Onko lapsen psyykelle hyväksi vaihtaa hänen kutsumanimensä kahden vuoden iässä?
Kun lapsi juuri oppinut puhumaan "Miina tekee sitä, miina istuu jne.) Kaukainen tuttavaperheeni teki näin kaiketi osana exän kiusausprojektia yms.
Kommentit (12)
Nimen vaihtoa? Toinen vanhempi on yksinhuoltaja, etävanhempi ei ole osana lapsen elämää.
Vaikka välillä kutsutaan mussukaksi, välillä Katiksi, välillä kisuliiniksi ja dementoitunut mummi kutsuu siskonsa nimellä. Adoptiolapsetkin saavat uuden nimen aika usein, ja kielikin vaihtuu kaupan päälle. Eiköhän nimeen sopeudu.
Jos uusi nimi on joku ihan hatusta vedetty mikä ei ole koskaan ollut lempinimikäytössäkään niin siihen sopeutuminen kestää pidempään, mutta varmaan lapsen ympärillä on kumminkin ihmisiä jotka kutsuvat vanhasta tottumuksesta entisellä nimellä vielä pitkään.
Enemmän olisin huolissani siitä, jos lapsi on ylipäänsä kiistakapulana.
Nimen pitäminen samana ei kuulu pienen lapsen tärkeimpiin psyykkisiin tarpeisiin. Paljon tärkeämpää on, että hän saa kokea olevansa hyväksytty ja tärkeä ja tuottavansa iloa vanhemmilleen. Mieluiten tietysti molemmille.
jos kutsumanimeä yhtäkkiä vaihdetaan. Mutta kuten joku jo sanoi, jos vaihto tehdään pikkuhiljaa, mitään ongelmia tuskin tulee.
Kun lapsi juuri oppinut puhumaan "Miina tekee sitä, miina istuu jne.
Minämuoto opitaan yleensä myöhemmin
ja ikäänkuin tapailee minä -sanaa. Välillä sanoo nimellään ja välillä "kokeilee" sanoa minä.
meidän 2v on jo pitkään puhunut pitkiä lauseita ja käyttänyt minä -sanaa.
meidän 2v on jo pitkään puhunut pitkiä lauseita ja käyttänyt minä -sanaa.
selvittää kenen lapsi puhuu minä lauseilla ja kenen ei. Kyseessä oleva lapsi sanoo sekä että - tiedoksenne. Puhuu noin 4-5 sanan mittaisia lauseita (tämäkin tiedoksi), mikäli relevanttia kysyessäni psyyken häiriintymisestä.
Täällä toisinaan tuppaa käymään niin..
vaan lapsen käyttäminen riidan välineenä.