Synnytys sattuu takuulla vauvaankin, ei pelkästään äitiin.
Onhan se pakko sattua kun vauva väkisin ängetään maailmaan äitinsä alapään kautta väkisin maailmaan ja vauva on takuulla myös hirveän peloissaan, että mihin se joutuu. Se kun ei ole koskaan käynyt kohdun ulkopuolella eikä tunne siellä ketään. Vähän niin kuin aikuinen joutuisi yllättäen jonnekin ihan vieraaseen maahan, josta hän ei ole koskaan kuullutkaan, minkä kieltä hän ei osaa ja jonka kieltä hän ei osaa.
Kommentit (22)
Siksi vauvan onkin tärkeä olla synnytyksen jälkeen lähellä vanhempiaan, joiden äänen hän tuntee ja lämpö lohduttaa.
Tieteen sattuu. Sen pään kallotkin puristuu sisäänpäin. Huutaahan ne heti kun ulospääsevät.
Voit reklamoida asiasta taholle jonka katsot olevan eksitenssistä vastuussa.
Mut onneks ne saa ihanaa mammanmaitoa heti suuhunsa.
Varmaan sattuu, mutta onneksi vauvan hermosto on syntyessä vielä niin kehitysvaiheessa, että kipusignaalit on aika jäsentymättömiä ja toivottavasti ei vielä niin voimakkaita.
Tiedätkö muuten, että sektiossa riskit on tosi mimimaaliset lapselle. Kaikkein dilleimmät kauhistelevat sektion riskeillä lapsen näkökulmasta, mikä on naurettavaa.
Mutta entä isä? Kuka hänestä huolehtii, kun synnytyksen aikana kaikki pyörii äidin ja sen kakaran hyvinvoinnin ympärillä eikä kukaan huomaa isää?
Vierailija kirjoitti:
Mutta entä isä? Kuka hänestä huolehtii, kun synnytyksen aikana kaikki pyörii äidin ja sen kakaran hyvinvoinnin ympärillä eikä kukaan huomaa isää?
Niin ketkäköhän siinä on potentiaalisesti hengenvaarassa... No trollihan tämä olikin.
Eiköhän vauvalla myös jyllää jotkut adrenaliinit, oksitosiinit ja endorfiinit, jotka auttavat kivun tunteen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän vauvalla myös jyllää jotkut adrenaliinit, oksitosiinit ja endorfiinit, jotka auttavat kivun tunteen kanssa.
Ihan älytöntä höpöä. Lapsi tuntee kipua samalla tavalla kuin äitinsäkin. Harvassa on kivuton synnytys äidille ja lapselle. Joskus synnytyksessä myös lapsen solisluu murtuu tai olkavarteen tulee vamma. Ne ovat kivuliaita vammoja.
Joku kirjoitti "tieteen sattuu? mitähän se tarkoittanee?
Vierailija kirjoitti:
Mut onneks ne saa ihanaa mammanmaitoa heti suuhunsa.
Maidon nousu rintoihin kestää 3-4 päivää. Ainakin mulla on aina kestänyt.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän vauvalla myös jyllää jotkut adrenaliinit, oksitosiinit ja endorfiinit, jotka auttavat kivun tunteen kanssa.
Niin jyllää äidilläkin ja silti useimmille synnytys on erittäin kivulias tapahtuma. Käsittätöntå, että ihmiset yläpeukuttaa väitteille ettei lapsi tuntisi kipua.
Riippuu koska lapsen sielu tulee vauvaan/lapseen. Entä keisarinleikkaus. Muistaako sielu vai vauvan kroppa puristustrauman.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän vauvalla myös jyllää jotkut adrenaliinit, oksitosiinit ja endorfiinit, jotka auttavat kivun tunteen kanssa.
Kirjoitinkin että AUTTAVAT KIVUN TUNTEEN KANSSA, en että nuo poistaisivat kivun tunteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän vauvalla myös jyllää jotkut adrenaliinit, oksitosiinit ja endorfiinit, jotka auttavat kivun tunteen kanssa.
Niin jyllää äidilläkin ja silti useimmille synnytys on erittäin kivulias tapahtuma. Käsittätöntå, että ihmiset yläpeukuttaa väitteille ettei lapsi tuntisi kipua.
Mitä sillä on väliä, vaikka tuntisikin? Sehän kuuluu asiaan, niin luonto on asian järjestänyt. Heikot saavat sitten kärsiä loppuelämänsä siitä mun puolestani aivan rauhassa, jos eivät kestä.
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti "tieteen sattuu? mitähän se tarkoittanee?
Joku vajaaälyinen vain sattunut palstalle (*tieteen*-sanan käyttäjä siis).
Varmaan keuhkoihin sattuu syntyneellä kun ensi kerran vetää happea äidin ulkopuolella.