Olen niin väsynyt tähän elämään. Olen itkenyt koko aamun.
Työttömyys, rahanpuute ja joulukin ahdistaa. Olen mieheni elätti kun omaa rahaa ei ole.
Pitäisi touhuta kaikenlaisia joulujuttuja, mutta tekis mieli vaan mennä peiton alle.
Työhakemustenkin tekeminen on niin vastenmielistä ja turhauttavaa kun ei edes haastatteluun pääse.
Äsken ehdin jo iloita kun tuli puhelu jostain minulle tuntemattomasta numerosta. Ajattelin, että jess, nyt joku työnantaja soittaa ja pyytää haastatteluun ja vastasin iloisesti. Eikö se ollut joku Elisan myyjä. Petyin niin että valahdin keittiön lattialle ja kyynelpato aukesi kunnolla.
Pettymystä pettymysten perään. Häpeästä puhumattakaan.
Olrn niin väsynyt tähän kaikkeen. Tää itkukaan ri meinaa loppua millään.
Anteeksi avautuminen.
Kommentit (7)
Mitäs jos et pakottaisi itseäsi iloisuuteen vaikka on joulu. Sulla on oikeus olla masis ja väsynyt.
Nythän asiat ovat vielä kohtuullisesti, mutta kohta rommaa kaikki ja sadaan digidystopia Kiinan malliin. Tuon tuskan nyt pureksit tuosta ja kohta voit seurata kun kaikki pillittää ja itse olet sinut kurjuuden kanssa.
Ens vuonna saat jotain työtä, tai muuta kivaa tapahtuu!
Omakin elämä on kurjaa. Olen 46v mies sairaseläkkeellä mt-ongelmieni takia. Asun yksin rintsikkatalossa. Ihmissuhteita ei ole. En edes puhu kenenkään kanssa eikä kukaan minulle kuukausiin.
Silti olen siivonnut rintsikkaa erä erältä jo viikon. Aatoksi haen kuusen.🎄 Paistan torttuja.
Vaikka joulumieli onkin kateissa niin ensi viikonloppuna olisi kyllä paljon kurjempaa jossen mitään olisi tehnyt. Nyt on lohtu että saa lukea vanhoja satukirjoja ja sarjakuvia kuusen kimmeltäessä.
Kannattaa antaa oikeus lepoon itselle nyt joulun aikaan ja pimeimpään aikaan vuodesta.
Jossain vaiheessa työtä saat, joulun alla ja vuodenvaihteen aikaan se on aika epätodennäköistä.
Usein ainakin itselläni on niin, että onnettomuudet tulevat peräkkäin ja sitten jossain vaiheessa alkaa tulla hyviäkin asioita.
Toivottavasti sinulla ja miehelläsi on kuitenkin yhteinen talous, joten hyvä tilanne siinä mielessä, että toisella on millä voitte elää.
Mulla oli eilen eka työttömyyspäivä vähään aikaan. Itkin onnesta kun pääsin perjantaina pois hirveästä työpaikasta koeaikapurulla ja en saa karenssia lääkärin todistuksella. En ollut nukkunut neljään kuukauteen täysiä yöunia, viikonlopun jälkeen olen nukkunut.
Käytän nyt tämän loppuvuoden lepäämiseen. Ajattelin käydä lumikenkäilemässä ja uimahallissa, kun edellisistä työpaikoista on vielä Smartum- ja Epassi-saldoa jäljellä. Huvittavaa on, että työssäkäyvänä en ehtinyt ja jaksanut käyttää noitakaan etuja hyödyksi...
Varmasti minullekin se suruitku tulee, jos työttömyys pitkittyy. Tiedän itsekin, miltä pitkäaikaistyöttömyys tuntuu. Toisaalta kokoaikatyötä tehneenä alkoi arvostaa enemmän omaa aikaa ja palautumista. Osa-aikatyö voisi olla minulle ihan ok vaihtoehto vaikka asuntolainaa on vielä 75689 € maksamatta.
Kestä!
Yritä nähdä joulunajan valoisat puolet.
Kyllä ylämäki joskus seuraa alamäkeä, kunhan et anna periksi.