Kotona asuvat täysi-ikäiset lapset. Millaisia sääntöjä?

Tietenkin pitää kysyä lupa.

No, tavallaan ymmärrän tuon kysymisen, koska onhan se myös muun perheen huomioonottamista. Meillä ei tarvitse kysyä niin, että antaisin luvan tai en, mutta oletan että menoistaan kerrotaan, sillä muullakin perheellä on menoja ja haluan silti tietää, missä kukakin menee ja milloin jo yksistään sen takia että joku on viemässä koiraa ulos tai mihin aikoihin suunnilleen porukkaa on syömässä. Että ei, ei meilläkään täysi-ikäiset voi mennä vain ja ainoastaan omien aikataulujensa mukaan. Sitten kun ei enää jakseta ottaa toisia huomioon, on aika siirtyä omiin nurkkiin asumaan.

-oma alkoholi maksetaan itse

-oma huone siivotaan itse

-kotiin ei tarvitse maksaa ruuasta ja asumisesta jos samaan aikaan säästetään palkkatuloista esim. omaan asuntoon. Jos opiskellaan niin ei tarvitse silloinkaan maksaa.

Nämä säännöt ovat riittäneet kolmen lapsen kanssa.

Kotona asuu 20 v. Ei ole muita sääntöjä kuin siivoaa omat sotkunsa, vie roskia ja tyhjentää astianpesukonetta, ja se, että on hiirenhiljaa silloin, kun muut nukkuvat. Hyvin on oppinut. Hän herää viideltä töihin, eikä kuulu mitään muuta kuin se, että ulko-ovi sulkeutuu.

-oma huone siivottava ja jonkin verran tehtävä muita kotitöitä

-pitää ilmoittaa, missä on ja koska kotiutuu

-opiskelijalle maksamme kaikki menot

Ei tarvitse kysyä lupaa menoihin. Kotona ollaan mun säännöillä.

Vierailija kirjoitti:

Kotona asuu 20 v. Ei ole muita sääntöjä kuin siivoaa omat sotkunsa, vie roskia ja tyhjentää astianpesukonetta, ja se, että on hiirenhiljaa silloin, kun muut nukkuvat. Hyvin on oppinut. Hän herää viideltä töihin, eikä kuulu mitään muuta kuin se, että ulko-ovi sulkeutuu.

Tämä, ei tarvita mitään sääntöjä kehitellä, on opittu tavoille jo aikoja sitten.

Jos ei passaa elää samassa vuorokausirytmissä kun muut, niin on hiljaa.

Kerran viikossa vaihtuvia "tyttöystäviä" ei meillä ruokita, ja eivät elä kun pellossa.

Ja joko käy koulua tai menee töihin tai etsii itselleen muun elättäjän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona asuu 20 v. Ei ole muita sääntöjä kuin siivoaa omat sotkunsa, vie roskia ja tyhjentää astianpesukonetta, ja se, että on hiirenhiljaa silloin, kun muut nukkuvat. Hyvin on oppinut. Hän herää viideltä töihin, eikä kuulu mitään muuta kuin se, että ulko-ovi sulkeutuu.

Tämä, ei tarvita mitään sääntöjä kehitellä, on opittu tavoille jo aikoja sitten.

No joo, mutta kaikki ei ole vanhempien ansiota. Minulla on toinenkin poika, joka on kauhea älämölö.

Eikä kaikki ole vanhempien syytä.

Sama

Mitään ei tarvitse maksaa, muuta kuin hlökoht menonsa. Ilmoittelee miten lähtee/tulee, miten on ruokavahvuudessa mukana hyvissä ajoin. Siivoaa huoneensa , kantaa pyykkinsä pesuun ja huolehtii puhtaat paikalleen. Osallistuu yhteisen kodin ylläpitoon ja pihatöihin.

Komppaan edellisiä. Kaksi täysi-ikäistä nuorta vielä täällä asuu, asunee vielä jonkun vuoden. Säännöt (eli mm. oman huoneen siivoaminen, yhteisiin kotitöihin osallistuminen, omista menoista ilmoittaminen) ovat tulleet kuin itsestään tässä vuosien varrella. Pikkuisen joutuu pojan kanssa kinaamaan esim. pelaamiseen käytettävästä ajasta, koska uppoaa pelimaailmaan, ja velvoitteet siinä sitten unohtuvat. Esimerkiksi yöllä ei saa pelata ollenkaan, paitsi jos on loma-aika, eikä pelaaminen häiritse muita.

Mutta kaikkiaan hyvin rauhallisia, fiksuja ja mukavia nuoria ovat, eikä ole kiire heitä potkia maailmalle. Ehtivät kyllä asua omillaankin.

Vierailija kirjoitti:

No, tavallaan ymmärrän tuon kysymisen, koska onhan se myös muun perheen huomioonottamista. Meillä ei tarvitse kysyä niin, että antaisin luvan tai en, mutta oletan että menoistaan kerrotaan, sillä muullakin perheellä on menoja ja haluan silti tietää, missä kukakin menee ja milloin jo yksistään sen takia että joku on viemässä koiraa ulos tai mihin aikoihin suunnilleen porukkaa on syömässä. Että ei, ei meilläkään täysi-ikäiset voi mennä vain ja ainoastaan omien aikataulujensa mukaan. Sitten kun ei enää jakseta ottaa toisia huomioon, on aika siirtyä omiin nurkkiin asumaan.

Kyse EI OLLUT menoista kertomisesta vaan nimenomaan luvan kysymisestä, esim. saako mennä uutenavuotena baariin kavereiden kanssa. Se on mielestäni outoa, ei se että kerrotaan ja sovitaan vaikka se koiranulkoilutus.

Ap

Vi lyckades motivera våra ungdomar så att de flyttade ut vid 18 - 19 års ålder och skaffade sig högskoleutbildning. Just firade vi julen tillsammans.

19v ilmoittaa mihin menossa ja esim tarvitseeko kyydin kotiin. Lupaa ei tartte kysyä. Huolehtii omat asiat, kysyy jos tarttee apua. Autan mielelläni. Muuttaa ensi kesänä opiskelukaupunkiin

Ilman muuta noudatetaan sen sääntöjä, joka asuntoa hallinnoi. Aina voi muuttaa omilleen, jolleivat säännöt maita, niin yksinkertaista se on täysi-ikäisellä.

Meillä ei ole koskaan käyty läpi mitään erityisiä sääntöjä. Jotenkin ne on ehkä sellaista ylipäätään toisen ihmisen kunnioittamista. Ei tuoda panoja kotiin, siivotaan omat jäljet ja toki ihan itsenäisesti saa tehdä yhteisiä koti- ja pihatöitä ym. 

Ainoa asia, jota vanhemmat on toivoneet on se, että jos olen yötä pois, niin ilmoittaisin missä suurinpiirtein menen.

t: paluumuuttaja 30 v

Ehkä luvan kysyminen on muodollinen tapa. Kohteliaampi tapa kuin pelkkä ilmoitus. Voihan perheellä olla suunnitelmia, joiden vuoksi meno tiettynä päivänä olisi hankala. Meillä on esimerkiksi koira, jota ei jätetä pitkäksi aikaa yksin, joten se voi rajoittaa menemisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä luvan kysyminen on muodollinen tapa. Kohteliaampi tapa kuin pelkkä ilmoitus. Voihan perheellä olla suunnitelmia, joiden vuoksi meno tiettynä päivänä olisi hankala. Meillä on esimerkiksi koira, jota ei jätetä pitkäksi aikaa yksin, joten se voi rajoittaa menemisiä.

Tottakai, mutta meillä yleensä isommat menot on yleensä tiedossa ja on ihan automaatio, ettei sillon vain ilmoiteta olevamme poissa. Usein multa kysytäänkin olenko paikalla ja jos vanhemmilla on ihan vaan iltamenoa, niin on puoli-oletus, että olen kuskina, riippuen tietenkin työvuoroistani.

Ja on tämä erilaista nyt aikuisena, kun vain so-called aikuisena kun olin vielä lukiossa. Sinänsä täysi-ikäinen, mutta ei kuitenkaan. Silloin jatkui ihan samanlaisena, kun teininä. Omat kotityöt ja oman huoneen siivous ym ym.

Menevät ja tulevat tietysti miten lystäävät, en voi puuttua aikuisen menoihin. Koton kuitenkin pidetään paikat kunnossa, käyttäydytään kuten ennenkin eli hyvin ja ollaan asiallisesti kaikin tavoin.

Itse lensin kotoa pois sinä päivänä kun täytin 18. Kiva lukiolaiselle. Omien lasten kanssa olen pitänyt samoja sääntöjä kuin ollut aina. Niin kauan kun asuvat kotona, noudattavat niitä. Poika ainakin aikoo asua opiskelujen loppuun, mikä on hyvä asia. Yöllä ei meluta, eikä tulla kaatokännissä kotiin. Jos aikoo olla päiviä poissa, ilmoittaa mielellään että missä menee.