Minulla ei ole koskaan ollut isää

Sama. Olispa se ns. isä tappanut itsensä jo ysärillä.

Olisi ollut lapsuuden onnellisin päivä jos se löpöslössö olisi kuollut.

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Minä en edes tiedä kuka on isäni, olen elänyt 53v ilman isää. Sitä mitä ei ole koskaan ollut, sitä ei voi kaivatakaan.

Tiedän tunteen, mulla sama. Oli aina paikalla fyysisesti, muttei henkisesti.

No mulla isä, hyvä vanhempi, hyvät välit, kuoli 1999 ja eipä hetkauttanut. En käy haudalla, ei siellä ketään ole, elämä jatkuu. Erikoista että jolleen vanhempien kuolema iso juttu, vaikka väistämätöntä. Mulle ihan sama.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Sinä et sitä voi toisten puolesta määritellä.

Pelkkä biologia ei tee kenestäkään isää. Isyys on tekoja.

Itse ymmärrän aloittajaa paremmin kuin hyvin. Kotona asui tuntematon ihminen mihin ei koskaan muodostunut mitään vanhemmuussuhdetta tai muutakaan tunnesidettä. Ei se ole mitään isyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en edes tiedä kuka on isäni, olen elänyt 53v ilman isää. Sitä mitä ei ole koskaan ollut, sitä ei voi kaivatakaan.[/quote

Tyhjän saa pyytämättäkin, et menetä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Minä voin sanoa miten asiat oli ja on edelleen.

Sinä et siitä päätä.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Missä se isä on, jos kotona käveli koko lapsuuden vaan joku ventovieras, aggressiivinen ja moniongelmainen ihminen?

Todellakin voi sanoa, ettei ole isää, kun mitään isää ei ole ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Selitystä selitystä kun itse et omaa mokasi huomanut heti.Tällä on enemistö ihan hatusta vedettyjä jutuja.Kertovat omina jutut tosisarjoista 90 päivä morsiamena ,mamman pojat ymm.Tai elokuvista pätkän.

Hartain toiveeni lapsena oli, että se "isä" lähtisi pois tai kuolisi.

Pelottava ihminen, minkä läsnäolo oli kuin ankeuttajan paikallaoloa.

Pahoitteluni siitä, että näitä itsekkäästi lohdullista kuulla

Oma isä kuoli ennen kuin synnyin, mutta silti koen, että mulla oli isä, koska hän ei ollut ollut tuollainen edellisten kaltainen

Minullakaan ei tavallaan ole. Mun isä ja äiti erosi kun olin 5 vuotias ja sen jälkeen en ole sitä nähnyt.  Jouduimme veljen kanssa lastenkotiin 8 vuotiaana ja asuimme siellä 10 vuotta. Minun veli on isän nähnyt muutaman kerran, asuu turussa ja veli kävi sen luona. Isä halusi hyvitellä ja antoi minulle 50 000 euroa rahaa ja sama veljelle. Isämme on melko varakas sen tiedän. Äitimme kuoli 6.5 v sitten. Isämme on jo 80 vuotias. Saamme paljon rahaa sitten kun se kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Miksi ei voisi sanoa?

Mikä sinä olet määräämään, mitä muut saa sanoa tai muutenkaan määrittelemään onko jollain isää vai ei?

Et yhtään mikään.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Kyllä voi sanoa koska mitään isää ei ollut.

Kannattaisi ymmärtää, että isätön voi olla monella tavalla.

Miksi isänsä menettäneitä tulee yleensä tällaisiin ketjuihin valittamaan, että ei noin voi sanoa össönssöö.

Olisitte onnellisia siitä, että teillä sentään on ollut isä. Voitte hyvillä mielin muistella isiänne. Kaikki ei ole yhtä onnekkaita kuin te.

Vierailija kirjoitti:

Hartain toiveeni lapsena oli, että se "isä" lähtisi pois tai kuolisi.

Pelottava ihminen, minkä läsnäolo oli kuin ankeuttajan paikallaoloa.

Samoin, oma isäni aivan mielettömän väkivaltainen ja ei todellakaan karttanut lyödä, repiä hiuksista ja puhua minulle todella rumasti. Me lapset jouduimme viikonloput seuraamaan kännisen isukin mekastusta ja äitimme huorittelua ja pieksämistå.

Ukolla todellakin joku ruuvi hieman löysällä kun äiti oli aina kotona ja luki kirjoja ruskeakastikettakin tehdessään. Kirjat olivat hänelle ainoa tapa paeta todellisuutta. Se, että kuinka hän sitten olisi lastenhoidon ohessa toimimaan maksullisena naisena, ei olisi todellisuudessa toiminut mitenkään.

Täysi-ikäistymisessä oli ihanaa, että pystyi sanomaan ukolle etten odota häneltä minkäänlaista yhteydenottoa. Kirjoitin äidilleni naapurissa asuvan tätini kautta.

Kukaan lapsista ei halua olla ukon kanssa missään tekemisissä. Oli toivotonta yrittää äiti ajattelemaan avioeroa. Hän pelkää sen tulevan kalliiksi ja on taloudellisesti ukosta riippuvainen. Hän on sanonut, että hän lupasi paljon naimisiin mennessä ja haluaa pitää lupauksensa. Hän oli sitten tosiaankin naimissa elämänsä loppuun saakka. En ymmärrä, että millä voi pitää toista ihmistä tuolla tavalla orjanaan vielä nykyaikana.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi sanoa ettei ole ollut koskaan isää ja seuraavassa lauseessa ilmoittaa että isä on asunut samassa osoitteessa koko lapsuuden.

Ymmärrän ap:n pointin tässä että sinulla ei ole ollut sellaista isää kuin olisit toivonut. Mutta sinulla on isä kuitenkin.

Jos ei edes tiedä kuka isä on tai tietää mutta hän ei ole ollut koskaan missään tekemisissä, niin silloin voi sanoa etei ole isää.

Miksi sinua harmittaa niin paljon se, että joku sanoo, että hänellä ole isää?