Kumpa mieheni kuolisi tapaturmaisesti

en taloudellisesti hyötyisi mitään, mutta jättäisi mut rauhaan, nyt olen koko loppuelämäni sen narsistisian armoilla.

Mutta toivon toki sydämeni pohjasta.

Ja Auerille sympatiat, oli sitten murhaaja tai ei!

Mutta ei tosta äijästä ole koskaan ollut kuin kiusaa tämän huushollin pyörittämisessä



t. ketjun aloittaja

Tilanne ei oikeasti ole niin paha, mutta joskus mietin että olisipa helppoa jos kaikki avio-ongelmat katkeaisivat kuin seinään, eikä silti tarvitsisi käydä läpi avioeroa.



Todellisuudessa olen varma että se olisi hirveää, ja jos niin kävisi niin katuisin kamalasti näitä ajatuksiani.

On sen verran kypsynyt olo tähän kaikkeen. Enkä ylipäänsä pidä kuolemaa pahana. Toiseksi paras vaihtoehto olisi että kuolisin itse ja pääsisin niin kerralla eroon tästä kaikesta.



t. ketjun aloittaja

Minun mieheni oli täysi saamaton vätys. Mitään ei tehnyt kotona, olisi vaan ollut omissa menoissa ja viikonloppusin ravannut jossain baareissa. Hullu olin ja katselin tuota menoa läpi sormien, mutta toivoin että tapahtuisi jotain että pääsisin eroon hänestä..



Uusi lapsi ilmoitti tulosta alkuvuonna ja sitten tilanne ratkesi totaallisesti. Halusin itse miehestä eron, ehkä ensiksi asumus sellisen, että näkee miten arvokas perhe on ja että oppisi arvostamaan meitä. Hänelläpä olikin toiset suunnitelmat! Hän oli helpottunut että minä halusin eron ja sitten selvisi että hänelläpä onkin suhde työkaveriinsa!! Aivan, olin siis ollut täysin kynnysmattona ja ainoastaan taloudenhoitaja..



Nyt siis eroa takana 2kk,mies muutti pois,jäin kahden pienen lapsen kanssa tähän meidän vanhaan taloon ja vatsassa loikoilee tuo uusi ihme. Huomenna lastenvalvojalla tapaaminen ja sovimme, että isä ottaa joka viikonloppu lapset yöksi, 2 yötä kerran kuukaudessa ja muina 1. Eli minulla on enemmän vapaata kuin silloin kun tuo lusmu asui vielä meidän kanssa!! Katsotaan kun tulee syksy ja vauva syntyy, että miten sitten näitä viikonloppuja sovitaan..



Eli ennemmin ero ja pois huonosta suhteesta, kuin että kärsii ja odottaa jotain ihmettä!

yh, joka saa tukia ja elää leveästi.

Terkuin toinen yh, joka saa yh-lapsilisää, kahdesta lapsesta 305e ja siinä kaikki tuet.

aivan ulkopuolinen lastensa elämästä.

miksi olet sen miehesi kanssa sitten niin monta lasta hankkinut? Jos kerran on aina ollut niin huono.

Tosin en jaksa uskoa, että sinäkään hehkein puoliso olisit ;-)

itse fantasioin samaa, kun olin lopen kyllästynyt silloiseen poikakaveriini.

kaverilla oli tapana jatkuvasti valittaa erilaisista sairauksista ja olin kuunnellut useita viikkoja marinaa jatkuvasta ripulista. muistan, kun rukoilin eräänä iltana nukkumaan mennessämme, että tämä kyseinen mies ripuloisi yön aikana niin paljon, että kuolisi elimistön kuivumiseen! no ei kuollut; ikävä kyllä!

tai muuten vaan yhtenä päivänä heräisi arvostamaan elämäänsä. Sitäkin sattuu. Tai menettäisi siinä onnettomuudessa vaikka kätensä tai jalkansa ja alkaisi nähdä elämän vähän eri tavalla kuin ennen.

Eikä kyse ole siitä, ettei hän tekisi täällä mitään. Päin vastoin, kyllä tekee, mutta sepä ei tuotakaan mielihyvää, koska hän yrittää alistaa meidät muut noudattamaan pikkutarkkoja sääntöjään kodinhoidosta ja muutenkin elämästä. Haukkuu ja valittaa jatkuvasti, on inhottava. Niin että hänestä ei ole kenellekään mitään ILOA. Puhdas koti paskaisen nalkutuksen säestämänä ei ole mikään ilo...

Niinpä on paljon mukavampi olo silloin kun miehellä venyy työpäivät pitkiksi tai on työmatkoilla. Niitäkin on kyllä kiitettävän paljon...



t. ap

tai kerää voimia ja lähde eri osoitteeseen!

pärjäät varmasti yksinkin ja voit elää vapaammin niin, että kukaan ei hengitä niskaan ja painosta!