Olen ihmisille ö-luokan seuraa

Sama

sama

Oon varmaan pannu sua

Jos kerran itse ehdottavat, et ole ö-luokkaa.

Itse koen välillä samaa. On sovittu näkeminen, mutta säännöllisesti vastapuoli peruu sen. Itse taas en peru koskaan. Eniten turhauttaa, kun tulee ikään kuin sellainen kostonhimo, että tekisi itse mieli tehdä samat ja moneen kertaan, jotta tietävät miltä se tuntuu kun toistuvasti tehdään. Sitä vaan pelkää, että sitten loppuisi ne kontaktit kokonaan, joten joutuu vain nielemään sen paskan ja toivomaan, että ensi kerralla tapaaminen toteutuisi.

Olet juntti.  Epäkiinnostava.  Tyypillinen suomalainen, sukupuolesta riippumatta.

Panosta itseesi, ja panosta laatuun.  Jätä ne tuulipuvut muille.  Niin alkaa kiinnostusta löytyä.

https://gemtrade.fi/product/upea-kaulaketju-18k-kultaa-45-cm/

Mä tuppaan tutustua tosi sosiaalisiin tyyppeihin. Ne joutuu perumaan tosi paljon tapaamisia. Ne ei tee sitä siks et ois joku ööö. Ihmisillä vaan on joskus muitakin menoja. Jos mä heitän sulle, et ois kiva nähä. Tuun kahville. Mut sit mun duunikamulla on ylimääräinen lippu teatteriin. Pitää miettii kumman otan. Näytös ei kiinnostava, kaverille kahville. Näytön mielenkiintoinen, teatteriin siis ja heti. Jos kamu ehdottaa kylästelyä ja peruu. Et sä ole ööö. Tuli vain muuta sen eteen.

Jos useamman kerran sama henkilö peruu niin

antaisin hänen kaikessa rauhassa jatkaa omaa elämäänsä. Siitä ei kannata pahoittaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Mä tuppaan tutustua tosi sosiaalisiin tyyppeihin. Ne joutuu perumaan tosi paljon tapaamisia. Ne ei tee sitä siks et ois joku ööö. Ihmisillä vaan on joskus muitakin menoja. Jos mä heitän sulle, et ois kiva nähä. Tuun kahville. Mut sit mun duunikamulla on ylimääräinen lippu teatteriin. Pitää miettii kumman otan. Näytös ei kiinnostava, kaverille kahville. Näytön mielenkiintoinen, teatteriin siis ja heti. Jos kamu ehdottaa kylästelyä ja peruu. Et sä ole ööö. Tuli vain muuta sen eteen.

Itse kieltäydyn aina niistä muista jutuista, jos on ennalta sovittu tapaaminen jo jonkun muun kanssa. Nytkin minulle on tulossa yökylään kaveri toiselta paikkakunnalta reilun kuukauden päästä, joka on sovittu jo ajat sitten. Myöhemmin selvisi, että samalle viikonlopulle on firman pikkujoulut, jotka on pakko nyt skipata. Ketuttaa todella paljon, mutta aiemmin luvattu mikä luvattu.

Leivo seuraavalle tapaamiskerralle pullaa ja murskaa kaulimella lasia hienoksi muruksi osaan taikinasta. Sitten syötät tätä pullaa sille oharit toistuvasti tekevälle kaverille. Kiva tunne, kun rupeaa pikku hiljaa suolisto vuotamaan verta.

Pitää olla niin pelottava että eivät uskalla perua. Pyri siihen.

Mitäköhän luokkaa mä olen, kun itselläni ei ole koskaan seuraa?

Olet todennäköisesti varsin ikävää seuraa.

Kuuntele sydämesi ääntä. Anna heidän olla keskenään. Sinua varten on ne aidot ja luotettavat ystävät.

Montako lasten lasta sinulla on? Ei sitä joutaisikaam jos on Iso perhe.

*lastenlasta.

Meniköhän nyt ihan oikeaan ketjuun toi lastenlapsi...

Vierailija kirjoitti:

Itse koen välillä samaa. On sovittu näkeminen, mutta säännöllisesti vastapuoli peruu sen. Itse taas en peru koskaan. Eniten turhauttaa, kun tulee ikään kuin sellainen kostonhimo, että tekisi itse mieli tehdä samat ja moneen kertaan, jotta tietävät miltä se tuntuu kun toistuvasti tehdään. Sitä vaan pelkää, että sitten loppuisi ne kontaktit kokonaan, joten joutuu vain nielemään sen paskan ja toivomaan, että ensi kerralla tapaaminen toteutuisi.

Lohdutan sinua,että älä kosta mitään kenellekään. Anna Jumalalle siinäkin asiassa kunnia. Hän kostaa jokaiselle tekonsa jälkeen.🙏