Lue keskustelun säännöt.
Geenivirheen kantajuus. Luopuisitko äitiydestä?
30.10.2022 |
Olen saanut tietää kantavani kohtalaisen riskin geenivirhettä joka aiheuttaa rintasyöpää. Olen kolmekymppinen nainen ja minulla ei ole lapsia. Sain tämän tiedon juuri enkä ole päässyt keskustelemaan lääkärin kanssa. Kovasti pohdin mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden kannalta ja voinko hankkia lapsia sillä riski saada geenivirhe vanhemmalta on 50/50.
Kaipailisin vertaisuutta teistä joilla on kokemusta samankaltaisesta tilanteesta.
Kommentit (31)
No eniten pelkäisin että mahdollinen lapsi jää äidittömäksi kovin pienenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole lapsia ja luopuisin tuossa tapauksessa. Jotenkin tuntuu että lasten terveys on niin tärkeä asia, sitten aikuisenakin. Ei tietoa miksi geenivirheitä on nykyään monilla, mutta se on oikeaa välittämistä, ettei tule toisille mitään haittaa. En siis voisi luottaa että se toinen puolikas osuu, se parempi vaihtoehto.
Siihen mennessä kun lapsi on aikuinen, on maailma joko tuhoutunut ekokatastrofissa tai syöpään keksitty hoito.
Toisaalta rintasyövän ennuste on nykyään hyvä. Ja kun alttius tiedetään se voidaan huomata varhaisessa vaiheessa. En jättäisi tuosta syystä lapsia tekemättä jos niitä todella haluaa. Kyseessä ei kumminkaan ole normaalia elämää haittaava sairaus.
Hedelmöityshoidoilla lahjoitusmunasolulla lapsi alulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En luopuisi. Geeni aiheuttaa vain kohonneen riskin sairastua syöpään, jolla on hyvä ennuste. Ei siis automaattista syöpätuomiota. Kun tietää riskin, voi seurata tilannetta, jolloin sairaus todennäköisesti löytyy alkuvaiheessa, ja on helpommin hoidettavissa.
Yhtään syöpää vähättelemättä.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta rintasyövän ennuste on nykyään hyvä. Ja kun alttius tiedetään se voidaan huomata varhaisessa vaiheessa. En jättäisi tuosta syystä lapsia tekemättä jos niitä todella haluaa. Kyseessä ei kumminkaan ole normaalia elämää haittaava sairaus.
Kyllä kuolema on aika hyvin normaalia elämää haittaava tila.
Vaikka rintasyövän ennuste onkin hyvä, niin silti siihen(kin) ihan kuollaan. Ja aika moni perhe sen joutuu käymään läpi. Ihan en menisi sanomaan, että ei haittaa normaalia elämää ja vaikka siitä selviäisikin, niin ei ne hoidot nyt ihan kevyitä ole. Henkisestä kuormasta vielä puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lapsia ja luopuisin tuossa tapauksessa. Jotenkin tuntuu että lasten terveys on niin tärkeä asia, sitten aikuisenakin. Ei tietoa miksi geenivirheitä on nykyään monilla, mutta se on oikeaa välittämistä, ettei tule toisille mitään haittaa. En siis voisi luottaa että se toinen puolikas osuu, se parempi vaihtoehto.
Geenivirheitä ei nykyään ole sen enempää kuin ennenkään. Meillä kaikilla on, useimmat vain sellaisia, että raavitaan sama virhe molemmilta vanhemmilta jotta sairaus puhkeaa
Luovuin, eikä ole edes noin paha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan käyttää hedelmöityshoitoja ja istuttaa vain alkioita joissa ko. geeniä ei ole.
En todellakaan. Ensinnäkin geenivirheen mahis on 50/50 ja toisekseen vaikka lapsi saisi virheellisen geenin, se ei ole mikään maailmanloppu. Onhan sinullakin se geeni, hei haloo! ja hyvin oot tähän asti elänyt. Kuten moni muukin samassa tilanteessa oleva. Lääketiedekin menee harppauksin eteenpäin.
Olen muuten vela :) eli tämä sinulle, jos haluat lapsia - älä tämän asian takia emmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hedelmöityshoidoilla lahjoitusmunasolulla lapsi alulle.
Komppaan tätä. Saisi lapsen (ehkä) ilman riskiä. Sitähän ei tietty koskaan tiedä, mitä geenivirheitä se kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Voihan käyttää hedelmöityshoitoja ja istuttaa vain alkioita joissa ko. geeniä ei ole.
Tutkitaanko ne miten tarkkaan?
Kun on paljon muitakin periytyviä sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkiodiagnostiikka on ihan rutiinia geenivirheiden kohdalla.
https://www.ovumia.fi/alkiodiagnostiikka/?gclid=Cj0KCQjwwfiaBhC7ARIsAGv…
Jos olisin tiennyt, että sekä puolisoni ja minä kannamme ADHD:ta, en olisi koskaan edes yrittänyt ensimmäistäkään lasta. Vastaisin kysymykseen, että luopuisin äitiydestä tai yrittäisin jollain muulla tavalla.
En ADHD:ta tai muutakaan diagnoosia olisi halunnut siirtää eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta rintasyövän ennuste on nykyään hyvä. Ja kun alttius tiedetään se voidaan huomata varhaisessa vaiheessa. En jättäisi tuosta syystä lapsia tekemättä jos niitä todella haluaa. Kyseessä ei kumminkaan ole normaalia elämää haittaava sairaus.
Kyllä kuolema on aika hyvin normaalia elämää haittaava tila.
Vaikka rintasyövän ennuste onkin hyvä, niin silti siihen(kin) ihan kuollaan. Ja aika moni perhe sen joutuu käymään läpi. Ihan en menisi sanomaan, että ei haittaa normaalia elämää ja vaikka siitä selviäisikin, niin ei ne hoidot nyt ihan kevyitä ole. Henkisestä kuormasta vielä puhumattakaan.
Mutta ensin pitäisi saada se syöpä. Eikä ne hoidotkaan vuosikausia kestä. Normaalia elämää on silti suurin osa ajasta ilman huolta kyseisestä asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan käyttää hedelmöityshoitoja ja istuttaa vain alkioita joissa ko. geeniä ei ole.
Tutkitaanko ne miten tarkkaan?
Kun on paljon muitakin periytyviä sairauksia.
No tietysti kaikilla on mutta jos ap haluaa välttää sen ettei juuri ko. geeniä ole jälkeläisellä, niin voi seuloa sen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta rintasyövän ennuste on nykyään hyvä. Ja kun alttius tiedetään se voidaan huomata varhaisessa vaiheessa. En jättäisi tuosta syystä lapsia tekemättä jos niitä todella haluaa. Kyseessä ei kumminkaan ole normaalia elämää haittaava sairaus.
Kyllä kuolema on aika hyvin normaalia elämää haittaava tila.
Vaikka rintasyövän ennuste onkin hyvä, niin silti siihen(kin) ihan kuollaan. Ja aika moni perhe sen joutuu käymään läpi. Ihan en menisi sanomaan, että ei haittaa normaalia elämää ja vaikka siitä selviäisikin, niin ei ne hoidot nyt ihan kevyitä ole. Henkisestä kuormasta vielä puhumattakaan.Mutta ensin pitäisi saada se syöpä. Eikä ne hoidotkaan vuosikausia kestä. Normaalia elämää on silti suurin osa ajasta ilman huolta kyseisestä asiasta.
Ai?
Kyllä meidän perheessä aika paljon huolta ollaan asiasta kannettu. Niin puoliso kuin lapsetkin. Vaikka vielä elossa ollaankin, niin ei tämä nyt ihan huoletonta elämää ole.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan. Ensinnäkin geenivirheen mahis on 50/50 ja toisekseen vaikka lapsi saisi virheellisen geenin, se ei ole mikään maailmanloppu. Onhan sinullakin se geeni, hei haloo! ja hyvin oot tähän asti elänyt. Kuten moni muukin samassa tilanteessa oleva. Lääketiedekin menee harppauksin eteenpäin.
Olen muuten vela :) eli tämä sinulle, jos haluat lapsia - älä tämän asian takia emmi.
On helppo sanoa noin. Sitten kun on itse siinä tilanteessa ja tietää miten siinä joutuu kärsimään voi mieli muuttua. Ei ainoastaan potilas sairauden tullessa, vaan myös perhe, ne lapset. Elää pelossa kuoleeko äiti. Rintasyöpä ei ole mikään pikkujuttu vieläkään.
Itse olen menossa leikkaukseen syövän vuoksi, joten tiedän mistä puhun.
Ei omakohtaista, mutta tuttu mies päätti jäädä lapsettomaksi, kun selvisi että hänellä on vahvasti periytyvä sairaus.
Koki sen jo itselleen niin raskaaksi, että piti mahdottomana ajatuksena tehdä lasta, joka suurella todennäköisyydellä saisi saman sairauden.