Lue keskustelun säännöt.
Kuinka nopeasti appivanhempanne vauvaa katsomaan ulkomailta?
31.07.2008 |
Hieman kinkkinen juttu, kun olisi mukava, että kummatkin isovanhemmat näkisivät syntyneen vauvan suht koht samoihin aikoihin, vaikka omat vanhempani asuvatkin Suomessa ja appivanhempani ulkomailla. (Eurooppa)
Omat vanhempani pääsevät vauvaa katsomaan todennäköisesti aikaisintaan syntymästä seuraavana viikonloppuna, sillä ovat arkisin töissä ja matkaa on n. 300km. Appivanhempani voivat järjestää muutaman päivän reissun luultavasti koska vain, toki sen järjestämiseen menee varmaan muutama päivä.
Erona onkin se, että vanhempani voivat käväistä vauvaa katsomassa vaikka aika pikaisestikin, mutta ulkomailta appivanhemmat ovat sitten tulossa muutamaksi päiväksi, kun kerran tulevat.
Viimeksi käydessään appivanhemmat kyselivät, että koska sopii sitten tulla vauvaa katsomaan. Tuli niin yhtäkkiä kysymys, että vastasimme vähän mietittyämme, että "Heti, kai.." Olen nyt sulatellut asiaa ja tuo ajatus ei enää tunnu oikein hyvältä. Toki mieltään saa muuttaa, siksi tässä pähkäilenkin. Sanoimme heille myös, että voisivat olla meillä n. 4pv.
Minä en haluaisi omien vanhempienikaan olevan meillä montaa päivää vauvan syntymän jälkeen, sillä haluaisin viettää sen ajan enimmäkseen meidän perheen (1 lapsi ennestään) kesken. Saati sitten, että appivanhemmat olisivat meillä monta päivää. Stressaa jo ajatuskin :)
Paras olisi niin kuin esikoisemme synnyttyä, että appivanhemmat tulisivat vierailulle sitten 2vkon tai vähintään 1vkon jälkeen. Mutta sitten olisi epäreilua heitä kohtaan, että omat vanhempani todennäköisesti näkisivät vauvan jo reippaasti heitä ennen, vaikka sitten vaan päiväseltään. En kai heitä viitsisi kieltää käymästä, kun asuvat kuitenkin noin lähellä. Reilu haluan olla, mutta myös itsekäs, eli tosiaan haluan oman rauhan perheen kesken siihen alkuun.
Toivoisin appivanhempien yöpyvän hotellissa, kuten viime kerrallakin. Sitä ehdottivat viimeksi itse, mutta tällä kertaa siitä ei ole puhuttu, ovat kai meille tulossa yöpymään, ainakin kerran mieheni heille sanoi, että toisen lapsen tullessa tilanne on eri, kuin ekalla kerralla. Mutta yhtälailla minä sitä omaa rauhaa haluan tälläkin kertaa.
Lisäksi esikoisemme menee ihan "sekaisin", kun ulkomailta tulee mummi ja pappa käymään, kauhea hössötys päällä ja hän on kuin ihan eri ihminen heidän kanssaan (käyttäytyminen, syöminen, nukkuminen, kaikki hankaloituu, mikä on minulle ikävää), haluaisin, että hänkin saisi "keskittyä" olemiseen vauvan ja vanhempiensa kanssa sen hössötyksen sijaan.
Monissa kulttuureissahan on kai ihan yleistä, että koko suku tms häärää ympärillä heti alkuunsa, auttamassa jne ja toisaalta voisihan tämänkin asian ottaa niin, että he sitten auttaisivat. Mutta en oikein näe asiaa niin :)
Miten teillä muilla, joilla sama tilanne? Tai muuten ajatuksia näin iltamyöhään? :)
Kommentit (6)
Mutta totta tuo, että tilanteet nyt vain sattuvat olemaan erilaiset. Mutta toisaalta tilanne on siitä sama, että kyllä hekin lennon saavat aika nopeasti vauvan synnyttyä, joten he voisivat ajatella, että miksi heidän pitäisi odottaa 1-2vkoa, jos omat vanhempani pääsevät vauvaa katsomaan jo aikaisemmin. Yritän samalla siis asettua myös heidän sijaansa. Ja sitten taas, jos tällaisista toiveista he ottaisivat nokkiinsa, niin outoa sekin olisi. Onhan se meidän asiamme, miten haluamme elämämme 4-henkisenä perheenä alkavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata ruveta laskemaan päiviä ja tapaamiskertoja, koska se on aivan tuhoontuomittu ajatus, että isovanhemmat voisivat tavata lapsia täsmälleen yhtä monta kertaa yhtä usein. Sellaiseen tasapuolisuuteen ei koskaan päästä jos toiset isovanhemmat asuvat ulkomailla ja toiset ihan lähellä, ja vaikka kummatkin asuis naapurissa niin ei siltikään olisi saletti että onnistuu. Ja tarvitseeko? Isovanhemmat ovat aikuisia ihmisiä ja ymmärtävät olosuhteet.
... Enkä tätä tarkoita pahalla.
Varmasti voitte isovanhemmille sanoa, että loppuraskaus on siinä määrin ollut sinulle uuvuttava, että olisi mukava jos tulisivat n. viikon kuluttua vauvan syntymästä. En usko, että isovanhemmat "kilpailevat" siitä, kuka on ensin nähnyt uuden tulokkaan. Ei ns. tasapuolisuus ole tällaisessa asiassa aikuisille ihmisille mikään oletusarvo, etenkin, kun välimatka on suuri.
Mene nyt hyvä ihminen nukkumaan, äläkä stressaa tällaisella. Isovanhemmista voi sitä vastoin olla yllättävää iloa isomman lapsen mahdollisen mustasukkaisuuden kanavoinnissa positiivisiin asioihin yhdessä isovanhempien kanssa, jotka tulevat katsomaan "tuoretta isosisarusta". Jutelkaa tämä isosisaruksen huomioimisasia molempien puolten isovanhempien kanssa etukäteen, niin asiaa ei sivuuteta.
Onnea koitokseen! (siis vauvan syntymän hetkiin)
tiedät missä kunnossa olet synnytyksen jälkeen.
Hyvä tuo, että olisi pitänyt sopia vierailusta sitten, kun nähdään, miten asiat lähtee rullaamaan. Kaikkein loogisinta. Minua vähän pännikin se tilanne, kun se tuli niin yhtäkkiä yksi ilta, tuntui, kuin anoppi olisi allakan kanssa asiaa kysellyt, että koska saa tulla, vaikkei sitä syntymäajankohtaa edes voi tietää. Joten hieman tarpeeton kysymys heiltä toisaalta. Vastasin ensin kysymykseen hölmistyneenä "En minä nyt tiedä", johon anoppi tympeänä tyyliin "Ai jaa". Ja hän kun oli sitten jo valmiina vähän pahalla päällä, niin minua harmitti vielä enemmän, että miksi siitä asiasta piti juuri silloin päättää.
Pitänee kertoa noin, että katsotaas tilanne uudestaan sitten vauvan synnyttyä. En ole miehelleni asiasta vielä maininnut, meillä on ollut puhetta hänen vanhemmistaan viime visiitin jälkeen (minun suhtautumiseni heihin), joten hän nyt sitten varmaan ottaa samat asiat puheeksi taas, kun itse mainitsen tästä vierailujutusta ja pistää mielenmuutokseni sen piikkiin. Huoh.
No, nukkumaan :)
Itselläni appivanhemmat toisessa maanosassa, ja jos lapsia saamme, he näkevät niitä todennäköisesti aikaisintaan noin puolen vuoden ikäisinä (kun pystymme itse matkustamaan sinne). Omiin vanhempiini olen yhteydessä päivittäin, asuvat parin kilsan päässä. Tilanteet ovat erilaisia, ei kai se keneltäkään ole pois? Mielestäni voit ihan hyvin sanoa, että tulevat vaikka parin viikon päästä, jos se paremmalta tuntuu.