Lue keskustelun säännöt.
Missä kuluttaa lapsen energiaa kun itse ei jaksa leikkipuistoilua?
02.08.2010 |
Paksusti voidaan (siis raskaus loppupuoella) ja parivuotias vaatisi ihan hirveästi energian purkamista. Kotona "hyppii seinille", mutta äiti ei pysy leikkipuistossa enää perässä. Ihania paikkoja sisäleikkipuistot, mutta ei niissäkään raaski joka päivä käydä, aika kallistakin maksaa 7e parin tunnin juoksentelusta (siis kovin usein). Mikä olisi oiva paikka sekä äidin että lapsen kannalta? Nyt lapsi selvästi raivoaa tavallista enemmän, koska olen yrittänyt vähennellä leikkipuistoilua ja vaikka askarrella kotona enemmän. Selvästi jää lapselle energiaa liikaa ja illalla riehuu kovasti.
Kommentit (17)
tai jos ei isää ole niin sitten on varmaan jeksettava olla siellä puistossa..? :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä puistoiluttaakin kun tulee kuuden maissa illalla kotiin, mutta siinä on niin pitkä päivä äidille ja lapselle sitä ennen! Lapsi tottunut pääsemään jo aamupäivästä ulos, joten todellakin hyppii seinille iltakuuteen mennessä jo monta kertaa.
itse en käsitä mitä eroa on äidin kannalta siinä mennäänkö sisä vai ulkoleikkipuistoon? voi siellä ulkonakin istua penkillä ja seurailla vierestä. Koita saada lapselle kaveri mukaan, niin jaksaa paremmin leikkiä ilman äitiä leikkikaverina.
koita purkaa sitä energiaa sisällä/kotipihassa: yllytä lasta opettelemaan yhdellä jalalla hyppimistä/kuperkeikkaa/kärrynpyörää... ja paitsi fyysinen aktiivisuus niin myös älyllinen aktiivisuus vie energiaa, eli paljon vain uutta opeteltavaa leikin muodossa niin lapsi väsähtää...
Ei pahalla mutta etköhän kuitenkin jaksa lähteä aamusta pariksi tunniksi puistoon kun se kerran on pienelle tärkeää. Itse ainakin olen ulkoillut ja touhunnut lasten kanssa vielä synnytys päivänäkin vaikka olo ei todellakaan ole ollut reipas supistuksineen ja suonikohjuineen. Lapsi on kuitenkin tärkein. Jaksamista!
siel aidatussa tilassa jopa 2v voi ihan vapaasti leikkiä, ei pelkoa tielle juoksuun tms
on hiekkalaatikkoa, liukumäkeä, kiipeily yms mihin siinä itä tartttee, kiun katsooon etttei mene ihan hurjaksi
eli situ ite penkille ja vahdi ja ohja sieltä, niin mäkin teen
helpommaala siinä pääsee kun sisällä
jos oma piha niin trampoliiniin pomppimaan vaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että äiti pysyy perässä!!!?
Ennemminkin miettisit että miten lisätä omaa energiaasi että jaksat leikkipuistoilun. Se on tuon ikäiselle ihan MUST juttu!!!
Tai hommaa mll-lastenhoitaja 2 tunniksi kotiin viemään lapsi ulos. Naapuritkin luulisi voivan auttaa jos on omia lapsia.
Ei saa jäädä sisään möllöttämään tuon ikäisen lapsen kanssa. Jos ei lapsi tottele puistossa nyt niin miten aiotte ulkoilla kun vauva syntyy???
Tai hommaa mll-lastenhoitaja 2 tunniksi kotiin viemään lapsi ulos.
Eiköhän ap MLL:n lastenhoidon hinnalla vie lastaan sinne sisäpuistoonkin.
Meilläpäin puistot ovat aidattuja alueita, joissa lapset voivat juoksennella vapaasti. Tai sitten joku kunnan/srk:n kerho yhdessä lapsen kanssa, nekin alkavat kohta.
Tsemppiä loppuraskauteen ap:lle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten ei tarvitse juoksennella perässä. Voit istuskella vaikka penkillä. Toinen vaihtoehto olisi puistotäti. Vie sellaiseen puistoon aamupäivisin leikkimään jossa on puistotäti.
Ei pahalla mutta etköhän kuitenkin jaksa lähteä aamusta pariksi tunniksi puistoon kun se kerran on pienelle tärkeää. Itse ainakin olen ulkoillut ja touhunnut lasten kanssa vielä synnytys päivänäkin vaikka olo ei todellakaan ole ollut reipas supistuksineen ja suonikohjuineen. Lapsi on kuitenkin tärkein. Jaksamista!
"Lapsi on tärkein". No eikö se mahassa oleva lapsikin ole tärkeä? Äidin jaksaminen vaikuttaa aika olennaisesti sen lapsen hyvinvointiin. Raskaana olevan kannattaa kuunnella omaa vointiaan eikä hampaat irvessä touhuta kaksivuotiaan kanssa.
Itse yritin tätä, ja jouduin sairaalaan tarkkailuun verenvuodon takia. Loppuraskauden ajan oli mm. kaikenlainen ponnistelu ja raskaiden esineiden nostelukielto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiukan on paha antaa vinkkejä, kun ei tiedä, asutko stadissa, Perähikiällä vai Sodankylässä.
ja kaikki leikkipuistot sijaitsevat tien varressa...
Ihan tiedoksi vaan niille, jotka ihmettelevät miksi parivuotiaan perässä on joskus juostava pitkin puistoa...
En ole ap, mutta kerroinpahan kumminkin, kun kaikki ei vissiin tajua, ettei jokapaikassa ole mahdollista istuksia penkillä kutomassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyselee turvallista paikkaa lapsen kanssa ulkoiluun, muttei kerro, mistä päin Suomea sellainen pitäisi löytää.
;-DDD nää av-mammojen aloitukset...
puistoon ja joka vois vähän avittaa sua lapsen perässä juoksemisessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kahdella lapsella pieni ikäero toiseen.
Silloin on oma kroppa kovilla. Omat liitoskivut kakkosesta oli kamalat.
Käytännössä sun ei tartte keksiä lapselle puuhaa kuin muutamalle tunnille.
Opetelkaa tekemään kuperkeikkoja? Tee temppurata olkkariin?
Panosta aamupäivään sormiväreillä maalaamista esim. sotkee kylppärin kaakeleita?
Tai piirrätte, muovailuvahoilla askartelua?
Muistan miten en itse päässyt lattialta enää ylös taaperon perään jos lattialle istuin ja syytin itseäni huonoksi jos en ulos jaksanut lähteä.
Mutta ihan kaikesta sydämestä: älä ajattele niin!
Isän ulkoilut riittää. Ja sää voit leikkiä lapsen kanssa sisällä asioita jotka opettaa vaikka jakamiseen ja vuoron odottamiseen.
En käsitä miksi ruumiillinen väsytys on niin tärkeää, onhan sitä henkistäkin hyvinvointia ajateltava.
Käytännössä lapsen päivät menee näin:
1. herätään ja syödään
2. ulkoillaan
3. syödään
4. nukutaan
5. syödään
6. puuhaillaan jotain
7. syödään
(nukutaan??)
8. puuhataan jotain/ulkoillaan
9. iltapuuhat syömisineen
10. nukutaan
Kuulostaako tutulta?
Oletko samassa tahdissa antanut lapselle aikaa sisällä, vai onko oma aika koneella lisääntynyt?
Koska lapsi saattaa tahtoa myös että leikit lapsen kanssa.
Sängyssä höpöttäminen saattaa olla merkki siitä ettei lapsi ole jutellut riittävästi päivällä kanssasi, ulkona itse olen koko ajan lapsen kanssa yhteydessä. Sisällä lapsi saattaa vapaasti mennä ja tehdä omiaankin.
Ja toinen on lapsen ikä: voi olla että lapsella on uhma alkamassa.
Itseään ei kannata syyllistää ihan mahdottomasti!
Ole armollinen itsellesi: kun synnytys on ohi niin taas jaksaa mennä.
Silloinkin tarttee opetella jälleen uusia asioita uuden vauvan kanssa ja sumplia edelliset vauvat uuteen arkeen.
Ota lasta mukaan kotihommiin, omia astioita voi vaikka hakea kaapin alahyllyltä yms.
sinä joka sanoit et äitihän voi istua vaa penkillä ja kattoo kun lapsi juoksee puistossa. minä en ainakaan kykene moiseen,pakkohan se on seurata koko ajan lähempää missä menee ja mitä tekee..ettei karkaa taikka mitään muutakaan
Mäkkärin tai Hesen leikkipaikkaan. Äiti istumaan kahvin ääreen ja parivuotias liukumäkeen. Tai kauppakeskuksen lapsiparkkiin ;D
väsyksiin heti kun tulee töistään. Menevät vaikka kaksin jonnekin metsään kävelylle, kiipeilemään kallioille, ihan urheilukentillekin voi mennä juoksemaan (yleisölle avonaisia paikkoja on), kunhan ei häiritse kenenkään treeniä, pallopelit pihanurmikolla, tai osta joku kiva pihalelu vaikka lasten ruohonleikkuri, pihassa iso uima-allas ja kukkien kastelu omalla pikkukannulla vie myös hyvin energiat ja ollaan me käytetty mäkkärien leikkipisteitä mm. Itäkeskuksessa tai ABC-huoltareilla olevia kauempana. Kotona sisätiloissa vanhempien makkariin majanrakennuspuuhaa, nosta lapsen sängystä patka sinne ja alkaa vääntää peittojen kanssa majoja. Siinä menee energiaa. Myös pikkuisen isomma leikkikaverin esim. 4-vuotiaan kutsuminen kylään leikittäjäksi saa aikaan villiä menoa, vaikka tanssit pystyyn musiikkitelkkarin tahdissa. Meillä lapsi jakso pomppia Fröbelin palikoiden tahdissa (poika) kun ostettiin kaulaan vielä lasten lelumuovikitara. Tässä jotain vinkkejä.