Pöytä kuprulla :( !!

Ei sille sitten mitään kai enää voi. Ei meidän puupöytä ainakaan märistä astioista kupruile, mutta viilulipaston olen kerran saanut pilalle.

Käsittämättömiä mööpeleitä. Eivät kestä tavallista käyttöä. Pöydän voi viiluttaa uudelleen. Kolo täyteen. pinta tasaiseksi ja sitten kokonaan uusi viilukerros. Päälle veden ja muun normaaliin elämään liittyvien nesteiden kestävä lakka. Pöydän reunat saattavat vaatia leveämmät listat. Homma onnistuu kotinikkariltakin, mutta jos rahaa on enemmän kuin aikaa, niin uusihan se pitää ostaa. Huonekalukaupassa kannattaa myyjää uhata vesilasilla. Jos myyjä kauhistuu, pöytä pitää jättää kauppaan.

mutta viilu kärsii. Etenkin jos se meni kuprulle.



Ei viilua voi hioa.

Täydennystä: siis... kupruileva viilu pois vaikka terävällä askarteluveitsellä. Sitten se kolo täyteen mitä tahansa, mikä ei kovin kutistu joskus myöhemmässä tulevaisuudessa. Ja sen päälle uusi viilukerros.



Niin joo.. tällaistakin voisi koettaa: kupru puhki ja pieni pala viilua pois. Sitten väliin ängetään liimaa periaatteella "hienokseltaan pursuileva liima pitää". Sen jälkeen kupruilevaa kohta yritetään painaa alustaansa kaiken maailman painoin. Reiän kohdalle ei parane painoa laittaa. Pöytään liimautunut paino varmistaa uusintaviilutuksen tarpeen. Lopuksi hankkeessa syntyneer reiät siivotaan säännöllisen muotoisiksi, koloon upotetaan pala sopivaa viilua (hyvälaatuisesta puutavaraliikkeestä jämäpaloja), pöytä hiotaan tasaiseksi ja lakataan jollakin järkevällä lakalla. Sen jälkeen voi jälleen läikyttää huoletta =)

Tuota... viiluja on monen paksuisia. Ja ohuttakin viilua voi hioa - tietyissä rajoissa.



Viiluhan ei kärsi. Se turpoaa ja kutistuu kosteudenvaihteluiden mukaan kuten puu nyt ylipäätään ruukaa. Sen sijaan heppoiset lakat ja liimat ongelmoivat.