Kysymys pienituloisille lapsiperheille!

ja esim. lastenvaatteet kirpputoreilta. Kaikki turha ja ylimääräinen pois.

Tänä kesänä ostin ekaa kertaa itselleni uusia vaatteita/kenkiä kolmeen vuoteen. Rahaa meni 40e, tuloksena paita, kolmet kengät ja farkut.



Tarkkana saa olla. Ensi talven haalarit lapsille ostin joulun jälkeen alesta, samoin kun kengät. Kirpparilta on suurin osa lastenvaatteista ja omista.



Lehtiä en ole tilannut vuosiin. En käytä alkoholia enkä polta. Minulla on ruokalistat, joiden mukaan teen ruuat ja kaupassa käyn kahdesti viikossa, ettei tule herätäostoksia.

Esim. matkustelu, lehdet, huvitukset, kalliit harrastukset, kalliit merkki vaatteet tai kalliit meikit ei yleensä ole pakollisia.



Priorisoidaan terveys, asuminen ja ruoka sekä lasten säänmukaiset vaatteet.



Laitetaan ruoka itse, ei syödä valmiita ruokia ja käydään harkiten ulkona syömässä.



Ei polteta tupakkaa, alkoholiakin vain kohtuudella.



Käytetään julkista liikennettä.



Kierrätetään kaveripiirissä lastenvaatteita ja tarvikkeita.

ja miettiä, mitkä niistä ovat sellaisia että ilman ei voi elää.



Asumismenot, ruoka, pesuaineet, vaatteet, lääkkeet, puhelinlaskut ja netti, tv-lupa ja ehkä myös kampaajakäynnit (pelkkä leikkaus, pienituloiset värjää itse) ovat sellaisia. Muun voi jättää pois.



Sitten katsotaan, kuinka mistäkin välttämättömästä menoerästä voidaan säästää. Jos pienituloisuuden odotetaan olevan pysyvää, täytyy asumismenot korjata tilanteen mukaisiksi. Eli lyhennysvapaa lainasta, laina-ajan jatkaminen tai vuokralle muutto ovat vaihtoehtoja.



Ruuasta voi säästää todella paljon kun syö ensinnäkin vain sen mitä tarvitsee elääkseen, keskittää ostokset halpismerkkeihin ja tekee ruokalistat etukäteen. Kalliita ruokia (liha normaalihintaisena, juusto jne.) vain välttämätön määrä. Alkoholi ja tupakat pois. Kaupassa kannattaa käydä harvoin ja itse kannattaa tehdä mahdollisimman paljon. Myös esim. leipä.



Vaatteita ei tarvitse ostaa kovin usein. Alennusmyynneistä ennakoiden, huuto.netistä ja kirppareilta löytyy. Jos ostaa yksinkertaista käyttövaatetta, niin kaupastakin voi jonkin yksittäisen jutun hankkia.



Lääkkeet ovat pakollisia, ne on ostettava hinnalla millä hyvänsä. Kannattaa myös miettiä, onko aikuisten järkevää korvata maitotuotteet kalkkitableteilla, pienentää ruokalaskua. Monivitamiinikin voi olla kaikille hyvästä varmuuden vuoksi.



Puhelut kannattaa karsia minimiin, markkinoilla on esim. euron sunnuntai -tyyppisiä ratkaisuja joilla voi säästää selvää rahaa. Nuorisolle sopivat myös prepaid-liittymät, jonka pitää riittää tietyksi aikaa. Yksi nettiliittymä/talous, tietenkin. Ei maksa kovin paljoa.



Sitten jotta ei kävisi kovin ankeaksi, niin pitää opetella iloitsemaan aineettomista asioista. Lukekaa, katselkaa telkkarista elokuvia, kulkekaa ulkona ja ilmaistapahtumissa, kirjastossa jne. Jotkut saavat iloa siivoamisestakin ja leipomisesta.



Yhdessä tekeminen, useimmiten melko ilmaista kun valitsee vain sisällön oikein.



Lopulta ihmettelee, mihin sitä rahaa on oikein saanut aikaisemmin menemään niin paljon. Kyllä te selviätte.

Lapselle yritän saada kaiken tarpeellisen, eli fillarit, silmälasit, sopivat vaatteet, harrastukset, sukset ja luistimet, leirit jne. Itse en harrasta mitään, en osta vaatteita, en käy missään, syönkin vain hyvin edullisesti.



Mutta silti ei rahat riitä, toista työtä olen vakavasti harkinnut. Vaan sitten ei olisi aikaa lapselle.

Meille tulee Hesari ja aikakauslehti, matkustellaan mutta ei koko perheellä eikä vuosittain. Halvimmat lennot, hostellimajoitus (tai majoitus tutuilla). Huvituksia harrastetaan joskus esim. Hop Lop, Korkeasaari, Sealife (meillä on vuosiliput), Linnanmäki kerran kesässä ja teinit käy joskus leffassa tms. Kalliita harrastuksia ei ole, harrastuksia kylläkin. Kalliita merkkivaatteita ei osteta ainakaan uutena eikä kalliita meikkejä (jos mun 50e Diorin meikkivoidetta 2 kertaa vuodessa ei lasketa). Valmisruokia ostetaan joskus kiirepäivinä tai kun ei muuten jaksa kokata, ulkona syödään lähinnä McDonaldsissa ja sinnekään ei kyllä vartavasten lähdetä, vaan jos ollaan menossa/tulossa ja lapset on kätevää ruokkia siinä samalla. Kiinalaisesta haetaan välillä, miehen kanssa joskus syödään oikeassa ravintolassa. Itse saatan kaupunkireissulla piipahtaa Mäkissä, Hesessä, Rossossa tai Raxissa tms. Tupakkaa ei polteta, alkoholia kohtuudella mutta joskus kyllä bilettämässä käydään myös. Auto meillä on joten liikutaan sillä jos mennään yhdessä. Sellaista kaveripiiriä ei meillä ole että lastenvaatteita voisi kierrättää, liian samankokoiset lapset.

Meillä ei aina jaksa enää miettiä mikä oikeasti on tarpeellista, välillä menee tarpeettomaankin kyllä. Mutta melkein kaikki vaatteista huonekaluihin tulee ostettua huuto.netistä, tehdään edullisia ruokia ja ostetaan edullisimpia tuotteita.

Olen nähnyt työni kautta erilaisia perheitä ja voin sanoa että aika samanlaista elämää pystyy elämään on sitten pienemmät tai suuremmat tulot. Suurituloisempien elintaso saattaa olla aika samaa paitsi että vaatemerkit, auto, elintarvikkeet, huonekalut, kosmetiikka ym. kalliimpia merkkejä ja kaikki ostetaan uutena. Ehkä matkoja tehdään enemmän ja enemmän kallita harrastuksia mutta muuten elämä on aika samaa. Kyse on vaan siitä mihin rahat käyttää, ostaako merkkituotteen ja uuden vai rainbow-version tai käytetyn.

Esim. matkustelu, lehdet, huvitukset, kalliit harrastukset, kalliit merkki vaatteet tai kalliit meikit ei yleensä ole pakollisia. Priorisoidaan terveys, asuminen ja ruoka sekä lasten säänmukaiset vaatteet. Laitetaan ruoka itse, ei syödä valmiita ruokia ja käydään harkiten ulkona syömässä. Ei polteta tupakkaa, alkoholiakin vain kohtuudella. Käytetään julkista liikennettä. Kierrätetään kaveripiirissä lastenvaatteita ja tarvikkeita.

Meille tulee Hesari ja aikakauslehti, matkustellaan mutta ei koko perheellä eikä vuosittain. Halvimmat lennot, hostellimajoitus (tai majoitus tutuilla). Huvituksia harrastetaan joskus esim. Hop Lop, Korkeasaari, Sealife (meillä on vuosiliput), Linnanmäki kerran kesässä ja teinit käy joskus leffassa tms. Kalliita harrastuksia ei ole, harrastuksia kylläkin. Kalliita merkkivaatteita ei osteta ainakaan uutena eikä kalliita meikkejä (jos mun 50e Diorin meikkivoidetta 2 kertaa vuodessa ei lasketa). Valmisruokia ostetaan joskus kiirepäivinä tai kun ei muuten jaksa kokata, ulkona syödään lähinnä McDonaldsissa ja sinnekään ei kyllä vartavasten lähdetä, vaan jos ollaan menossa/tulossa ja lapset on kätevää ruokkia siinä samalla. Kiinalaisesta haetaan välillä, miehen kanssa joskus syödään oikeassa ravintolassa. Itse saatan kaupunkireissulla piipahtaa Mäkissä, Hesessä, Rossossa tai Raxissa tms. Tupakkaa ei polteta, alkoholia kohtuudella mutta joskus kyllä bilettämässä käydään myös. Auto meillä on joten liikutaan sillä jos mennään yhdessä. Sellaista kaveripiiriä ei meillä ole että lastenvaatteita voisi kierrättää, liian samankokoiset lapset.

Meillä ei aina jaksa enää miettiä mikä oikeasti on tarpeellista, välillä menee tarpeettomaankin kyllä. Mutta melkein kaikki vaatteista huonekaluihin tulee ostettua huuto.netistä, tehdään edullisia ruokia ja ostetaan edullisimpia tuotteita.

Olen nähnyt työni kautta erilaisia perheitä ja voin sanoa että aika samanlaista elämää pystyy elämään on sitten pienemmät tai suuremmat tulot. Suurituloisempien elintaso saattaa olla aika samaa paitsi että vaatemerkit, auto, elintarvikkeet, huonekalut, kosmetiikka ym. kalliimpia merkkejä ja kaikki ostetaan uutena. Ehkä matkoja tehdään enemmän ja enemmän kallita harrastuksia mutta muuten elämä on aika samaa. Kyse on vaan siitä mihin rahat käyttää, ostaako merkkituotteen ja uuden vai rainbow-version tai käytetyn.

Esim. matkustelu, lehdet, huvitukset, kalliit harrastukset, kalliit merkki vaatteet tai kalliit meikit ei yleensä ole pakollisia. Priorisoidaan terveys, asuminen ja ruoka sekä lasten säänmukaiset vaatteet. Laitetaan ruoka itse, ei syödä valmiita ruokia ja käydään harkiten ulkona syömässä. Ei polteta tupakkaa, alkoholiakin vain kohtuudella. Käytetään julkista liikennettä. Kierrätetään kaveripiirissä lastenvaatteita ja tarvikkeita.

kun kaupassa on jokin perustuote tarjouksessa, osta useita pakkaseen. Pienen lapsen kasvissoseet saa kohtuu helpolla tehtyä itse ja tulevat huomattavasti halvemmaksi.



Lehtiä ei tarvitse tilata, kun ne voi lukea ilmaiseksi kirjastossa.



Tee ruokaa isompia satseja kerralla, esim. kiusauksia, laatikkoruokia, keittoja pariksi päiväksi.



Hyödynnä kirpputorit. Luovu kalliista harrastuksista. Mahdollisuuksien mukaan vaihto halvempaan asuntoon.



Osta käytännöllisiä perusvaatteita, jotka sopivat yksien kenkien ja yhden takin kanssa (tai jo olemassa olevien kanssa).



Osta vain välttämätön. Mekin haaveilemme ruokakaupassa, että sitten kun on rahaa ostetaan tuollainen lohi ja tuollainen juusto ja tuota lihaa.



Jos ja toivottavasti kun on toivoa paremmasta, sitä selviää vähällä :)



Muistakaa myös hyödyntää työttömän alennukset, esim. useista partureista työttömät saavat alennuksen :)



Tsemppiä! :)

tuo 7 tuskin tietää työttömyydestä ja pienituloisuudesta mitään, niillä korvauksilla ei paljon huvikseen ostella mitään. 100e naamarasvaan on varmasti monessa perheessä aivan liikaa!



Mutta ap:lle muutama mietittävä juttu: onko mitään myytävää kirppikselle tai huutonettiin? Lasten vaatteita, urheiluvälineitä tms. niistä saisi ylimääräistä rahaa vaikka vaatehankintoihin. Kannattaa käydä kaapit/varastot läpi, voi löytyä yllättävän paljon kaikenlaista rahan arvoista mitä ette itse tarvitse enää.

Lehtitilaukset ovat kalliita, kestotilaukset kaikkein pahimpia, niitä en ainakaan suosittele, mieluummin sitten lyhyitä kerralla maksettavia tilauksia, joissa lehtien kappalehinta voi olla jopa puolet halvempi. Hesaria meille ei tule, turha maksaa mainoksista niin paljon, jos rahaa on vähän käytössä. Lehtiä voi tilata myös netistä "näytelehtinä" ilmaiseksi. Paljon muutakin pientä kivaa on varsinkin lapsille tarjolla ilmaiseksi, näitä on kerätty valmiiksi useammallekin nettisivustolle.

Moniin paikkoihin on edullisia kanta-asiakashintoja plussakorteilla ja muilla etukorteilla tiettyinä viikonpäivinä, joihinkin paikkoihin pääsee ilmaiseksikin.

Me saadaan asumistukea Kelasta. Sossu korvaa lääkkeet.

Miehelläsihän vielä ansiosidonnainen pari vuotta, joten tosi tiukkaa ei edes tarvitse tulla, jos työllistyy uudestaan. Meillä ainakin samassa tilanteessa riitti rahat ihan o.k., vaikka olin kotihoidontuella.

Nyt kun köyhyyttä on jatkunut vuosia (mies pitkäaikaistyötön ja minä opiskelija), on elämä yhtä laskemista. Autoa ei enää ole, bussia käytetään harvoin, isovanhemmat vie lapsia mökilleen, muuhun ei ole varaa. Kirjastosta lainataan ja koetan olla tarkkana kaikkien ilmaisjuttujen kanssa siis esim. lastentapahtumat, satsataan sitten bussilippuihin.Tarjousruokia ostetaan, ulkona ei ole varaa syödä koskaan. Leipäjonostakin ollaan jouduttu välillä ruokaa hakemaan. Lapset saavat vaatteet kirpparilta tai isovanhemmiltaan. Minua harmitti, kun kesähousut meni rikki 10 vuoden käytön jälkeen... Eli muodin perässä ei juosta. Joululahjaksi ollaan toivottu joitain kalliimpia, pakollisia hankintoja isovanhemmilta.

oletko tosiaan opiskellut vuosikausia? Eikö sinulla ole mahdollisuutta työllistyä?

Me saadaan asumistukea Kelasta. Sossu korvaa lääkkeet.

Miehelläsihän vielä ansiosidonnainen pari vuotta, joten tosi tiukkaa ei edes tarvitse tulla, jos työllistyy uudestaan. Meillä ainakin samassa tilanteessa riitti rahat ihan o.k., vaikka olin kotihoidontuella.

Nyt kun köyhyyttä on jatkunut vuosia (mies pitkäaikaistyötön ja minä opiskelija), on elämä yhtä laskemista. Autoa ei enää ole, bussia käytetään harvoin, isovanhemmat vie lapsia mökilleen, muuhun ei ole varaa. Kirjastosta lainataan ja koetan olla tarkkana kaikkien ilmaisjuttujen kanssa siis esim. lastentapahtumat, satsataan sitten bussilippuihin.Tarjousruokia ostetaan, ulkona ei ole varaa syödä koskaan. Leipäjonostakin ollaan jouduttu välillä ruokaa hakemaan. Lapset saavat vaatteet kirpparilta tai isovanhemmiltaan. Minua harmitti, kun kesähousut meni rikki 10 vuoden käytön jälkeen... Eli muodin perässä ei juosta. Joululahjaksi ollaan toivottu joitain kalliimpia, pakollisia hankintoja isovanhemmilta.

joskus joillain satasilla yli, joskus vähän alle. Alle 2000e/kk jää tällä hetkellä, seitsemän henkilöä perheessä. Lapsilisät ym. laskettu tuohon mukaan.

Meille tulee Hesari ja aikakauslehti, matkustellaan mutta ei koko perheellä eikä vuosittain. Halvimmat lennot, hostellimajoitus (tai majoitus tutuilla). Huvituksia harrastetaan joskus esim. Hop Lop, Korkeasaari, Sealife (meillä on vuosiliput), Linnanmäki kerran kesässä ja teinit käy joskus leffassa tms. Kalliita harrastuksia ei ole, harrastuksia kylläkin. Kalliita merkkivaatteita ei osteta ainakaan uutena eikä kalliita meikkejä (jos mun 50e Diorin meikkivoidetta 2 kertaa vuodessa ei lasketa). Valmisruokia ostetaan joskus kiirepäivinä tai kun ei muuten jaksa kokata, ulkona syödään lähinnä McDonaldsissa ja sinnekään ei kyllä vartavasten lähdetä, vaan jos ollaan menossa/tulossa ja lapset on kätevää ruokkia siinä samalla. Kiinalaisesta haetaan välillä, miehen kanssa joskus syödään oikeassa ravintolassa. Itse saatan kaupunkireissulla piipahtaa Mäkissä, Hesessä, Rossossa tai Raxissa tms. Tupakkaa ei polteta, alkoholia kohtuudella mutta joskus kyllä bilettämässä käydään myös. Auto meillä on joten liikutaan sillä jos mennään yhdessä. Sellaista kaveripiiriä ei meillä ole että lastenvaatteita voisi kierrättää, liian samankokoiset lapset. Meillä ei aina jaksa enää miettiä mikä oikeasti on tarpeellista, välillä menee tarpeettomaankin kyllä. Mutta melkein kaikki vaatteista huonekaluihin tulee ostettua huuto.netistä, tehdään edullisia ruokia ja ostetaan edullisimpia tuotteita. Olen nähnyt työni kautta erilaisia perheitä ja voin sanoa että aika samanlaista elämää pystyy elämään on sitten pienemmät tai suuremmat tulot. Suurituloisempien elintaso saattaa olla aika samaa paitsi että vaatemerkit, auto, elintarvikkeet, huonekalut, kosmetiikka ym. kalliimpia merkkejä ja kaikki ostetaan uutena. Ehkä matkoja tehdään enemmän ja enemmän kallita harrastuksia mutta muuten elämä on aika samaa. Kyse on vaan siitä mihin rahat käyttää, ostaako merkkituotteen ja uuden vai rainbow-version tai käytetyn.

Esim. matkustelu, lehdet, huvitukset, kalliit harrastukset, kalliit merkki vaatteet tai kalliit meikit ei yleensä ole pakollisia. Priorisoidaan terveys, asuminen ja ruoka sekä lasten säänmukaiset vaatteet. Laitetaan ruoka itse, ei syödä valmiita ruokia ja käydään harkiten ulkona syömässä. Ei polteta tupakkaa, alkoholiakin vain kohtuudella. Käytetään julkista liikennettä. Kierrätetään kaveripiirissä lastenvaatteita ja tarvikkeita.

on asuntlainaa niin sopisin vaikeimmalle ajalle lyhennysvapaita kuukausia.

Suurimmillaan palkkani ollut 900e/kk netto. Suurimmaksi osaksi äitiyspäivärahoilla, kotihoidontuella, työttömyyskorvauksella, osa-aikatyöllä josta max. tuo 900e/kk. Miehellä tulot 0e-1200e/kk. Ja nuo suurimmat palkat meillä ei koskaan ole olleet samaan aikaan. 17v asunut omillani, joten enköhän tiedä.



t. 7

niin ota "puhdistautumisen" kannalta. Kyselin täällä puolisentoista vuotta sitten samanlaisia. Itse jäin äitiyslomalle ja mies jäikin yllättäen työttömäksi.



Meillä mies sai onneksi töitä, joten nyt näen asian hyvin positiivisesti: opimme elämään paljon säästäväisemmin. En esim. ennen ostanut vaatteita käytettynä, mutta nyt en enää ymmärrä, miksi en ostaisi vaatteita ja asusteita kirppikseltä jatkossakin. Olen löytänyt itselleni todella kivoja vaatteita 50s - euron hintaan.



Sain myös kodin kaapit siistiksi, kun lajittelin myyntiin tavarat/vaatteet, mitä emme koskaan käyttäneet, opettelin tekemään ruokaa niin, että ylimääräiset ruokavarastot tyhjenivät ja käytimme kaikki sampoo yms. jämät ennen kuin ostimme uutta.



Ainakin Helsingissä on helppo tehdä kivoja asioita aivan ilmaiseksi. Aina toitotetaan, miten kallista asuminen täällä on, mutta paljon on myös tarjolla tapahtumia/harrastuksia/toimintaa ilmaiseksi tai nimellisellä hinnalla.



niin, ja löydin facebookin kautta erilaisia tavaranvaihtopiirejä, joissa vaihdoin lasten leluja ja vaatteita toisten perheiden kanssa. Sitä kautta säästimme valehtelematta satasia.



Tsemppiä teille!