Lue keskustelun säännöt.
Sitä sanotaan, että loma-aikoina hermo kiristyy puolisoon, allekirjoitan
26.12.2022 |
Vaikkei tämän pidemmät joulunpyhät, olen onnellinen että pääsen huomenna jo töihin. Miehellä jatkuu lomansa vielä ensi viikonloppuun, enkä jaksaisi katsella häntä enää yhtään päivää enempää.
Muuten hauska, rento, pussaava mies on näin juhlapyhinä hemmetin raskas kumppanina.
Ei osallistunut jouluvalmisteluihin yhtään (ok, siivouksen olenkin luvannut hoitaa, mies hoitaa ulkotyöt ja autot) mutta kaikki ruokienhankinnat, koristelut, lahjat, paketoinnit, kuusenhaku jäivät mulle.. Äimisteli (isojen) lasten avatessa pakettejaan, että näytäpäs mitä sä sait, keltäs tää tuli, ja minä siinä vieressä sitten että no MEILTÄ.
Mies joi itsensä eilen sammallushumalaan, käämi paloi kun keräilin illalla tyhjiä tölkkejään joka puolelta (samalla kun tiskasin ja järjestelin paikkoja päivän jäljiltä muutenkin) niitä oli olkkarin pöydällä, pojan huoneessa, keittiössä, eteisessä...
Ja kirsikkana kakkuun lämmitin äsken ruokaa ja sytytin kynttilät pöytään ja kutsuin perheen syömään, teinit vetkuttelivat (ei uutta) mutta sitten mieskin vaan huusi sohvalta että ei tule syömään, ei oo nälkä.
No sitten kun minä istuin pöydässä teinien kanssa, mies tuli kuitenkin keittiöön, teki itselleen voileipiä ja meni takaisin telkkarin ääreen niitä syömään.
Se siitä yhteisruokailusta. Vissiin pitäs olla kiitollinen että eilen sentäs tuli yhdessä ruokapöytään...
Siinä on paljon hyviä puolia, että on parisuhteessa ja elämänkumppani, mutta tällaisina hetkinä niitä täytyy todellakin TAHTOA muistella, että vatutus ei ryöpsähdä yli.
Kommentit (20)
Mitä jos avautuisit miehellesi etkä tänne? Siellä sitä jatketaan marttyyrimuorin perinnettä. Yksin hoidetaan koko joulu, ei pyydetä edes apua keltään ja sitten koko joulu valitetaan miten on ihan yksin pitänyt kaikki tehdä eikä kukaan auta. Ja jos auttaisikin, niin sekin olisi väärin autettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm. Tämä on minusta vaikea aihe.
Elin 20 vuotta avioliitossa, jossa molemmat toimivat, kuten pitää. Tehtiin yhdessä kaikki, jotta kaikki oli tasapuolista ja epäitsekästä. Elämästä tuli suorittamista ja kaupankäyntiä.
Nykyään olen naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa meillä on sopimus, että molemmat saa olla sellaisia kuin ovat. Ei se mies välttämättä tule syömään vastaavanlaisessa tilanteessa.
Elämämme on todella rentoa. Tässä pitää vain muistaa, ettei toinenntee asioia loukatakseen tai siksi, ettei rakastaisi, vaan sen takia, että hänellä on vapaus olla oma itsensä. En minäkään tee ruokaa joka päivä, koska ei vain huvita. Siinä mies vain ihmettelee, että ai, tänään syödään leipää.
Niin, ero teihin on siinä, että meillä ei ole yhteisiä lapsia, eikä huolettavia lapsia, jotka jäisivät toisen vastuulle,
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos avautuisit miehellesi etkä tänne? Siellä sitä jatketaan marttyyrimuorin perinnettä. Yksin hoidetaan koko joulu, ei pyydetä edes apua keltään ja sitten koko joulu valitetaan miten on ihan yksin pitänyt kaikki tehdä eikä kukaan auta. Ja jos auttaisikin, niin sekin olisi väärin autettu.
Miksi oletit, etten ole avautunut miehelle?
Kyllä minä osaan sanoittaa toiveeni, mieheltä pyysin esim. eilen että ei joisi niin paljoa, pyysin sitä ennen monta kertaa apua mm. Lahjojen paketointiin, pyysin häntä syömään kanssamme ja olen sanonut että joulunpyhinä yhdessäsyöminen on minulle merkityksellistä ja tärkeää.
Mies ei vaan vastaa näihin mitään. Ihan kirjaimellusesti, makasi sohvalla ja oli täysin hiljaa, kun kävin sanomassa että tulisi nyt syömään. Katsoi vaan telkkaria, eikä tuumannut siihenkään yhtään mitään, hymähti vaan, kun sanoin että voisi nyt edes vastata jotain kun kysytään. Mutta oli telkkuohjelma kesken niin ei voinut keskittyä minun asiaani...
Ap
No tämä on kyllä niin totta. Pienet, mutta rasittavat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko naisilla joku sisäsyntyinen pakko haukkua miestään? onko tämä evoluution luoma tapa, jolla naiset luovat miehelleen niin huonon maineen, ettei mies kelpaa muille naisille ja saa itse pitää miehen?
aika raskasta tuo on varmmaan itselle, kun pitää koko ajan valittaa ja kohta alkaa itsekin uskoa juttujaan, niin elämä voi tuntua kurjalta.
Vierailija kirjoitti:
onko naisilla joku sisäsyntyinen pakko haukkua miestään? onko tämä evoluution luoma tapa, jolla naiset luovat miehelleen niin huonon maineen, ettei mies kelpaa muille naisille ja saa itse pitää miehen?
aika raskasta tuo on varmmaan itselle, kun pitää koko ajan valittaa ja kohta alkaa itsekin uskoa juttujaan, niin elämä voi tuntua kurjalta.
Ei vaan naiset valittavat aina KAIKESTA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet on sellaisia millaisiksi ne opettaa. Samoin lapset.
Jos haluat ensi joulusta erilaisen, koulutus täytyy alkaa nyt heti.
Sitä kannattaa miettiä myös onko sitä itsekään loma-aikoina unelmakumppani toiselle. Joka tapauksessa kun itse on se ainoa jonka käytöstä/asennetta voi itse muuttaa niin kantsii ennemminkin etsiä niitä omia vikoja ja lakata listaamasta toisen virheitä. Sitä kun on usein mahdoton sanoa kumpi oli eka, muna vai kana, niin ne kumppanissa ärsyttävät/normista eroavat piirteet voi hyvinkin olla oireilua siitä, että itse käyttäytyy toisin/oudosti normiarkeen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoitat nyt saman tien että olet ensi joulun yksin kanarialla joulustressiä paossa, joulu menee varmasti kivasti ilman stressaavaa äiskääkin. Ja pidät siitä kiinni parin joulun ajan.
Jos olet joutunut kärsimään niin mikseivät muutkin saa kärsiä.
Olet opettanut perheelle sinun tapasi viettää joulua. Anna heidän löytää se oma tapansa. Tai myöntyä sinun tapaasi.
Lapsetkin osaavat leipoa, koristella ja siivota.
Täällä mies löi minua eilen avarilla poskelle. Että joo kireänä on. Ja ihan selviä olemme olleet ja lapset paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi on miehen käydä huo*issa kuin kuunnella nalkuttavaa alkaa kotona, joka kyllästyy milloin mihinkin. Ei ihme etteivät miehet halua enää sitoutua kun ämmät muuttuneet idiooteiksi, joidenka mielestä töissä on kivempaa kuin kotona oman miehen kanssa.
Loma pitäisi sitten käyttää akan mieleiseen jouluun. Loma se on hälläkin pitäs muodon vuoksi vain tönöttää kynttiläillallisella. Sillähän oli selkeesti rapula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenkä se marttyyrimammojen iskulause kuuluikaan?
Kärsi, kärsi niin kirkkaamman kruunun saat...
Tuo kuitenkin kivasti pätäkkää taloon ja sitä on kiva katsella?
Miksi vain naisten tapa viettää joulua on se oikea aina nämä tavat ovat selkeitä pakkomielteitä. Jätä yks joulu tekemättä vedä sit vaikka sohvalla kaljaa ehkä sille ukollekkn tulee sit nälkä.
Kuka teillä sitä joulua kaipasi? Teinit odotti laatikoita, jne vesi kielellä? Ja pisteet miehelle, kunnon tumut niin ei vi tuta niin paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onko naisilla joku sisäsyntyinen pakko haukkua miestään? onko tämä evoluution luoma tapa, jolla naiset luovat miehelleen niin huonon maineen, ettei mies kelpaa muille naisille ja saa itse pitää miehen?
aika raskasta tuo on varmmaan itselle, kun pitää koko ajan valittaa ja kohta alkaa itsekin uskoa juttujaan, niin elämä voi tuntua kurjalta.
Ei vaan naiset valittavat aina KAIKESTA!
Eivät valita. Etenkään ne naiset, joiden miehet tekevät myös kotihommia eivätkä ole alkoholisoituneita.
Mikset vaan sanonu miehelle, että hän hakee kuusen.? Miksi keräsit miehen jäljiltä tölkit? Olisit vaikka sit kipannu ne sen vaatekaappiin, hänen puolelle sänkyä, tai hänen autoonsa levälleen. Toisten mielestä joulun ei tartte olla raitis lasten takia, mut ehkä joissain tapauksissa kyllä. Kauan meinasit katsoa tuota aikuista lasta?
Olisin ottanut omaksi lahjaksi mieheltä 1000e ja kiittänyt niin kivasta lahjasta.
Ensi vuonna varaa matka sulle ja lapsille jouluksi. Jätä se mieslapsi yksin, ei se edes huomaa kun 24.12., että kuusi puuttuu ja koristeet. Niin ja missä se kinkku on ja perhe?
Olin exän kanssa yhdessä 20 vuotta. Ex ei osannut mitenkään joustaa ja tulla asioissa vastaan. Itsekkyys loisti niin monessa asiassa.
Loppui sitten minun kärsivällisyys, kun toinen teki omiaan eikä arvostanut yhtään toisten ponnisteluja, ei kuunnellut, ei osannut asettaa ketään edelleen asioissa. Ei hänellä edes kiinnostanut mitä ympärillä tapahtui.