"Kiva" kun mies odottaa eroa.
Ollaan oltu yhdessä 1,5v ja meillä on puolivuotias lapsi.
Mies on alusta asti ollut suhteessa asenteella "no ollaan nyt jonkin aikaa yhdessä".
Hän on sanonutkin monta kertaa, että ennemmin tai myöhemmin ero on edessä.
Naimisiin hän ei todellakaan halua.
Yksi syy on se, että lapsi aikanaan perisi kaiken.
Mitään varsinaista syytä tuolle väistämättömälle erolle ei ole ilmestynyt,
joten sitäkään asiaa ei voi selvittää keskustelemalla.
Eihän oikeastikaan kukaan voi tietää olevansa
puoliskonsa kanssa loppuikäänsä, mutta silti...
Tässä vain odotetaan eroa.
Kommentit (17)
seurustelun alkumetreillä vai oliko vahinko? Ei voi ymmärtää, miksi kukaan järkevä haluaa lasta suhteeseen, joka ei ilmiselvästi toimi. Mitä teidän päässä oikein liikkuu vai liikkuuko mitään?!?!
Tai siis sinänsä vahinko, että niin ei pitänyt käydä, mutta olimme vastuuttomia tietoisesti.
Halusin jokatapauksessa tehdä lapsen, oli miestä tai ei.
Ehkä päissämme ei liiku mitään.
t: ap
Sanoinkuvaamatonta. Siis miehelle on itsestaanselvyys, etta te olette yhdessa VAIN nimellisesti, kunnes lapsi on vahan isompi ettei miehen sitten tarvitse vaihdella vaippoja hanen vuoroviikollaan. Just joo. Ja mika ihme toi perintojuttukin on; etta lapsi perii kaiken..? Kylla se lapsi varmasti aikanaan periikin kaiken olitte te aviossa tai ette. Vai haluaako mies, etta lapsi perii tuplasti, talon ja omaisuuden seka isalta etta aidilta..? Voi hyssykat. Onko mies jo suunnitellut valmiiksi senkin kumpi teista kuolee ensin ja mina vuodenaikanakin viela etta hautajaisjarjestelyt olisivat mahdollisimman simppelit..??!!
Niikuin toiset on sanoneet, ala hyva ihminen ota osaa tuollaiseen sairaaseen koko elaman suunnitteluun, vaan muuta HETI lapsen kanssa pois. Ela elamaasi niinkuin SINULLE parhaiten sopii, lastasi rakastaen. Ja muuta ihan sinne minne SINA haluat, eika vain naapuritaloon etta miehelle olisi helpointa jarjestaa vuoroviikkosysteemi. SINULLA on tassa asiassa sananvalta, ja paatosvalta. Sitten kun olet lapsesi kanssa loytanyt uuden kodin niin voit keskustella miehesi kanssa lapsen tapaamisoikeuksista ja elatusmaksuista. LAPSEN kannalta parhaaksi EI miehen.
kaiken, puoliso ei peri mitän, jos vainajalla on lapsia!
koviin fiksu mies, miten tulit valinneeksi tuollaisen lapsesi isäksi?
Lapsihan perii lakiosan väkisin, sama se onko naimisissa vai ei, loput voi testamentata. Vaimo ei peri mitään, jos ei ole testamenttia.
Etkö itse halua pysyvämpää suhdetta? Jos haluat, niin eroa nykyisestä miehestä, ei sinulla ole kuin yksi elämä, ei sitä kannata tuhlata sitoutumiskammoiseen mieheen.
onhan se tietysti todennäköisempää että mies lähtee ennen minua. Hän on vanhempikin.
Minulta ei jää perinnöksi muuta kuin "v*ttu ja virskirja".
Siis miehellä on talo ja säästöjä, minulla on vain velkaa ja ikivanha auto.
Ja tuo perintöhommakin on sellainen, että miehen visio siitä on aika räikeä...
Jos olisimme naimisissa ja jos mies kuolisi ensin, niin minähän perisin puolet ja lapsi puolet?
Miehen mielestä sitten aikanaan minulta ei jäisi mitään perinnöksi lapselle, vaikka perisin ensin puolet miehen omaisuudesta. Siis tuhlaisin kaiken heti turhuuksiin.
Siksi(kään) hän ei ala sellaiseen.
t: ap
samantien suerustelun alkaessa? Ainakin mun laskujen mukaan... Kuules, lähde sinä lätkimään ja etsi rinnallesi MIES!
Puoliso ei peri koskaan edesmennyttä, oltiin sitten naimisissa tai ei. Testamentata voi toki omaisuuttaan lukuunottamatta mahdollista lakiosaa, joka menee automaattisesti lapsille/lapselle. Avioehdolla voi taata, että puolisolla ei ole myöskään avio-oikeutta toisen omaisuuteen avioliiton loppuessa kuoleman tai eron vuoksi.
Avio-oikeuden nojalla puolisoiden yhteisestä omaisuudesta puolet kuuluu toiselle, mutta puoliso ei siis koskaan peri! Yhteiseksi omaisuudeksi lasketaan molempien varat, ellei avioehtoa ole tehty. Avioehdon voi tehdä myös jo olemassa olevassa avioliitossa.
MIKSI et jo lahde tuosta suhteesta? MIKSI sina odotat, etta mies lahtee ensin? Jossainhan sinakin asuit ennenkuin muutitte yhteen, ja joka tapauksessa sinun on etsittava uusi paikka viimeistaan silloin kun mies paattaa etta nyt voisi olla hyva aika kun ei enaa tarvi vaihtaa vaippoja.
Mina lahtisin ensialkuun vaikka aitini luokse, jostakasin olisi helpomp katsoa omaa asuinpaikkaa kuin asua tuollaisen idiootin kanssa joka ei arvosta puolisoaan millaan lailla.
lapsi perii miehen kuollessa miehen omaisuuden. Sä et peri siinä tilanteessa mitään. Jos omistaisitte vaikka puoliksi talon, lapsi perisi miehen kuollessa miehen puolikkaan talsota ja sinulla säilyisi oma puolikkaasi.
Puoliso ei peri puolisoaan tämän kuollessa, jos puolisolla on lapsia!!!
onhan se tietysti todennäköisempää että mies lähtee ennen minua. Hän on vanhempikin. Minulta ei jää perinnöksi muuta kuin "v*ttu ja virskirja". Siis miehellä on talo ja säästöjä, minulla on vain velkaa ja ikivanha auto. Ja tuo perintöhommakin on sellainen, että miehen visio siitä on aika räikeä... Jos olisimme naimisissa ja jos mies kuolisi ensin, niin minähän perisin puolet ja lapsi puolet? Miehen mielestä sitten aikanaan minulta ei jäisi mitään perinnöksi lapselle, vaikka perisin ensin puolet miehen omaisuudesta. Siis tuhlaisin kaiken heti turhuuksiin. Siksi(kään) hän ei ala sellaiseen. t: ap
jäis vain oottelemaan eroa vaan lähtisin suhteesta ensiksi. En kykenisi olemaan tuollaisen miehen kanssa, joka ei ole edes tosissaan.
enpä oo rakkaudettomampaa kuvausta aikoihin lukenut.
Niin siis tarkoitin tuossa tekstissä, että miehen on tarkoituskin jättää kaikki lapselle,
eli minulle pelkkä luu käteen (ei kyllä jää sitten sitäkään).
t: ap
vai leikkiikö (typerää) vain sanoilla ja katsoo sen vaikutusta sinuun?
Voisittehan tehdä avioehdon, johon kuulee leskenosuudesta luopuminen lapsen hyväksi.
Mitä tuollaiseen äijään tulee niin JUOKSE hyvä ihminen jo toiseen suuntaan. Älä kidu tuollaisessa tilanteessa.Lapsikin voi paremmin onnellisen yksinhuoltajan kuin perheessä, jossa äitiä kohdellaan noin kylmästi.
vai leikkiikö (typerää) vain sanoilla ja katsoo sen vaikutusta sinuun?
Hän on sanonut että jos nyt yritettäisiin olla niin pitkään että lapsi pääsee vaipoista niin olisi helpompaa olla sitten viikko-viikko -systeemillä.
Sekin on tehty selväksi että eron jälkeen ollaan kuitenkin yhteishuoltajia.
Avioehtoakaan ei tarvitse edes miettiä, koska naimisiin ei mennä. Lapsen täytyy periä kaikki.
t: ap
seurustelun alkumetreillä vai oliko vahinko? Ei voi ymmärtää, miksi kukaan järkevä haluaa lasta suhteeseen, joka ei ilmiselvästi toimi.
Mitä teidän päässä oikein liikkuu vai liikkuuko mitään?!?!