Minua ahdistaa nykyään aina

Ahdistukseni on muuttunut krooniseksi venäjän takia. Tai sotien takia. Lisääntyi Kiinan ja Taiwannin takia.

lopeta uutisten lukeminen. Maailmassa on aina sodittu.

Miksi sinun pitää ahdistua muiden tekemisistä? Ahdistu ennemmin omista toilailuistasi.

Kysyin miten muiden ahdistus ilmenee?

Ja tietysti minun ei pitäisi ahdistua mistään, mutta ahdistun. Ei se uutisten välttäminen sitä helpota. Jostain ne silmiin osuu joka tapauksessa. Jos kiina hyökkää Taiwanin, niin vaikea sitä on olla huomaamatta. Sama kuin Ukrainan sodalta on vaikea ummistaa silmänsä. En todellakaan lue ukrainauutisia, enkä mitään yksityiskohtia tai videoita yms. , mutta silti se tulee tietoisuuteen. Ei sitä voi välttää.

Vierailija kirjoitti:

lopeta uutisten lukeminen. Maailmassa on aina sodittu.

Maailmassa on aina sodittu. Mutta esim.Jugoslavian sota tuli lähelle, silti se oli olemukseltaan paikallinen. Nyt mikään ei tunnu paikalliselta vaan todella globaalilta ja räjähdysalttiilta sodalta. Vaikka olen nuori, niin valitettavasti olen joutunut kosketuksiin sodan kanssa.

Vaikka ahdistaisi, niin on vähän kyseenalaista itkeä sitä ahdistustaan täällä, missä kaikki on kutakuinkin normaalisti. Joskus olisi kaikkien hyvä kestää kuin mies.

En valita ahdistusta. Haluaisin vain kuula minkälaisia variaatioita sillä on. Miten ihmiset kokee ahdistuksen? Useimpia varmaankin ahdistaa joskus?

Vaikutat jo tietävän mistä ahdistuu johtuu, niin olet jo voiton puolella. Siitä on hyvä purkaa tilannetta ja eliminoida juurisyy arjestasi.

Omalla kohdalla vuosien varrella "oireet" vaihtuvat tietyn ajanjakson jälkeen, kun niihin on liiaksi tottunut. Pääkoppa kehittää tilalle muita psykosomaattisia oireita, mitkä taas tuntuu aivan hirveältä, mutta sitten kun niihin taas tottuu, niin sitten taas mennään kohti uusia kokemuksia. Olen nähnyt ja kokenut niin paljon kaikenlaista oiretta. En sano, että olisin mitenkään vahva, mutta moni olisi varmasti soittanut apua niinä hetkinä, kun tuntuu että kuolema korjaa ja sanot nukkuvalle puolisollesi hiljaa: Mä rakastan sua.. mä tuun vielä takas.

Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä tarpeeksi ajoissa, ettei tarvitse liian pitkään porskutella omillaan.

Muakin ahdistaa usein! Mulla on skitsoaffektiivinen häiriö, ja harhat sekä mania melko hyvin kurissa. Mutta ahdistus. Se on jotain ihan järjetöntä. Ei liitt mitenkään uutisiin, vaan esim ajattelen harhoissani että ihmiset seuraavat minua tai lukevat ajatuksiani ja se on tosi ahdistavaa, kun kaikki tarkkailevat minua.

Vielä ei ole löytynyt lääkitystä. En tykkää.