Mistä johtuu, että joillekin ihmisille tapahtuu hauskoja asioita yllättäen ja heillä on paljon tarinoita kerrotavaksi?

No sehän on kiinni siitä ihmisestä. Joku nysvää kotonaan, joku touhuaa pitkin ja poikin ja silloin niitä tarinoiden aihioita syntyy.

Mun työkaveri on tuollainen että saa "hauskan" jutun vaikka äitinsä lääkedosetin täyttämisestäkin.

Ei kuulija oikein jaksa innostua näistä arjen pikku kommelluksista ihan niin paljon kuin hän kuvittelee.

Ei mitään tiä jos ei misään käy

Minulle tapahtuu myös hauskoja mutta useinkaan en jaksa tai osaa kertoa niistä joten vaikuttaa että minulle ei tapahdu mitään :D jotkut osaavat tarinankerronnan

Se, että liikkuu ihmisten ilmoilla, on siellä sosiaalinen ja silmät auki, ja kolmanneksi on hyvä kertomaan juttuja. Et kai luule, että ne kaikki 100% totta ovat?

Useimmat ihmiset varmaan miettivät kokoajan että mitä tuokin minusta ajattelee, eikä hauska tilanne ole hauska, vaan mietiskelyä aiheuttava mahdollinen masennuksen aihe ?

Mulle sattuu ja tapahtuu paljon, sekä hauskoja sattumuksia että poikkeuksellisen hirveitä tapahtumia. En tiedä mistä johtuu, mutta näin vaan on aina ollut.

Ihan kiva, kun ihmiset yrittävät kertoa viihdyttäviä asioita. En oikein jaksa sellaisia mörököllityyppejä.

Ne ehkä tekevät keskimääräistä enemmän asioita.

Mitä itse tunnen näitä tarinankertojia, jotka saavat muut nauramaan, niin osa jutuista on todella väritettyjä, ja osa suoraa valhetta. Yksi ystävistäni on tällainen. Välillä ärsyttää hänen suustaan tuleva jatkuva valehtelu mitä hänelle on muka tapahtunut, tai mitä on jollekin muka näsäviisaasti lohkaissut.

Hänestä tuttavat saa helposti kuvan, että hän on aktiivinen, sanavalmis ja rohkea. Todellisuus on se, että makaa vain kotona suoratoistopalveluita katsellen, eikä vieraalle ihmiselle suutansa avaa.

En ymmärrä miksi pitää valehdella. Miksi ei voi vain olla oma itsensä.

Toiset näkevät hauskoja asioita tavallisissakin asioissa ja osaavat kertoa niistä viihdyttävästi.

Vierailija kirjoitti:

Ne ehkä tekevät keskimääräistä enemmän asioita.

Ovat avoimia pienillekin asioille, huumorille, juttelevat vieraidenkin kanssa, hymyilevät, osaavat "leikkiä" vaikka tekemällä laulaen lumitöitä.. flirttailevatkin, eivät torju uusia pikku juttujakaan. Uskaltavat nauraa itselleen.

Entä jos on kerrottavaa, mutta onko aina kuulijaa. :)

Keksivät tai suurentelevat asioita. Tarinan kertominen on taitolaji.

Minä olen tuollainen, mutta en kyllä tee keskimääräistä enemmän asioita, eikä suurin osa paljon tekevistä ja touhuavista ole tuollaisia, joten se ei selitä.

Itse suhtaudun kaikkiin ihmisiin lähtökohtaisesti kuin kavereihin, olen aika peloton ja eloisa, en ole juurikaan turvallisuushakuinen jne.

En tiedä vaikuttavatko nuo piirteet jotenkin, mutta minulle tapahtuu helposti kaikenlaisia juttuja ja kohtaamisia, ja kaverit ovatkin sanoneet että aina tapahtuu jotain erikoista/hulvatonta/jännnää tms. kuin minun kanssani liikkuu.