Tunnetko ketään yksin adoptoinutta naista?

Entinen naapurini adoptoi etiopialaisen 1-vuotiaan käsittääkseni terveen lapsen. Joutui odottamaan lasta 5 vuotta ja käsittääkseni siitä kun paperit lähti, aivan varmasti en enää muista.



Saako yksin edelleenkin adoptiolapsia? Olen kuullut että se olisi vaikeutunut. Ja pahoittelut kun osaan vain näin löyhästi vastailla.



Jos ap olet prosessia suunnittelemassa, onnea matkaan!

prosessi on alkamassa..

Minun äitini on adoptoinut minut. Olen ihan täysin suomalainen ja menin äidilleni suoraan synnytyslaitokselta. Allergioiden lisäksi minulla ei ole vammoja eikä terveysongelmia. Prosessin kestosta minulla ei ole tietoa.

Saako kysyä oletko minkä ikäinen olet? Onko äitisi sinulle mitään sukua? Vai ihan 'ulkopuolinen' adoptio? Anteeksi en tiedä oikeaa termiä suvun ulkopuoliselle adoptiolle.

Tyttö Kiinasta, oli silloin noin 1 v. Nyt tyttö 10 vuotta. Hyvin on mennyt. Normaali lapsi, ei terveysongelmia eikä vammoja. Nopeasti oppi suomenkielen, oppinut sopeutumaan hyvin suomeen. Hyvin pärjää koulussa, on kavereita.

Etelä-Afrikasta tosi vilkkaan pojan, kun lapsi oli n. 1,5-vuotias. Lapsi sai ADHD-diagnoosin alakouluiässä, ja lääkityksen justeeraus on ollut hyvin vaikeaa :( Nyt lapsi käyttäytyy (erityisluokalla) oikein hyvin, mutta lääkityksen sivuvaikutus on ruokahalun menetys, eikä se ole kovin hyvä juttu jo ennenstäänkin pienikokoiselle laelle :/

Mä olen aikaisemmin saanut semmoisen käsityksen ettei yksinäisille 'anneta' pieniä lapsia. Olen siis itse ajatellut alle kouluikäistä lasta jolla voi olla lievä mielellään hoidettavissa oleva vamma.

Mutta todella positiivisia on vastauksenne.

ap.

Tytär Kiinasta, oli hiukan alle 3 v tullessaan. En tiedä kuinka kauan prosessi kesti. Nyt tytär 10v, oikein fiksu, terve, mukava tyttö. On kavereita, aktiivinen lapsi. Äiti jättäytyi freelanceriksi, koska ei halunnut työn olevan liikaa yksin (kun ei ip-hoitoa ollut koululaiselle enää)

N. 6-kymppisen naisen, jolla kaksi tyttöä adoptoitu, muistaakseni molemmat Intiasta. Toinen tytöistä on jo yo, toinen kohta täysikäinen.



En muista tarkkaan, minkä ikäisenä lapset sai, mutta olivat alle 4-vuotiaita ainakin. Eivät ole sisaruksia, vaan kaksi erillistä adoptiota muutaman vuoden välein.



Äiti tehnyt koko ajan ½ päivää töissä (hyväpalkkainen ammatti). Lapset ihan terveitä ja aktiivisia nuoria naisia.



Nuoruudentuttavani puolestaan oli jokunen vuosi sitten adoptiojonossa. Olisi halunnut adoptoida Afrikasta. Ihmetteli, kun ei alkanutaikojenkaan päästä kuulumaan asiasta mitään ja soitti toimistoon - olivat hukanneet hänen paperinsa!



No, aika jännä yhteensattuma, sillä tämä tuttavani tapasi samoihin aikoihin afrikkalaisen miehen täällä Suomessa ja nyt heillä on pari omaa lasta: )

on vaikeutunut todella paljon kymmenen vuoden takaisesta. Itse selvittelin asiaa tuossa viitisen vuotta sitten ja päädyin lopulta yksinäisenä hedelmöityshoitoihin. Yksinäinen nainen ei pysty nykyään enää adoptoimaan kuin suurinpiirtein Venäjältä ja ainoastaan 7-vuotta täyttäneitä lapsia, joilla on usein joitain erityistarpeita. Esim. Kiina ei enää anna lapsia yksinäisille naisille.

Saitko yksinäisenä hedelmöityshoitoja Suomessa vai juoduitko matkustamaan ulkomaille?

Kauanko prosessi kesti?



Anteeksi jos kyselen liian henkilökohtaisia.



ap.

Ja kela-korvauksia en saanut, koska hyväksyttävää syytä lapsettomuudelle ei ollut. Ensimmäiselle käynnille pääsin kuukauden päästä ajan varauksesta ja varsinainen prosessi käynnistyi tästä noin kahden kuukauden kuluttua. Minulle tehtiin kolme inssiä, Ivf:n tuoresiirto ja kaksi pas:ia. Lopputuloksena kaksi keskenmenoa ja nyt viimeisilläni raskaana (alkoi kaksosraskautena, joista toinen keskeytyi alussa).

Saitko yksinäisenä hedelmöityshoitoja Suomessa vai juoduitko matkustamaan ulkomaille? Kauanko prosessi kesti? Anteeksi jos kyselen liian henkilökohtaisia. ap.

ap.

tarkempia yksityiskohtia en tiedä

Saako kysyä oletko minkä ikäinen olet? Onko äitisi sinulle mitään sukua? Vai ihan 'ulkopuolinen' adoptio? Anteeksi en tiedä oikeaa termiä suvun ulkopuoliselle adoptiolle.

nyt 25 vuotias. äitini ei ole minulle mitään sukua eli ulkopuolinen adoptio. Äitini kyllä tunsi biologisen äitini.

T: 4

yli 4-vuotiaan tai erityislapsen:



http://www.interpedia.fi/adoptio/yksinhakijat.html



Muutaman vuoden takainen keskustelu aiheesta:

http://www.perhe.fi/keskustelut/alue/27/viestiketju/653677/_uusi_yksinh…

Ystäväni asui useita vuosia Pakistanissa, ja siellä ollessaan adoptoi lapsen yksinäisenä naisena ja itsenäisesti, ei siis minkään virallisten kanavien kautta. Pakistanissa ilmeisesti ei juurikaan edes ole kovin hyvin järjestäytynyttä adoptiotoiminta. No, ystäväni siis sai lapsen jo ihan vastasyntyneenä, kyseessä on keskosena syntynyt ja toistaiseksi ainoat tiedossa olevat terveysongelmat liittyvät keskosuuteen, eivätkä ne ole vakavia. Lapsen uskotaan kasvavan aivan normaaliksi ja terveeksi aikuiseksi.



Prosessin kestosta en osaa kovin tarkkaan sanoa, mutta mitä olen ystäväni kanssa aiheesta puhunut, olen saanut käsityksen, ettei prosessi ollut kovin pitkä (ei siis mitään viittä vuotta, joka tuntuu olevan ihan tavallista virallisia kanavia myöten adoptoidessa).