Lue keskustelun säännöt.
Olen saanut uuden, mukavan ystävän jota on kiva tavata mutta ahdistaa
31.07.2008 |
kun hän soittelee useamman kerran viikossa koska nähtäisiin taas jne.
Siis toki tykkään nähdä mutta ahdistaa että tarvitsisi olla koko ajan kiinni toisessa.
Hän on opiskelija ja yhden lapsen äiti, itse olen kokopäivätyössä ja kolme lasta joten vapaa-aikaa meillä on ihan eri tavoin. Ja en ole tottunut tällaisiin kun ei juuri ole ystäviä.
Kommentit (5)
Minulla ja ystävälläni elämäntilanteet on vaan samat, kotona pienten lasten kanssa ja aikaa on.
Alkaa ahdistaa miksi toinen haluaa olla koko ajan mun seurassa. Eikö muita ystäviä ole ja miksei ole, jos ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en millään ehdi enkä jaksa useammin kuin kerran viikossa tai kuinka usein nyt sitten jaksatkaan.
mutta en millään ehdi enkä jaksa useammin kuin kerran viikossa tai kuinka usein nyt sitten jaksatkaan.
Sanot kun tulee puheeks tapaaminen tai joku, että harmi, kun et pysty tapaamaankuin kerran viikossa kun on lapset ja työt. Mut tavataan toki sillloin ja silloin. Ja sori jos et vastaa puhelimeen aina sillä sekunnilla tai tekstaa heti takaisin, kun lapset ja työt vie aikaa. Jos ei ystävä ymmärrä, niin hanki toisenlaisia tuttavuuksia.
Kiva kaveri, mutta todella täsmällinen, ja organisoitu, ei lapsia tietenkään.
Ei yhtään ymmärtänyt miten minulla ei ollut aikaa nähdä häntä muutamaa kertaa viikossa. Suuttui kun en voinut luvata alkaa kuntoilemaan, ja lenkkeilemään ja uimaan säännöllisesti joka viikko. En voinut edes mennä koululle kimppakyydillä kun oli lapsia vietävä hoitoon ja kouluun eri paikkoihin. Siis ei yhtään älynnyt miten elämä voi olla joillain vähän kiireellisempää. Vieläkin ollaan puhelinyhteydessä, mutta en jaksa hänen vuokseen stressata. Oli niin helposti loukkaantuvaa sorttia, joten en usein soittele, enkä sovi tapaamisia, jos vaikka olen myöhässä, ja saan siitä haukut.