Lue keskustelun säännöt.
Tunnesyöminen ja muu ongelmasyöminen, onko kohtalotovereita tai jopa asiantuntijoita aiheeseen liittyen?
13.12.2022 |
Tajusin tänään, että joka ainoan kerran kun mun elämässä on tapahtumassa joku iso muutos, etenkin joku positiivinen muutos, mulle iskee ihan järkyttävä pakko/tarve ahmia. Jos oon ollut vaikka treffeillä tai aloittamassa uuden työn tai lähdössä matkalle jne, niin syömisen himo on niin tuskallisen suuri etten pysty sitä edes hallitsemaan. Ja syön siihen himoon nimenomaan kaikkea mahdollista, joissa yhdistyy sokeri&rasva. Vaikka sitten kaurapuuroa, jossa on päällä törkeät määrät sokeria ja voita. Pääasia että ahmittava ruoka on hiilaripitoista ja mielellään myös rasvaista. Tätä sitten syön niin kauan, että vatsaan sattuu.
Osaisko joku auttaa mua saamaan kiinni siitä, mikä tässä on taustalla? Miksi reagoin näin? Silloin kun elämä on tasaista eikä mitään ihmeellistä ole tapahtumassa, tämmöistä oloa ei tule.
Kommentit (9)
Kuulostaa sijaistoiminnolta, jotkut jumittaa siivoamaan huushollia kun pitäisi kiirehtiä lähtemään ihan vain sillä verukkeella että saattaa tulla vieraita sitten kun palaa kotia, tai kun valmistautuu tenttiin niin kaikki arkiaskareet rupeaakin tuntumaan älyttömän tärkeiltä suorittaa ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa sijaistoiminnolta, jotkut jumittaa siivoamaan huushollia kun pitäisi kiirehtiä lähtemään ihan vain sillä verukkeella että saattaa tulla vieraita sitten kun palaa kotia, tai kun valmistautuu tenttiin niin kaikki arkiaskareet rupeaakin tuntumaan älyttömän tärkeiltä suorittaa ennen.
Siis mulla ei tule tätä tämmöistä just hetkeä ennen kuin kys. asia tapahtuu, vaan jo vaikka viikkoa ennen ja jatkuu ihan siihen saakka kunnes tapahtuma on mennyt ohi. Tai sitten esim. treffitilanteessa vasta sen jälkeen, kun treffit on jo ohitse.
Opettele käsittelemään jännitystä muilla keinoilla.
Nyt olet päässyt alkuun! Tunnistat että kyse on jännittämisestä. Jatkossa toteat aina itsellesi, että jännität ja mietit mitä muuta voisit tehdä kuin ahmia: soittaa kaverille ja puhua asiasta, lähteä liikkumaan, rentoutua jollain mieleisellä tavalla jne.
Vierailija kirjoitti:
Palsta täynnä juuri tuollaisia.
Itse opittua ahmimista joka tilanteessa.
Sori ot:
Ja siellä taas yksi verbaalinen ripuli-tapaus. Se muuten on ihan itse hankittu ja ylläpidetty sosiaalinen haitta.
Yrittäisit edes hillitä noita päästöjäsi, toinen kysyi ihan asiallisen kysymyksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa sijaistoiminnolta, jotkut jumittaa siivoamaan huushollia kun pitäisi kiirehtiä lähtemään ihan vain sillä verukkeella että saattaa tulla vieraita sitten kun palaa kotia, tai kun valmistautuu tenttiin niin kaikki arkiaskareet rupeaakin tuntumaan älyttömän tärkeiltä suorittaa ennen.
Siis mulla ei tule tätä tämmöistä just hetkeä ennen kuin kys. asia tapahtuu, vaan jo vaikka viikkoa ennen ja jatkuu ihan siihen saakka kunnes tapahtuma on mennyt ohi. Tai sitten esim. treffitilanteessa vasta sen jälkeen, kun treffit on jo ohitse.
Jotain lohtua sillä syömisellä haetaan, ahdistukseen tai miksei voisi olla myös turhautumista jos treffien vuoksi tekee mieli syödä vain herkkuja.
Yleensä ihmiset, jotka syövät tarpeeksi aina, eivät ahmi. Useimmat "tunnesyöjät" ovat vain nälkäisiä. Syötkö tarpeeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäonnistumisen/menettämisen/hylkäämisenpelko?