Apuja kyselen, epäilen lähiomaisella alkavaa muistihäiriötä

Sellaisella voidaan mm. selvittää mahdollinen alzheimerin tauti, johon voi sitten saada lääkitystä.

Et voi hoitaa asiaa loukkaamatta häntä, mutta et myöskään voi autaa häntä puuttumatta asiaan. Hänet pitäisi saada lääkäriin ja sitä kautta muistitestiin. Pitää kuitenkin huomata että ensimmäisenä tehtävä testi on niin helppo ja ylimalkainen että hyvinkoulutetut ja päättelytaitoiset, jotka vähänkään vielä seuraavat uutisia yms. selviytyvät siitä helposti täysin pistein, vaikka aivokuvassa näkyisi jo selviä muutoksia. Tämän takia ei pidä luovuttaa heti vaikkei diagnoosia irtoaisi.



Itse hoidin asian ihan terveyskeskuslääkärin kautta. Vein omaiseni sinne muuta asiaa hoidattamaan ja otin samalla puheeksi että epäilen muistihäiriötä. Lääkäri laittoi sitten lähetteen tutkimuksiin.



Eri dementoivissa sairauksissa on hiukan eri alkuoireet. Tyypillisiä ovat kuitenkin esim. nämä:

- ei opi käyttämään uusia teknisiä laitteita

- alkaa käyttää listoja ja muistiinpanoja entistä enemmän, ei selviydy ilman niitä, lopulta muistilaput ovat usein hukassa, ei onnistu hankkimaan sovittua lahjaa kahdenkaan muistilapun jälkeen

- ystävyyssuhteiden hoito vaikeutuu kun menee väärinä päivinä tapaamisiin yms

- ei selviydy monimutkaisista tehtävistä kuten sukupäivällisten suunnittelu ja toteuttaminen tai muuttoa varten pakkaaminen

- ruoanlaittotaito saattaa taantua, osaa laittaa enää vain paria ruokaa ja tarjoaa vain niitä

- muistaa asioita väärin ja suuttuu, kun tästä huomautetaan

- aloitekyky heikentyy ja katoaa, ei osaa enää ryhtyä asioihin, ei myöskään suunnitella niitä





Yleensä omaiset huomaavat muutokset vasta kun henkilöllä on joku iso muutos kuten muutto tai muu sairastuminen, koska normaaiarjessa muistiongelmat on helppo peittää. Oma omaiseni on taitava keksimään uskottavia tarinoita, kun ei muista jotakin.

..aivokuvauksista PET-kuvaus paljastaa vain Alzheimerin taudin mutta magneettikuvaus myös esimerkiksi vaskulaarisen dementian. Omaiseni sai aluksi väärän/puutteellisen diagnoosin, kun kaupunki säästi ja teki vain halvemman PET-kuvauksen. Kun potilaan vointi huononi eri tavalla kuin Alzheimerissa (siinä on selkeät vaiheet), veimme hänet yksityiselle magneettikuvaan. Selvisi, että hänellä on pitkälle edennyt vaskulaarinen dementia (paljon kudostuhoa aivoissa) mutta vain hiukkasen Alzheimerille tyypillisissä paikoissa.



Varmaan osin tästäkin syystä hän sai pitkään hyvät tulokset muistitestissä eli lähimuisti pysyi aika pitkään hyvänä, vaikka toimintakyky oli jo lähellä nollaa. Hänentyyppisessään dementiassa menee ensin oman toiminnan ohjaus ja sitten hänen kävelynsä alkoi huonontua, vaikka lihasvoimassa ei ollut mitään vikaa ja keuhkotkin tutkittiin. Mutta erityyppiset kävelyongelmat liittyvät juuri noihin muihin dementioihin paitsi Alzheimeriin.

äitini yrittää peitellä asiaa huumorilla, mutta suuttuu palavasti jos hiukankaan sanomme asiasta. Kai tämä menee siihen, että joku päivä löytyy jostain harhailemasta ja sitten apu jo kelpaa.

Tyypillisiä ovat kuitenkin esim. nämä: - ei opi käyttämään uusia teknisiä laitteita - alkaa käyttää listoja ja muistiinpanoja entistä enemmän, ei selviydy ilman niitä, lopulta muistilaput ovat usein hukassa, ei onnistu hankkimaan sovittua lahjaa kahdenkaan muistilapun jälkeen - ystävyyssuhteiden hoito vaikeutuu kun menee väärinä päivinä tapaamisiin yms - ei selviydy monimutkaisista tehtävistä kuten sukupäivällisten suunnittelu ja toteuttaminen tai muuttoa varten pakkaaminen - ruoanlaittotaito saattaa taantua, osaa laittaa enää vain paria ruokaa ja tarjoaa vain niitä - muistaa asioita väärin ja suuttuu, kun tästä huomautetaan - aloitekyky heikentyy ja katoaa, ei osaa enää ryhtyä asioihin, ei myöskään suunnitella niitä

Ainut vaan että mun mies on varmaan aina ollut tällainen...

Jos miehelläsi eivät aivosolut tai synopsien yhteydet ole toimineet alunperinkään niin niiden surkastuessa ei luonnollisesti tapahdu mitään muutosta käytökseen. Mutta muistihäiriötä voidaan alkaa epäillä, kun ihmisen käytös muuttuu. Tämän syy voidaan sitten nähdä aivokuvissa.