Lue keskustelun säännöt.
Onko musiikkiopistoon vaikea päästä?
13.05.2010 |
Kuinka moni pääsee (prosentteja) ja kuinka moni jää rannalle?
Onko pääkaupunkiseudulla johonkin opistoon helpompi/vaikeampi päästä ja jos niin miksi?
Mitä vaatii lapselta, että pääsee?
Kuulemma viuluun ja pianoon vaikea päästä, onko siksi, että paljon pyrkijöitä vai vaikeita soittimia?
Kommentit (10)
mutta pikkukaupungissamme on melko vaikea päästä juuri pianotunneille, koska siihen on eniten pyrkijöitä. Harvinaisempiin soittimiin pääsee huomattavasti helpommin. Joka tapauksessa testit täytyy selvittää. Vaatii siis musikaalisuutta, rytmitajua ja sen verran rohkeutta, että uskaltaa "esiintyä" kokeiden arvostelijoille. Omat lapseni pyrkivät 7- ja 8-vuotiaina ja pääsivät ekalla yrityksellä, takana oli tosin jo pari vuotta yksityistunteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joihinkin musiikkiopistoihin on todella vaikea päästä. Testeissä testataan musikaalisuutta esimerkiksi laulu- ja rytmitoistoilla. Lisäksi haastatellaan, jonka perusteella yritetään selvittää motivaatiota ja rohkeutta. Aina kannattaa yrittää hakea. Harvinaisempia soittimia on helpompi päästä soittamaan, vaikka ei ne se helpompia tai vaikeampia soittaa ole. Pianoa haluavat useat soittamaan, kun se on niin mukava säestyssoitin, jos ei nyt ihan musiikin ammattilaiseksi asti pääse.
mutta pääsääntönä on, että juuri mainitsemiisi instrumentteihin on kaikkein vaikein päästä, erityisesti pianoon. Useissa paikoissa suosittelevatkin jotain muuta soitinta. Ja vaikka sitten parin vuoden opiskelun jälkeen hakemaan pianon sivuaineoppilaaksi tms.
pianoon ja viuluun vaikea päästä, piano suosittu ja viulu tosi vaativa, ei kannata ottaa ellei tosi musikaalinen.
Kokemusta myös, että opiston muskareissa käyneet pääsevät helpommin, koska ovat treenanneet pääsykokeisiin ja tuttuja opettajille.
Oma tyttöni tosi musikaalinen, mutta ei päässyt ekalla yrittämällä pianoon. Nyt on opistossa ollut kolme vuotta ja pärjää todella hienosti. Paikkoja oli vaan tuona ekana pyrkimisvuonna niin vähän, ettei päässyt heti.
pääkaupunkiseudulla, mitkä helpompia...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muskarin käyneet ovat jotenkin etusijalla, sellainen olo tulee ainakin, oikokaa musaopiston opet, jos olen väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovat myös hyvä vaihtoehto.Niihin pääsee ilman pääsykokeita ja niitä on ainakin pääkaupunkiseudulla paljon.Ja opettajat yleensä yhtä koulutettuja ja päteviä kuin kunnan musiikkiopistossa.Sen lisäksi ei ole tutkintojen suorittamis pakkoa.
en allekirjoita että kaikki soittimet yhtä helppoja. Viulu ja alttoviulu vaativia, pitää kuulla itse, että tuottaa oikean nuotin. Pianolla senkun painat nuottia vastaavan koskettimen. vaatii siis hyvää seävelkorvaa.
Joihinkin musiikkiopistoihin on todella vaikea päästä. Testeissä testataan musikaalisuutta esimerkiksi laulu- ja rytmitoistoilla. Lisäksi haastatellaan, jonka perusteella yritetään selvittää motivaatiota ja rohkeutta. Aina kannattaa yrittää hakea. Harvinaisempia soittimia on helpompi päästä soittamaan, vaikka ei ne se helpompia tai vaikeampia soittaa ole. Pianoa haluavat useat soittamaan, kun se on niin mukava säestyssoitin, jos ei nyt ihan musiikin ammattilaiseksi asti pääse.
soitin toive poikkihuilu ->tätä myös alkoi soittamaan. Naapurin samanikäinen tyttö oli jäänyt rannalle edellisenä keväänä ja tänä samana keväänä pääsi varalle. Pääsi sitten lopulta sisään syksyllä, mutta vain sillä ehdolla, että ottaa soittimeksi klarinetin.
Ehkäpä niillä musiikillisilla taidoilla on jotain tekemistä asian kanssa loppuviimeksi. Olen myös itse soittanut poikkihuilua sekä kalrinettia ja ollut kuoroissa lapsuudesta ihan tähän päivään.
Niin ja se naapurintyttö muuten lopetti musiikkiopiston kahden vuoden jälkeen...