Haluan kertoa teille kärpäsestä, joka tuli kotiini
Ensin kuulin vaimeaa surinaa, sitten pieni musta piste ilmestyi näkökenttääni. Aluksi en ajatellut siitä mitään sen kummempaa, kas kärpänen.
Pian kuitenkin huomasin, että kärpänen seurasi minua. Välillä se laskeutui käsivarrelleni ja käveli sitä pitkin. Sen ruskea, ketterä, pieni kärpäskeho tuntui melkein painottomalta ihollani. Aikani tätä sallittuani aloin ärsyyntymään, mitä se oikein haluaa minusta?
Päätin lopulta, että yksinkertaisesti lätkäisen sen, kun se ei suostunut lentämään ikkunasta ulos myöskään. Kenties maailma pärjää ilman yhtä kärpästä? Shhläp! Iskin kämmenellä käsivarttani. Mutta kärpänen ei ollut tästä moksiskaan. Yritin uudelleen, tällä kertaa enemmän voimaa käyttäen. Lopulta koko käsivarteni oli punaisten läiskien täyttämä, mutta kärpänen yhä pörräsi ympärilläni. Sitten hain sanomalehden. Ajattelin, että kun se pysähtyy seinälle, isken sanomalehdellä ja se varmasti tipahtaa. Mitä vielä. Kärpänen tuntui vain innostuvan tästä lisää. Lätkin hullun lailla pitkin asuntoa enkä saanut sitä kärpästä hengiltä millään, vaikka osuin siihen joka kerta.
Aloin lopulta vajota epätoivoon ja kyseenalaistin jo oman mielenterveyteni ja kykyni havaita todellisuutta. Ehkä koko kärpänen on hallusinaatio ja siksi se ei kuole? Kenties olen kulkenut läpi elämän kantaen syviä haavoja sielussani kouluvuosien Kärpästen herrasta? Ehkä olen vajonnut syvään psykoosiin ja elän jo omassa todellisuudessani, jossa kärpäset on kuolemattomia? Cheek lauloi timantit on ikuiiisiiiaaaaa, mutta niin oli tämä kärpänen myös. Se ei suostunut kuolemaan.
Lopulta pohdin, soitanko valkotakkiset, vai googlaanko, miten kärpänen tapetaan.
No hitto, ensimmäisten hakutulosten joukossa kerrottiin otuksesta nimeltä hirvikärpänen, jolta olin koko elämäni onnekseni välttynyt. En ollut edes tietoinen sen olemassaolosta. Kyseessä on kärpänen, johon ei mitkään maailman lätkimiset auta. Elämässäni alkoi taas olla järkeä ja tolkkua. Lopulta sain kärpäsen nitistettyä ja jatkoin elämääni jälleen yhtä omituista kokemusta rikkaampana.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
sama ongelma kotikärpäsen kanssa, vieläkin joka yö se löytää minut vaikka olettaisin sen jo kuolleen kylmyyteen kun tuuletn jne mutta ei
Se on päättänyt talvehtia luonasi.
Kävikö sulla kertaakaan mielessä, et ois varmaan hyvä käydä suihkussa ja vaihtaa kalsarit?
Vierailija kirjoitti:
Kävikö sulla kertaakaan mielessä, et ois varmaan hyvä käydä suihkussa ja vaihtaa kalsarit?
Meinaatko, että hirvikärpänen jotenkin viehättyi ihmislihan hajusta? Se ei ilmeisesti vaikuta niiden käytökseen, mutta värit vaikuttaa. Vaaleat ja kirkkaat värit karkoittaa niitä, tummat vetää puoleensa. Ap
Voi kuinka hienosti osasitkin kirjoittaa! Sinussa olisi ainesta novellien kirjoittajaksi. Tulipa hyvä mieli.
Olitko varma, ettei se kärpänen ollut puoliksi ihminen? Tiedemies, joka keksi teleportin, mutta kesken siirtymän hänen ja mukaan livahtaneen kärpäsen dna:t sekoittuivat. Mikään muu tuskin selittää pörräävää kärpästä joulukuussa.
Kirjoitat tosi hyvin, en yleensä lue näin pitkiä aloituksia kuin silmäillen, mutta tämän luin ajatuksen kanssa.
Vanhasellekin kävi aikoinaan näin.
Sinulla on kirjoittamisen lahja, odotamme seuraavaksi romaania.
Jos on tarpeeksi kauan yksin, on kärpäsestäkin jotain seuraa.
Älä turhaan mätki häntä, vaan yrittäkää elää sovussa.
Seuraavaksi voit yrittää kommunikoida hänen kanssaan.
Tämä voi olla kauniin suhteen alku.
Pidä kuitenkin orastava suhteenne omana tietonasi.
Voi olla, ettei ahdasmielinen ympäristö suhtaudu positiivisesti rohkeaan askeleesi.
Nypin metsäreissun jälkeen autossani
hirvikärpäsiä takinkauluksestani.
Hirvikärpäset eivät kai luontaisesti
kiinny ihmiseen - sen isäntäeläinhän
on nimensä mukaisesti hirvi.
Minulla oli kärpänen lemmikkinä monta viikkoa siitä tuli niin kesy, että sain jopa silittää sen hentoja siipiä
Viime kesänä tuli iso kärpänen sisälle, kohta alkoi ilmestyä poikasiaan jatkuvasti, meni aikaa kunnes sain kaikki hävitettyä.
Muutama vuosi sitten tuli syksyllä kärpänen asuntoon, ei häirinnyt elämääni, eli jouluun asti.Kerroin kaverille että äitinsä oli joskus sanonut sellaisen olevan joulukärpänen.
Vierailija kirjoitti:
Muutama vuosi sitten tuli syksyllä kärpänen asuntoon, ei häirinnyt elämääni, eli jouluun asti.Kerroin kaverille että äitinsä oli joskus sanonut sellaisen olevan joulukärpänen.
Juu, joulukärpästä ei saa tappaa, Minullakin saavat olla rauhassa niin kauan kun henki pihisee,
sama ongelma kotikärpäsen kanssa, vieläkin joka yö se löytää minut vaikka olettaisin sen jo kuolleen kylmyyteen kun tuuletn jne mutta ei