Skitsofreniaa sairastava psykiatriseksi sairaanhoitajaksi?

Luultavasti olisi hyvä sh, kun on ymmärrystä. 

Ei. Älä ala hoitamaan itseäsi työn kautta. Psykiatrisen sairaanhoitajan täytyy olla kunnossa että voi auttaa muita.

Kyllä varmasti monelle diagnoosin saaneelle olisi helpotus nähdä ja kuulla, että skitsofrenian kanssa voi elää ja se voi olla hyvässä hoitotasapainossa.

Siis mikään diagnoosi itsessään ei saisi estää ammatinvalintaa. Soveltuvuus katsotaan pääsykokeissa ja kyvykkyys työhaastattelussa ja terveystarkastuksessa.

Hyvä terapiasuhde lienee tärkeä olla lähes pysyvänä apuna, että on joku jonka kanssa reflektoida ja yleensäkin ylläpitää hyvää mielenterveyttä.

Riippuu hoitotasapainosta. Joka tapauksessa pitää miettiä että jaksaako oikeasti. Mt-ongelmattomatkin sanoo, että mt-puolen työt on todella raskaita henkisesti. Ei pidä hakea ihan kevyesti.

Onpas täällä nyt skitsofreenikoita. Yksi halusi erityisopettajaksi ja sinä hoitajaksi. En tiedä onko alavalinta hyvä, mutta opiskelu varmasti tekee hyvää ihan yleisestikin.

Ei psykiatriseksi sairaanhoitajaksi, kun sairastat kroonista psykiatrista sairautta itse. Ei, vaikka kuinka olisit hyvässä lääkinnällisessä hoidossa. Joudut käyttämään omia psyykkisiä voimavarojasi potilaiden ahdistuneisuuden ja harhojen poistamiseen. Oletko psyykkisiltä voimiltasi parhaimpia henkilöitä siihen?

Ryhdy kokemusasiantuntijaksi. Siinäkin on ihan riittävästi haastetta, eikä sekään sovi aikoina, jolloin sairaus antaa merkkejä.

Ei se, että itse sairastaa esim. vaikeaa reumaa, tee henkilöstä yhtään kykenevämpää reumapotilaiden hoitajaa, lääkittynäkin potilaiden liikuttaminen voi olla vaikeaa omille nivelille.

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä nyt skitsofreenikoita. Yksi halusi erityisopettajaksi ja sinä hoitajaksi. En tiedä onko alavalinta hyvä, mutta opiskelu varmasti tekee hyvää ihan yleisestikin.

Ei erityisopettejaksi. Se on rankkaa työtä. Kannattaa muistaa, että oma sairaus on vakava sairaus joka vaatii, että työn ei pidä olla liian kuormittavaa. Erityisopettaja kohtaa paljon oppilaiden ja vanhempien pahoinvointia. On kyettävä pitämään pää kylmänä ja kestettävä paineita.

Kukaan ei tarvitse erityisopettajaa, joka ymmärtämättä mihin ryhtyy, on liian hauras kantamaan toisten vaikeuksia, sairastuu ja tulee työkyvyttömäksi.

Skitsofreniaa sairastavan on tärkeää keskustella asiasta oman lääkärinsä ja terapeuttinsa kanssa. Kyllä sopiva työ, joka on antoisaa ja joka ei uuvuta, löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Ei psykiatriseksi sairaanhoitajaksi, kun sairastat kroonista psykiatrista sairautta itse. Ei, vaikka kuinka olisit hyvässä lääkinnällisessä hoidossa. Joudut käyttämään omia psyykkisiä voimavarojasi potilaiden ahdistuneisuuden ja harhojen poistamiseen. Oletko psyykkisiltä voimiltasi parhaimpia henkilöitä siihen?

Ryhdy kokemusasiantuntijaksi. Siinäkin on ihan riittävästi haastetta, eikä sekään sovi aikoina, jolloin sairaus antaa merkkejä.

Ei se, että itse sairastaa esim. vaikeaa reumaa, tee henkilöstä yhtään kykenevämpää reumapotilaiden hoitajaa, lääkittynäkin potilaiden liikuttaminen voi olla vaikeaa omille nivelille.

Mikä on siis oma henkilökohtainen kokemuksesi mt-sairastamisesta ja muusta josta kirjoitit? Millaista kokemusta on psykiatrisen hoidon vastaanottamisesta/antamisesta jne?

Itse pitkäaikaisena mielenterveyspotilaana hyötyisin varmasti enemmän hoitotasapainossa olevan skitsofreniaa sairastavan hoitajan avusta kuin siitä mitä on tarjolla. Nykyään joku nippanappa 20v pimpula ohjaa ja neuvoo. Ei toimi ollenkaan. Terapiaa ei todellakaan pitkäaikaissairas saa eikä juuri muutakaan apua kun on työkyvyttömäksi todettu. Tosin sairaalaan välillä joutuu ja ajoittain on muita käyntejä. Kokemustasiantuntijat ilman alan koulutusta ovat kauheita, useasta kokemusta eri ryhmistä.

Jos olisin itse sairas psyykkisesti. En haluaisi jotta mua hoitaisi vakavasti psyykkisesti sairas.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu hoitotasapainosta. Joka tapauksessa pitää miettiä että jaksaako oikeasti. Mt-ongelmattomatkin sanoo, että mt-puolen työt on todella raskaita henkisesti. Ei pidä hakea ihan kevyesti.

Itse olen tyyppi, jolla ei ole mt-ongelmia (tiettävästi :D), ajattelin että työ mt-puolella olisi helppoa, mutta ei ollutkaan. Ei todellakaan kannata hakea vain siksi että on omaa tietoa asiasta ja ajattelee että siksi olisi helppoa muita neuvoa. Ei ole.