Ovatko tyttärenne kritisoineet teitä "kehovihastanne"?
Otsikossa kysymys, eli ovatko tyttärenne erityisesti omia lapsia saatuaan alkaneet kritisoida omassa lapsuudessaan saamaansa esimerkkiä kehon arvostelusta? Jos teillä on tapana vaikka katsella itseänne peilistä, puristella makkaroita, dieetata sun muuta. Eivät halua, että heidän lapsensa edessä puhutaan omasta tai muiden kehosta rumasti, koska ovat itse joutuneet siitä kärsimään lapsena?
Miltä se tuntui? Miten asiasta keskustelitte?
Kommentit (8)
Onko boomereiden siis tarkoitus vastata tähän ketjuun rehellisesti?
Vierailija kirjoitti:
Jos tekisin lapsia niin joutuisin käymään tämän keskustelun äitini kanssa. Lasteni kuullen ei saisi haukkua ihmisten ulkonäköä ja arvostella painoa, ei telkkarissa eikä oikeassa elämässä. Ei saa puhua omasta epäterveellisesti laihduttamisesta tai lihavuudesta.
Tämän lisäksi joutuisin kouluttamaan myös isäni, joka arvostelee erityisesti naisia heidän painonsa perusteella.
Onneksi en tee lapsia tähän maailmaan.
Juuri näin!
Oman äitini kohdallani joutuisin tiukasti kieltämään myös kaikenlaisen itsensä vähättelyn ja nollaamisen. Lapsi imee asenteita sekä ajatus- ja käyttäytymismalleja ympäristöstään, ja tytöt varsinkin äideiltään. Itse jouduin lapsesta asti kuuntelemaan sitä, miten äiti ei ole mitään eikä minkään arvoinen jne. Arvatkaa vaan mitä ja miten olen ajatellut itsestäni koko elämäni ajan....
Isäni, 75 v, aina kommentoi ihmisten lihavuutta. Ällöttävää.
Vierailija kirjoitti:
Mistä puhut?
Mitä kohtaa et ymmärtänyt? Tarvitsetko selkokielisen version alotusviestistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tekisin lapsia niin joutuisin käymään tämän keskustelun äitini kanssa. Lasteni kuullen ei saisi haukkua ihmisten ulkonäköä ja arvostella painoa, ei telkkarissa eikä oikeassa elämässä. Ei saa puhua omasta epäterveellisesti laihduttamisesta tai lihavuudesta.
Tämän lisäksi joutuisin kouluttamaan myös isäni, joka arvostelee erityisesti naisia heidän painonsa perusteella.
Onneksi en tee lapsia tähän maailmaan.
Juuri näin!
Oman äitini kohdallani joutuisin tiukasti kieltämään myös kaikenlaisen itsensä vähättelyn ja nollaamisen. Lapsi imee asenteita sekä ajatus- ja käyttäytymismalleja ympäristöstään, ja tytöt varsinkin äideiltään. Itse jouduin lapsesta asti kuuntelemaan sitä, miten äiti ei ole mitään eikä minkään arvoinen jne. Arvatkaa vaan mitä ja miten olen ajatellut itsestäni koko elämäni ajan....
Onkohan tuo itsensä mitätöinti tietyn ikäpolven juttu. Oma äitini harrasti samaa, se oli tosi raskasta kuunneltavaa.
Jos tekisin lapsia niin joutuisin käymään tämän keskustelun äitini kanssa. Lasteni kuullen ei saisi haukkua ihmisten ulkonäköä ja arvostella painoa, ei telkkarissa eikä oikeassa elämässä. Ei saa puhua omasta epäterveellisesti laihduttamisesta tai lihavuudesta.
Tämän lisäksi joutuisin kouluttamaan myös isäni, joka arvostelee erityisesti naisia heidän painonsa perusteella.
Onneksi en tee lapsia tähän maailmaan.