Te jotka ette ole facebookissa, mikä on suurin syy siihen että ette ole?

Tiedän itseni, ottaisin stressin siitä, että "pitää" päivittää jotain profiileja. Arveluttaa myös esim. kuvien laitto sinne sekä se, että kuulemma sieltä on vaikea päästä pois. No, olen hieman epäluuloinen.

Lisäksi tuntuu teeskentelyltä ja keinotekoiselta, että minulla olisi esim. 100 "kaveria". Oikeasti sellaisia, joihin pidän yhteyttä, jotka lasken kavereikseni, on ehkä noin kymmenen. Ja jutut, joita tutuilta kuulen, peleistä ja leikeistä, ties mistä vampyyrinpuremista...öö, miksi käyttäisin aikaani sellaiseen? Joo, toki teen muita asioita, jotka ehkä yhtä typeriä, kuten roikun joskus täällä, mutta ei vaan yhtää nappaa tuo naamakirja.

Olen asiaa miettinyt, ja toki se olisi helppo tapa saada yhteys vanhoihin tuttuihin ja etäisempiin kavereihin. Joskus varmaan täytyy antaa periksi, koska sellaiseksi kai yhteydenpito ja verkostot ovat menossa. Ainakin lasten kasvaessa täytynee yrittää pysyä edes jotenkin kärryillä netin kehityksessä. (Tiedän, ettei fb mikään uusi asia ole...)

No, siinä minun syitäni.

ja vaikka joku jo listasikin, ettei ole pakko laittaa kuvia ymymymymymym tietoja fb:n.



Mutta silti lisäksi, koska en halua kuuluttaa asioitani maailmalle, joten myös syy on seuraava;



Vanhempieni kanssa on välit poikki aika monesta syystä, joista yksi on se, että äitini levitti kaikenlaista paskaa minusta ja miehestäni sukulaisille ja tuttaville ja tuttavien tutuille ym.



Fb:sta vanhempani (erityisesti äitini) saisi lisää potkua jutuilleen kehittää täysin perättömiä juttuja lisää ja lisää ja lisää ja lisää.



Asioita joita sitten sukulaiset eivät tarkista jostain kumman syystä minulta, kun uskovat aina sitä mitä äitini ehtii aina sanomaan.

Tykkään vuorovaikutuksesta livenä enemmän kuin sähköisesti.



Toisaalta ammaattini takia en voi mennä FB:iin - parasta olla yksityishenkilönä sangen vähäeleinen.

olla facebookissa.

Fb:sta vanhempani (erityisesti äitini) saisi lisää potkua jutuilleen kehittää täysin perättömiä juttuja lisää ja lisää ja lisää ja lisää.

Asioita joita sitten sukulaiset eivät tarkista jostain kumman syystä minulta, kun uskovat aina sitä mitä äitini ehtii aina sanomaan.

Tiesittehän että facebook omistaa oikeuden säilyttää kaikki sinne kerran laitetut kuvat itselläään. Eli vaikka ne poistaisi, kuvat jäävät facebookin omistukseen. Myös kaikki käydyt keskustelut tallennetaan. Tämä kannattaa pitää mielessä.



Joku viikko sitten uutisoitiin että maailmalla liikkuu suomalaisten facebook-tunnuksia myynnissä. Eli kuka tahansa olisi voinut ostaa ne ja käydä lukemawssa kirjoituksia.



Mm. näiden syiden takia ei tule mieleenikään liittyä. Kyllä kavereita ja ystäviä riittää ilman facebookiakin.

Yhtäkään minuuttia en viitsisi moiseen haaskata. Näen ystäviäni livenä silloin kun näen, soitellaan ja vaihdetaan kuulumisia jos ei nähdä jne. Mulla on töissä ainakin sen verran tekemistä ihan oikeita töitä, etten kehtaisi työantajan aikaa varastaa yksityisasioihini ja iltaisin pitää kiirettä perheen parissa.

mutta olen ymmärtänyt että siellä pidetään yhteyttä ihmisiin ja etsitään vanhoja tuttuja.



Olen jo tekemisissä niiden ihmisten kanssa, joiden haluankin. Ei ole mitään kiinnostusta löytää jotain vanhoja koulukavereita/puolituttuja, joihin on yhteys katkennut.



Oikeisiin ystäviini olen yhteydessä muin keinoin.

miksi joku ulkomaalainen haluaisi ostaa mun fb tunnukset ja käydä lukemassa tyhjänpäiväisiä kirjoituksia. ;o)

mutta entäs jos kaikki sun ja kaikki sun kavereiden ja heidän kavereiden keskustelut?? Ja kun näitä keskusteluja olisi vaikka vuoden ajalta, joko rupeaisi ärsyttämään? :)



Onneksi ei tarvitse miettiä, kun en ole mitään ikinä sinne kirjoitellut.

Pakkoko se äiti on ottaa sitten fb-kaveriksi

Fb:sta vanhempani (erityisesti äitini) saisi lisää potkua jutuilleen kehittää täysin perättömiä juttuja lisää ja lisää ja lisää ja lisää.

Asioita joita sitten sukulaiset eivät tarkista jostain kumman syystä minulta, kun uskovat aina sitä mitä äitini ehtii aina sanomaan.

siitä, että ottaisi äidin kaveriksi FB:ssa vaan siitä, että vaikka mulla ois siellä tunnukset niin äiti kehittäisi silti vaikka mitä perättömiä juttuja.

illalla kotona en ehtisi.

yhteyttä livenä. Vähän kummastelen tätä syytä, eihän fb estä pitämästä yhteyttä livenä.

Itse olen fb:ssä siksi kun löydän sieltä niitä kauan kadoksissa olleita vanhoja kavereita ja ystäviä, joihin yhteydenpito on jäänyt elämän kulkiessa eri teitä. On ollut aivan mahtavaa saada yhteys näihin ihmisiin! Heidän kanssaan jutellaan fb:ssä, chattaillaan useinmiten.

Fb:ssä oleminen ei siis tarkoita oman elämän julkaistamista välttämättä.

MInulla on siellä kavereina nykyiset ja vanhat kaverit ja ystävät ja todellakin olemme nykyisten kavereiden kanssa livenäkin yhteydessä.



Fb voi olla kaikkea sitä mitä olette kirjoittaneet tai sitten se voi olla aivan jotain ihan muuta, sen päättää käyttäjä itse.

netissä niin julkisesti.

Mulle voi soittaa, jos kuulumiset kiinnostaa. Niin teen itsekin, siis soitan ystäville ja kavereille tai tapaan.

kuin toisella vastaajalla.

Lisäksi fb:ssä on jotain inhottavaa. Tulee mieleen lapsuus-ja teiniaikojen "kuka on suosittu", "kellä eniten kavereita" (ja sitten haalitaan ns. kavereita, joista osa tosiasiassa tyystin tuntemattomia- en minä ainakaan löytäisi montaa sataa "kaveria"...).

Olen sen tähden kyllä jotta olen voinut jakaa sähköpostiosoiteni,ystävilleni. Mutta siellä ei voi mitään Henkeviä keskustella, ja ne jotka keskustelee,niillä kova pätemisen tarve.Sekä huono kommunikointi kyky Livenä nokatusten, iso isä

Sitten taivuin. Kyllä se vaan on kiva. Eihän kenenkään ole PAKKO jakaa itsestään yhtään mitään tietoja. Mulla ei ole edes kuvaa itsestäni. Jotkut ystäväni eivät koskaan kirjoita mitään seinälle vaan heidän kanssaan voi jutella viestien kautta ja chatillä. Kätevä se on monessa suhteessa, voin laittaa sivulle vaikka lenkkiporukalle tietoa koska kokoonnutaan jne. Suurimman osan keskusteluista käyn ihan privaatisti chattaamallä tai lähettämällä viestiä, ei niitä kukaan muu näe. Suosittelen käymään ainakin tsekkaamassa millaisesta systeemistä on kyse ja poistaa sitten profiilinsa jollei se miellytä.



Tässä muutama plussa:

- Nopeaa viestintää, näkee kuka on paikalla ja voi ottaa heti yhteyttä. (pakko ei ole kuitenkaan joka kerta vääntää turhasta juttua)

- "Kaverit" voi jakaa ryhmiin joilla on eri estot. Työkaverini ja hyvänpäivän tutut eivät näe samoja kuin läheisin perhe ja ystävät.

- "Kavereita" ei tarvitse haalia ja kilpailla kenellä niitä on eniten. Jollain on 5 kaveria ja jollain 2000. So what?

- Vanhoihin koulu- työkavereihin on saanut uudelleen yhteyttä.

- Ja mikä tärkeintä se on jokaisesta itsestään kiinni mitä jakaa ja kenen kanssa. Olen vetänyt hyvin tarkat rajat mitä jaan. Ei ole kuvia lapsistani, kodistani tai perheestäni.

-Siellä voi myös keskustella henkeviä privaatisti chatin kautta, ei meillä ainakaan puhelimessa edes sellainen onnistu, kun on pari hörökorvaa heti kuuntelemassa.

- Harrastusten saralla saa laajemmalle porukalle yhteyttä.



Minäkin vastustelin kärkevästi etten ainakaan mainosta itseäni missään maailman naamakirjassa ja kertoille kaikelle maailmalle omia juttujani. FB kuitenkin yllätti positiivisesti.

Mitä sit olet mieltä siitä, kun asiantuntijat varoittelee, ett vaikka poistat profiilisi se jää kellumaan nettiin, samoin monet sun tiedot. Olen niin urpo etten itse mitään näistä ymmärrä, mutt näin olen lukenut.

Sitten taivuin. Kyllä se vaan on kiva. Eihän kenenkään ole PAKKO jakaa itsestään yhtään mitään tietoja. Mulla ei ole edes kuvaa itsestäni. Jotkut ystäväni eivät koskaan kirjoita mitään seinälle vaan heidän kanssaan voi jutella viestien kautta ja chatillä. Kätevä se on monessa suhteessa, voin laittaa sivulle vaikka lenkkiporukalle tietoa koska kokoonnutaan jne. Suurimman osan keskusteluista käyn ihan privaatisti chattaamallä tai lähettämällä viestiä, ei niitä kukaan muu näe. Suosittelen käymään ainakin tsekkaamassa millaisesta systeemistä on kyse ja poistaa sitten profiilinsa jollei se miellytä.

Tässä muutama plussa:

- Nopeaa viestintää, näkee kuka on paikalla ja voi ottaa heti yhteyttä. (pakko ei ole kuitenkaan joka kerta vääntää turhasta juttua)

- "Kaverit" voi jakaa ryhmiin joilla on eri estot. Työkaverini ja hyvänpäivän tutut eivät näe samoja kuin läheisin perhe ja ystävät.

- "Kavereita" ei tarvitse haalia ja kilpailla kenellä niitä on eniten. Jollain on 5 kaveria ja jollain 2000. So what?

- Vanhoihin koulu- työkavereihin on saanut uudelleen yhteyttä.

- Ja mikä tärkeintä se on jokaisesta itsestään kiinni mitä jakaa ja kenen kanssa. Olen vetänyt hyvin tarkat rajat mitä jaan. Ei ole kuvia lapsistani, kodistani tai perheestäni.

-Siellä voi myös keskustella henkeviä privaatisti chatin kautta, ei meillä ainakaan puhelimessa edes sellainen onnistu, kun on pari hörökorvaa heti kuuntelemassa.

- Harrastusten saralla saa laajemmalle porukalle yhteyttä.

Minäkin vastustelin kärkevästi etten ainakaan mainosta itseäni missään maailman naamakirjassa ja kertoille kaikelle maailmalle omia juttujani. FB kuitenkin yllätti positiivisesti.

tai henkilötunnus xD