Lue keskustelun säännöt.
Olen 28-vuotias ja määräaikaisella eläkkeellä mielenterveyssyistä
03.01.2023 |
Samalla opiskelen hitaasti yliopistossa. Ihmetyttää vaan tää kuntoutus: nään psykiatrista hoitajaa kerran kuussa vain. Lääkemuutoksia vatvotaan kuukausikaupalla ennenkun ne tapahtuu ja näen oikeasti psykiatrin. Miten on tarkoitus tälläisellä kuntoutua työkykyiseksi? Eikö kannattais vähän enemmän panostaa nuoriin, jotta eivät jää kokonaan työkyvyttömiksi? Munkin harhoihin sanotaan vaan että katsotaan myöhemmin tätä lääkeasiaa vaikka kerron etten pääse kotoa pois.
Oon ollut nyt 6v kuntoutustuella. Sinä aikana käynyt myös 3v psykoterapian, ei auttanut. Facen vertaistukiryhmissö jaetaan lähinnä vinkkejä miten saada pysyvä eläke, ei kauhean moni halua siellä kuntoutua takaisin työkykyiseksi.
Kommentit (60)
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.
Olet ollut 6 vuotta passiivisena tilanteen vietävissä tekemättä itse mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.
Ei ammattilaisten määrää voi loputtomasti kasvattaa, jos henkilö ei itse ota vastuuta itsestään. Et ole näiden vuosien aika suonut ajatustakaan sille miten sinua voisi auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.
Eli tarvitset yhteiskunnalta itsellesi äidin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei kukaan maininnut että työkyvyttömyyseläkkeellä työn teko eli ansiotulo on tehty vaikeaksi.
Jos teet esim. kesä töitä vuosittain se katsotaan säännölliseksi ansiotuloksi. Siksi pitää tehdä joka toinen vuosi. Muuten menetät kaikki eläketuet.
Tietenkin voi laittaa eläkkeen lepäämään maksimissaan 2 vuodeksi jos on töitä mutta silloinki työkykyä tarkastellaan uudestaan.
Raja mikä vaikuttaa tukiin on taas tosi alhainen eli jotain 800 euroa/kk ja vain kaksi kuukautta saa tienata ettei se vaikuta tukiin.
Kannattaa muistaa että esim. Lomarahat jotka tulee vuodenvaihteen jälkeen katsotaan ansiotuloksi jolloin olet tehnyt töitä sinä vuonna kun rahat tuli.
Käytännön esimerkki; teet töitä 2022 loppu vuonna ja työ suhde päättyy 1.12. lomarahat maksetaan 2023. et voi tehdä töitä ilman että menetät tukia 2023 ja 2024.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.
Onko parempaa kokemusasiantuntijaa miten juuri sinua voisi auttaa kuin sinä itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ei suomessa sitä apua oikeasti saa. Itse keskeytin opiskelun kun masennuin työssäoppimisessa niin että menetin toimintakykyni. Vuoden selitin samoja asioita eri henkilöille. Lopulta pitkä saikku. Myöhemmin lääkäri ilmoitti ongelmieni olevan niin vaikeat ettei he voi auttaa hän lupasi selvittää tahot josta apua saisin ja jossa hoito jatkuisi. Sitten se soitti takasin ja sano ettei mikään noista tahoista voi ottaa vastaan ja jäin yksin. Nyt olen te-keskuksen kyykyttämänä hakemassa 4x työpaikkaa kuussa. Silmät avautuivat tämän yhteiskunnan periaatteista kyllä. Ihmisen ainut arvo on työmuurahaisena oleminen. Jos et voi olla yhteiskunnan ratas olet arvoton ja ne toivoo sun kuolevan. En enää välitä yhteiskunnasta tai koko ihmis-sivilisaatiosta pätkääkään, kaikki valhetta. Hyvinvointivaltio on pelkkää sanahelinää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.Eli tarvitset yhteiskunnalta itsellesi äidin?
Yhteiskunnan pitäisi jatkaa siihen mihin vanhemmat jäi? Hankkia ystäviä, jne?! Pakollisia ryhmiä? Sinä reipadtus kun joku vaan pakottaisi siihen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo ei suomessa sitä apua oikeasti saa. Itse keskeytin opiskelun kun masennuin työssäoppimisessa niin että menetin toimintakykyni. Vuoden selitin samoja asioita eri henkilöille. Lopulta pitkä saikku. Myöhemmin lääkäri ilmoitti ongelmieni olevan niin vaikeat ettei he voi auttaa hän lupasi selvittää tahot josta apua saisin ja jossa hoito jatkuisi. Sitten se soitti takasin ja sano ettei mikään noista tahoista voi ottaa vastaan ja jäin yksin. Nyt olen te-keskuksen kyykyttämänä hakemassa 4x työpaikkaa kuussa. Silmät avautuivat tämän yhteiskunnan periaatteista kyllä. Ihmisen ainut arvo on työmuurahaisena oleminen. Jos et voi olla yhteiskunnan ratas olet arvoton ja ne toivoo sun kuolevan. En enää välitä yhteiskunnasta tai koko ihmis-sivilisaatiosta pätkääkään, kaikki valhetta. Hyvinvointivaltio on pelkkää sanahelinää!
Kuka sinut pakottaa asumaan suomessa? Painu vittuuun täältä jos ei kelpaa.
Ymmärrän turhautumisesi. Minä olen päälle 30-vuotias ja tuki-ja liikuntaelimistön sairauksien vuoksi määräaikaisella eläkkeellä. Minun kohdalla kuntoutus on fysioterapeutilla käyntiä, jossa hän antaa jumppaohjeita. Niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, joten lopetin siellä käymisen. Ei kai tässä auta kuin odottaa leikkausjonoon pääsemistä tai ihmettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti saat asiallisia vastauksia, varoitus, täällä tulee hirveitä loukkaamisia ja ivaamisia, kun monella jantterilla on niin paha olla, että vain muiden haukkuminen voi heillä nostaa riemun kattoon.
Tsemppiä ja voimia.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei suomessa sitä apua oikeasti saa. Itse keskeytin opiskelun kun masennuin työssäoppimisessa niin että menetin toimintakykyni. Vuoden selitin samoja asioita eri henkilöille. Lopulta pitkä saikku. Myöhemmin lääkäri ilmoitti ongelmieni olevan niin vaikeat ettei he voi auttaa hän lupasi selvittää tahot josta apua saisin ja jossa hoito jatkuisi. Sitten se soitti takasin ja sano ettei mikään noista tahoista voi ottaa vastaan ja jäin yksin. Nyt olen te-keskuksen kyykyttämänä hakemassa 4x työpaikkaa kuussa. Silmät avautuivat tämän yhteiskunnan periaatteista kyllä. Ihmisen ainut arvo on työmuurahaisena oleminen. Jos et voi olla yhteiskunnan ratas olet arvoton ja ne toivoo sun kuolevan. En enää välitä yhteiskunnasta tai koko ihmis-sivilisaatiosta pätkääkään, kaikki valhetta. Hyvinvointivaltio on pelkkää sanahelinää!
Tervetuloa aikuisuus. Se kaikki mitä sinulle lapsuudessa suolletaan on pelkkää valhetta. Ei ole mitään ihanne maailmaa, jota vanhemmat teillä on maalannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ap. Kyllä olen koittanut itseäni parantaa. Käyn jokaisella tapaamisella vaikka on vaikea päästä kodista jo ulos. En ole ikinä perunut tapaamisia.
Opiskelen hitaasti jotta saisin jotain aikaiseksi elämässäni.
Mutta suurin osa sairaanhoitajan käynneistä on etäkäyntejä: ei edes tarvitse poistua kotoa enkä saa sitä sosiaalista kontaktia.
Kannattaa itse hakea sosiaalipuolen palvelut siihen rinnalle. Niinhän sen pitäisi utopiassa toimiakin. Oma kuntoni ei vielä riitä ammatilliseen kuntoutukseen mutta sain sos.toimesta päätöksen sosiaalisesta kuntoutuksesta jossa määriteltiin minulle onat tavoitteet ohjaajien kanssa. Nyt käyn pari kertaa viikossa ryhmässä jossa teen pieniä töitä, tapaan vertaisia ja ihan vaan siedän muiden läsnäoloa koska pahoinpitelyn jälkeen pelkään muita ja haluan opetella pelostani pois. Lisäksi haettiin tuettua asumista omaan kotiini, jossa tavoitteena on harjoitella asiointia kodin ulkopuolella. Se vastaa mainitsemaasi kotikuntoutusta. Koska taloudellinen tilanteeni on tiukka, olin oikeutettu myös Kaiku-korttiin jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin ja joihinkin näytelmiin. Tänä vuonna aion mennä ekaa kertaa vuosiin teatteriin.
Kannattaa ottaa yhteyttä aikuissossuun ja hakea näitä, niin saat kuntoutumiseen apua ja vauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vähän epäselväksi miten teihin pitäisi panostaa? Kerroit nyt vain ongelman, mutta et esittänyt mitään ratkaisua siihen.
En ole alan asiantuntija joten en tiedä. Mutta lisää aikoja hoitajalle. Kotikuntoutus (tätä olen joskus saanut lyhyen aikaa), joka ulkoiluttaisi ja auttaisi, sekä lisää psykiatrin aikoja näin alkuun.
Ehkä jotain pakollisia ryhmiä jotta sosiaaliset suhteet kehittyvät.Eli tarvitset yhteiskunnalta itsellesi äidin?
Yhteiskunnan pitäisi jatkaa siihen mihin vanhemmat jäi? Hankkia ystäviä, jne?! Pakollisia ryhmiä? Sinä reipadtus kun joku vaan pakottaisi siihen?
Johan sanoin etten ole asiantuntija niin en kunnolla tiedä. Varmasti on tutkittuja väyliä miten asiat paranevat. On sekin kallista yhteiskunnalle että makaan tekemättä mitään kotona
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa itse hakea sosiaalipuolen palvelut siihen rinnalle. Niinhän sen pitäisi utopiassa toimiakin. Oma kuntoni ei vielä riitä ammatilliseen kuntoutukseen mutta sain sos.toimesta päätöksen sosiaalisesta kuntoutuksesta jossa määriteltiin minulle onat tavoitteet ohjaajien kanssa. Nyt käyn pari kertaa viikossa ryhmässä jossa teen pieniä töitä, tapaan vertaisia ja ihan vaan siedän muiden läsnäoloa koska pahoinpitelyn jälkeen pelkään muita ja haluan opetella pelostani pois. Lisäksi haettiin tuettua asumista omaan kotiini, jossa tavoitteena on harjoitella asiointia kodin ulkopuolella. Se vastaa mainitsemaasi kotikuntoutusta. Koska taloudellinen tilanteeni on tiukka, olin oikeutettu myös Kaiku-korttiin jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin ja joihinkin näytelmiin. Tänä vuonna aion mennä ekaa kertaa vuosiin teatteriin.
Kannattaa ottaa yhteyttä aikuissossuun ja hakea näitä, niin saat kuntoutumiseen apua ja vauhtia.
Kiitos! Tämä on sellainen vastaus jota toivoin. Kerran kävin paikallisella mielenterveystalolla, mutta siellä muut olivat päälle viiskymppisiä miehiä niin en tuntenut olevani tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa itse hakea sosiaalipuolen palvelut siihen rinnalle. Niinhän sen pitäisi utopiassa toimiakin. Oma kuntoni ei vielä riitä ammatilliseen kuntoutukseen mutta sain sos.toimesta päätöksen sosiaalisesta kuntoutuksesta jossa määriteltiin minulle onat tavoitteet ohjaajien kanssa. Nyt käyn pari kertaa viikossa ryhmässä jossa teen pieniä töitä, tapaan vertaisia ja ihan vaan siedän muiden läsnäoloa koska pahoinpitelyn jälkeen pelkään muita ja haluan opetella pelostani pois. Lisäksi haettiin tuettua asumista omaan kotiini, jossa tavoitteena on harjoitella asiointia kodin ulkopuolella. Se vastaa mainitsemaasi kotikuntoutusta. Koska taloudellinen tilanteeni on tiukka, olin oikeutettu myös Kaiku-korttiin jolla pääsee ilmaiseksi kaupungin museoihin ja joihinkin näytelmiin. Tänä vuonna aion mennä ekaa kertaa vuosiin teatteriin.
Kannattaa ottaa yhteyttä aikuissossuun ja hakea näitä, niin saat kuntoutumiseen apua ja vauhtia.
Tuohan kuulostaa hyvältä. Miksi noista jutuista ei kerrota sairaille?
T. Ei ap
Hanki koira. On pakko uskaltautua ulos kolme kertaa päivässä. Eläin hoitaa mielenterveyttäsi.
Ihmiset ovat vieraantuneet luonnosta ja se on suuri syy mielenterveyden ongelmiin.
ok