Lue keskustelun säännöt.
Nyt on mun aika kasvaa aikuiseksi! Ikää jo 50v
03.12.2022 |
Mutta silti niin pihalla kun olla ja voin.
Viimeiset pari vuotta terapiassa käsitellyt lapsuuden traumoja ja muita elämän kolhuja.
Tuntuu, että en ole oikein elänyt. Ja on ollut tunne, että elämä on hallinut mua eikä päinvastoin.
En ole jaksanut laittaa ruokaa, en lenkkeillä jne.
Nyt suunta muuttuu, mutta täytyy myöntää että ei ole hajuakaan miten pitäisi "elää".
Joten kertokaas millaisia teidän sunnuntai päivät ovat?
Kommentit (11)
Tänään on monella tavallista parempi sunnuntai. Itsenäisyyspäivän ansiosta ne keillä huominenkin on vapaa voivat jatkaa juomista. Tosi monille itsellenikin sunnuntait ovat olleet aina enemmän tai vähemmän ahdistavia. Työt ja koulut siihen on syinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nouse seitsemältä. Vie koira ulos. Tule kotiin, tee terveellinen aamupala. Lähde pidemmälle lenkille. Tule kotiin. Soita vanhemmillesi. Syö, lepää, katso tunti televisiota. Käy nukkumaan.
Koiran iltapissa unohtui.
On se uskomaton rajapyykki tämä 50v ja hyvällä tavalla. Sitä oivaltaa että on selvinnyt kovista paikoista järjissään.
Exukko, lapset omillaan, asuntolainaa, työpaikka ja terveys. Aivan paska lapsuus, nuoruus meni huonon miehen kanssa, lapsista tuli upeita heidän itsensä takia.
Nyt sinkkuna ja mikäs tässä ollessa. Ehdottomasti voisi huonomminkin olla.
sunnuntaina voi harrastaa ja nähdä ystäviä,käydä kaupoilla tai uimassa ,tehdä hyvää kotiruokaa jne
Vierailija kirjoitti:
On se uskomaton rajapyykki tämä 50v ja hyvällä tavalla. Sitä oivaltaa että on selvinnyt kovista paikoista järjissään.
Exukko, lapset omillaan, asuntolainaa, työpaikka ja terveys. Aivan paska lapsuus, nuoruus meni huonon miehen kanssa, lapsista tuli upeita heidän itsensä takia.
Nyt sinkkuna ja mikäs tässä ollessa. Ehdottomasti voisi huonomminkin olla.
Itse mietin, että 10 vuoden päästä olen 60v. Tuntuu koomiselta. Se on kyllä jo vanha ikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se uskomaton rajapyykki tämä 50v ja hyvällä tavalla. Sitä oivaltaa että on selvinnyt kovista paikoista järjissään.
Exukko, lapset omillaan, asuntolainaa, työpaikka ja terveys. Aivan paska lapsuus, nuoruus meni huonon miehen kanssa, lapsista tuli upeita heidän itsensä takia.
Nyt sinkkuna ja mikäs tässä ollessa. Ehdottomasti voisi huonomminkin olla.Itse mietin, että 10 vuoden päästä olen 60v. Tuntuu koomiselta. Se on kyllä jo vanha ikä.
Turha murehtia tulevaa.
Kuten joku viisas on joskus todennut, kuinka moni etukäteen ajateltu uhkakuva on toteutunut?
Elämä on kuin suklaarasia. Koskaan ei voi tietää mitä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 34 ja elämäntilanne aika sama kuin kedkiverto parikymppisellä.
Oon ollu kans aika pihalla ja masennusta ja ties mitä. Nyt enemmän valmis rakentamaan tätä elämää itselleni
Itse ajattelen, että tässä iässä on jo ihan liian kauan saanut olla aikuinen. Haluaisin ryhtyä edesvastuuttomaksi mummoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samassa jamassa ollaan,mutta ilman terapiaa.
Ei mitään "aikuisten" elämää,ei lapsia ,uraa yms.
Nouse seitsemältä. Vie koira ulos. Tule kotiin, tee terveellinen aamupala. Lähde pidemmälle lenkille. Tule kotiin. Soita vanhemmillesi. Syö, lepää, katso tunti televisiota. Käy nukkumaan.