Parisuhteessa 1 tyypin diabetesta sairastavan kanssa?

Kai täällä joku on parisuhteessa ykköstyypin diabeetikon kanssa? :)

Näin tyypin 1 diabeetikkona sanoisin seuraavaa: se miten huolissaan asioista on, riippuu täysin itsestä. Toiset ovat kaikesta huolissaan ja toiset eivät edes silloin kun kannattaisi, joten kumppanin sairaus ei siihen suuremmin vaikuta. Kuka tahansa voi jäädä seuraavana päivänä auton alle ja sitä voi joko pelätä tai sitten ei.

Diabeetikot ovat hyvin erilaisia monen sairauteen liittyvän asian suhteen. Esimerkiksi itse tunnen olossani milloin verensokeri menee alas ja voin siihen reagoida ajoissa, jolloin oletan että kumppani ei varsinaisesti asiasta stressaa. Toisilla tasapainon hakeminen voi olla vaikeampaa, tosin nykyään on hyvät hälyttävät sensorit ja insuliinipumput apuna, jos omia tuntemuksia ei enää ole. Välineet ovat kehittyneet hyvin paljon viime vuosina.

Toisaalta myös hoitomotivaatio vaikuttaa, toiset ovat asioiden suhteen hyvin tarkkoja ja toiset eivät niinkään. Eli riippuu toisen suhtautumisesta asiaan. Joku huoleton tyyppi voi suhtautua myös diabeteksen hoitamiseen turhan rennosti tai kapinoida tautia vastaan, jolloin riskitilanteetkin voivat olla todennäköisempiä. Se taas liittyy varmasti eniten ihmisen luonteeseen.

Liitännäissairauksia nykyään tulee yhä harvemmalle, eikä niistä kannata liikaa murehtia. Vaatii jo huonoa tuuria kovin isoja oheissairauksia saada, valitettavasti joillekin niitäkin tulee. Mutta automaattisesti kaikille ei. Aiemmin tyypin 1 diabeetikot kai kuolivat todennäköisemmin muita aikaisemmin, mutta jo tällä hetkellä tuo on muuttunut ja nyt vanhuusiässä olevat diabeetikot ovat kuitenkin eläneet pitkän aikaa nykyaikaista paljon huonommilla lääkkeillä ja hoitovälineillä. Eli nyt keski-ikäinen diabeetikko on vielä paljon paremmassa asemassa.

Lisäyksenä vielä se, että käsittääkseni minun kumppani ei suuremmin taudistani välitä tai huolehdi. Ehkä lähinnä vähän seurailee, jos jossain oksennustaudissa olen ja kysyy että onhan kaikki ok, jos herään keskellä yötä syömään. 

Itse sairastan diabetesta enkä tykännyt yhtään kun entinen poikaystävä tuntui usein kyttäävän sokereitani ja arvosteli niitä. En halunnut "tuoda" diabetesta suhteeseen mutta väkisinkin se tunki sinne kun on niin oleellinen osa elämää. Sen kanssa voi kuitenkin elää ihan hyvin että en siinä mielessä koe sen kovin paljon vaikuttavan parisuhteeseen. Toki se voi tuoda omanlaisen "painolastin" ainakin sillon jos on joitakin haasteita.

Yli kymmenen vuotta olin, ja kyllähän se huoletti kun oli muutaman hypon nähnyt.

Vanhempiani katselleena voin todeta, ettei vaikuta juuri mitenkään. Äitini tosin sai syyn komentaa isääni syömään kellon mukaan, ennen tuppasi venyttämään syömään tuloa pitkään. Ovat sen tyyppisiä ihmisiä, etteivät anna minkään järkyttää maailmaansa liikaa, kaikkeen sopeudutaan jollain tavalla jossain vaiheessa.

Ovat siis jo pitkään olleet eläkkeellä ja isälläni toisen sairauden vuoksi puhkesi 1-tyypin diabetes, haima ei toimi lainkaan. On siis muitakin liitännäisongelmia, joutuu syömään kourallisen pillereitä päivittäin.

Periytyvyys mietityttää. Ei siis suoraan periydy mutta alttius sairastua kyllä.

En ole ikinä ajatellut että diabetes olisi kamalin sairaus minkä sain. Olen oikeastaan onnellinen että minulla se juuri on. Täytyy entistä tarkempi olla asioissa ja käydä tasaisin väliajoin lääkärissä ja jos jotain niin oppii ihmiskropasta paljon asioita elämän varrella. Mitö parisuhteeseen tulee niin normaali ihmisellä voi laskea sokerit ja hänkin voi joutua huonolla terveydeb huolehtimisella kamaliinkin tilanteisiin jopa normaali suht terve voi tietämättään kantaa vaikka mitä sairauksia kun ei käy lääkärissä. Toisaalta jos ajatellaan sitä että periytyykö, samalla voisi miettiä että pystytkö ihan kaikelta välttymään? Moni sairaus ei ilmoita tulostaan. Minusta on mukavampi tietää mitä on tulossa jos on... eli kaikki on hallittavissa kun ne tiedetään ajoissa. Ja täytyy sanoa että voipi olla sitten jo tämänkin sairauden hoito tulevaisuudessa vielä helpompaa. Toisaalta mietin että mihin tämä maailma on menossa?