaa. Tosin Windowsissa tuli sellainen jo mukanakin, oliko se MediaPlayer. Biiseistä pystyi tekemään valmiita soittolistoja hakemistoon ja polttaa kaikki kerralla. Itse asiassa alkuvaiheessa CD-levylle pystyikin kirjoittamaan vain kertaalleen, joten kaikki sinne halutut tiedostot piti saada polttolistalle samalla kertaa.
Tuo ei ihan pidä paikkaansa. En juurikaan polttanut mp3, koska silloiset stereot ei osanneet toistaa niitä. Lisäksi mp3 laatu oli heikompi.
Tietokoneella niitä saattoi kuunnella ja myohemmin tuli tietysti soittimet jotka hanskasi mp3.
No just niinkuin täällä, ihan kaupasta ostettiin tyhjiä cd-levyjä ja tietokoneen polttavalla cd-asemalla ja sopivalla ohjelmistolla poltettiin. Ensin toki hommattiin ne musiikit tietokoneelle, enemmän tai vähemmän laillisin keinoin (siis joko jonkun levyltä kopioiden, ostamalla tiedostoja tai jotkut ihan vaan latasi laittomasti netistä ja ehkä lähetti niitä sitten kavereillekin).
Viritetyllä laserosoittimella käsin poltettiin CD-levyyn samalla kun kuunneltiin levyä, oli aika tarkkaa hommaa, siinä ei saanut käsi täristä ja piti olla aika hyvä sävelkorva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnet ei muista. Tyhjiä CD:tä oli kaupat täynnä. Albumit lainattiin kaverilta tai imuroitiin netistä esim piraattilahdesta. Kopioitiin biisit kovalevylle ja poltettiin levylle siihen tarkoitukseen tehdyllä softalla.
CD:itä voi vielä tänäkin päivänä lainata myös kirjastoista.
Kyllä ja meidän perheessä poltettiinkin kopioita kirjaston levyistä. Se taisi olla laillistakin, kun kopioi omaan käyttöön.
Omaan käyttöön sai/saa tehdä kopioita omitamistaan CD-levyistä. Kirjaston levyjen polttaminen ei ole lallista, eikä ole koskaan ollut laillista.
Voi että nuita aikoja muistelles tuli mieleen kuin huono äänenlaatu joissakin kopioiduissa kappaleissa oli
Vierailija kirjoitti:
Teen edelleen omia kokoelma-cd:itä kesäisille esim. mökkimatkoille. Levyjä toista tuhatta hyllyssä. Vain täysi keijo maksaa spotifysta josta et saa mitään omaksi ja firma päättää esim. mitä versiota kuuntelet ja josta puuttuu vaikka mitä.
Ei sullakaan hyvin mee..
Ei ole vieläkään autossa bluetoothia tai usbia.
Kotona olevista lempi CD:stä tehtiin kopiot jotka soivat autossa.
Autossa levyt helposti naarmuuntuu pilalle.
Musiikki firmat vaan pilasi tämänkin ja tekivät kaikkensa ettei homma toiminut, halusivat myydä musiikkinsa moneen kertaan. Nythän se on digitalisaation kautta toteutunut kun soittokerroista maksetaan se mikro maksu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnet ei muista. Tyhjiä CD:tä oli kaupat täynnä. Albumit lainattiin kaverilta tai imuroitiin netistä esim piraattilahdesta. Kopioitiin biisit kovalevylle ja poltettiin levylle siihen tarkoitukseen tehdyllä softalla.
CD:itä voi vielä tänäkin päivänä lainata myös kirjastoista.
Kyllä ja meidän perheessä poltettiinkin kopioita kirjaston levyistä. Se taisi olla laillistakin, kun kopioi omaan käyttöön.
Omaan käyttöön sai/saa tehdä kopioita omitamistaan CD-levyistä. Kirjaston levyjen polttaminen ei ole lallista, eikä ole koskaan ollut laillista.
Omaan käyttöön saa kopioida myös kirjaston levyjä.
Joko tietokoneella tai hifi-käyttöön tarkoitetulla polttavalla cd-soittimella. Levyt tilattiin Saksasta.