Lupaan olla itsekkäämpi tänä vuonna

Jospa kerrankin alkaisi elämään minä edellä-ajattelulla siis terveellä tavalla omasta hyvinvoinnista ensisijaisesti huolehtien, eikä niin että muiden hyvinvointi ykkönen omasta hyvinvoinnista piittaamatta. Ensin oma vointi ja jaksaminen sitten muiden niissä rajoissa, kun on tervettä. Ja jatkuva tarve miellyttää ja kokea velvollisuudeksi ilahduttaa muita, vaikka itse ei juuri saa vastineeksi yhtään mitään on ihan syvältä. Maailma ei kaadu niskaan, vaikkei koko ajan omistaisi elämäänsä toisia varten. No, se täysipalveluun tottunut narsisti tosin voi suuttua, mutta sillähän ei oikeasti olekaan edes p* k a n arvoa elämässäni. Jokohan sitä oppisi ajattelemaan itseään ensin? N44