Kertokaa tuntemistanne ihmisistä, jotka pitävät kulissia!

Niillä on itsellään joku kulissi, jotka luulevat muillakin olevan.

Tunnen yhden teatterin näyttämömiehen.

Minä itse. Totuutta en kerro edes nimettömänä.

Vierailija kirjoitti:

Niillä on itsellään joku kulissi, jotka luulevat muillakin olevan.

Aloitus tuli mieleen tuosta "tänään on kulissipäivä" - aloituksesta. Ap

Onhan näitä nähty. Mies pettää ja vaimo teeskentelee, että kaikki on hyvin eikä halua myöntää asiaa vaan sitkuttaa huonossa liitossa.

Meillä on miehellä jo vuosia ollut toinen nainen naisia. Kestän koska en halua, että elintasoni laskee ja lasten.

Kaikki pitävät jonkunlaista kulissia. Ainakin jos eivät ole ihan hirveän itsekeskeisiä ja tyhmiä. Ihan jokainen oman elämän kommervenkki kun ei vaan kuulu muille, eikä muut halua tulla niillä rasitetuiksi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehellä jo vuosia ollut toinen nainen naisia. Kestän koska en halua, että elintasoni laskee ja lasten.

Jos vain sinun elintasolla on riski laskea niin mikä olettamus on se ettei mies itse lähde jossakin kohtaa?

Idässä eräs mies pitää yllä kulissia vahvasta armeijastaan. Paljastui housut kintuissa ja Potemkinin kulissit romahtivat!

Kuvittelin aina erään ystäväni ns. kunnolliseksi, kun sellaisena minulle esiintyi. Sitten tutustutin hänet toiseen, vastasukupuoliseen ja hieman räväkkään ystävääni joka kertoi minulle heidän viestienvaihdoistaan, enkä tunnistanut tätä kunnollista ystävääni niistä lainkaan.

Sinun pitäisi ensin määritellä, mitä tarkoitat kulissilla. Minä en kerro asioitani kaikille ja moni varmasti yllättyisi koko totuudesta. Mutta onko minun joku pakko kertoa elämästäni? Tarkoittaako yksityisyys kulissia? Aivan kaikilla ihmisillä on elämässään juttuja, joita ei jaeta kaikkien vastaantulijoiden kanssa.

Mun työkaveri mies on pettäjä, siis ei vain paria kertaa.. Vaimo on hyväpalkkainen ja kotona paljon tekevä. Miehen sisko manannut monesti mikseivät jo eroa, kun kuulemma tappelevat koko ajan. Mielestäni vaimo ei ymmärrä arvoaan vaan on miehensä kanssa, koska pelkää miten selviäisi ilman miestään. Hyvin pärjäisi mutta henkinen puoli vaimoa myös pelottaa.Lisäksi talovelka yhteinen ja mies jäisi ilmeisesti alakynteen, siksi pakko nuoleskella vaimoa, että mies saa hyvän elintason itselleen. Ei tarvitse miehen raataa töissä. siinäpä kulissia

Mira ja Mikko eivät ole niin rikkaita kuin esittävät. Minä tiedän kai ainoana tämän.

Pitkäaikainen kaverini kertoo minulle pitkäaikaistyöttömän miehensä epäsosiaalisuudesta ja saamattomuudesta haukkumalla miestä eri sanakääntein (tiedoksi, kaverini ei ole itsekään kovin "tasokas", anteeksi vain, aika hapannaamainen ihminen kaiken lisäksi). Faceen kirjoittaa yltiöimeliä hehkutuksia, mussukaksi kutsuu jne. En meinaa uskoa, että kyse on samasta miehestä. :D

Miehelläni on toinen mutta leikin että en tiedä koska en vain jaksa draamaa. Tiedän olevani hänelle se käytännöllisempi vaihtoehto joten hän ei todennäköisesti koskaan tule oma-aloitteisesti eroamaan minusta. Emme elä yhteistä taloutta, joten elintasooni asialla ei ole vaikutusta. Tuntuu vain, että jos eroan, niin en halua etsiä enää uutta seurustelusuhdetta. Friends with benefits olisi täydellinen, mutta miehet eivät osaa hoitaa siitä sitä friends osuutta vaan haluavat pelkän benefitsin. Joten pysyn tässä suhteessa toistaiseksi, etuina on läheisyys ja sopivasti seksiä. Minun ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa jos ei aina huvita koska mies hakee joka tapauksessa muualta, sivusuhde alkoi kun meillä oli vielä hyvin aktiivinen seksielämä joten en olisi voinut vaikuttaa siihen. Väitin lopettaneeni e-pillerit sivuoireiden takia (oikeasti syön niitä edelleen) joten käytämme ehkäisynä kondomia. Käyn myös salaa noin kerran vuoteen kattavissa sukupuolitautitesteissä kaiken varalta. 

Kulissia tässä on ehkä se, että olen suhteessa vain yleisen viihtyvyyden takia eikä rakkautta minun puoleltani enää ole. Mies taas luulee että olen hänen kanssaan tosissani. Oikeasti en koskaan muuttaisi hänen kanssaan yhteen, en edes harkitsisi naimisiinmenoa ja jos joskus ihastun voimakkaasti johonkin toiseen, se on minun lähtömerkkini. Siihen saakka tämä on ok näin. 

Kaverin (nyt entinen)naisystävä.

Haukkuu työttömät ja kuntoutujat ja osa-aikaduunarit ja opiskelijat maanrakoon.

Minulle joskus sössötti "käyn mielelläni töissä ja maksan veroja että Sinunlaiset saa opiskella edes jotain opintorahalla".

Antoi ymmärtää että kukaan ei paina duunia niin paljon kuin Hän ja maksa veroja niin paljon kuin Hän (baarin tarjoilija).

Jostain syystä koin pitkään huonommuutta hänen kanssaan jutellessa ja hävetti myöntää että "juu olen edelleen amk-opiskelija, ja ei en ole vielä valmistunut, ei en saanut palkallista harjoittelupaikkaa tänä vuonna."

Joskus vähän mietin miten eukolla on niin usein mahdollisuus ryyppäillä monta päivää putkeen kun kerran on töissä 8pv viikossa ja kaikki rahat menee veroihin joilla kustannetaan "työttömien loisinta"

No erottuaan kaverini paljasti että nainen oli osa-aikaisena tarjoilijana ja puolet vuodesta ansiosidonnaisella. Isi maksoi kaikki naisen laskut ja laittoi tilille vielä joka kuukausi pari tonnia ryyppyrahaa. Siis jo neljäkymppiselle lapselleen.

Jälkikäteen ärsyttää että annoin edes mennä tunteisiin ja että kuuntelin vaan hiljaa kun hän ivasi mieheni pientä kuukausipalkkaa.

Tarinan opetus on että mitä kovaäänisemmin ja pontevammin joku jauhaa jotain asiaa - niin hänellä on siinä Aina oma lehmä ojassa.