Lue keskustelun säännöt.
Miksi dissaat toisen omakotitalohaaveita?
19.10.2022 |
Rehellistä keskustelua anonyyminä. :)
Olen jutellut vanhempieni ja appivanhempien kanssa talon ostosta, joka alkaa olla näköpiirissä kun tarvittavat vakuudet ja taloudellinen tilanne on saavutettu. Kummatkaan eivät osallistu rahallisesti tai mitenkään muutenkaan muuttoon tai talon hankintaan, vaan hoidamme itse kaiken.
Ihmettelen kuitenkin kommentteja kuten: ette te jaksa kuitenkaan hoitaa pihaa (olen puutarhuri ja oma piha unelmien täyttymys), ei teidän kannata sellaista ostaa, et sinä saa mitään puutarhaa vaan asfaltoidun pihan, etkä pysty siinä mitään kasvattamaan, lapsillenne on kärsimys joutua muuttamaan, noinkohan te koskaan mitään taloa saatte.
Osaako joku kertoa, mitä tällaisen ihmisen päässä liikkuu? Jos teet itse tätä "ei sun kannata", niin kerro ihmeessä miksi, helpottaisi omaa oloa.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...
Tuskin. Aloittajan kannattaa sulkea korvansa ja porskuttaa eteenpäin. Mitä sitten, vaikka se piha jäisikin hoitamatta? Teidän pihahan se on! Unelmia toteuttamaan vaan kateellisten puheista huolimatta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...
Käy niin, että tulemme olemaan onnellisia. Miksi sitä pitää dissata? Kauheaa, kun ei voi jakaa haaveita ja suunnitelmiaan edes lähimpien kanssa kommenttien pelossa. Ap.
Ovatko he muissakin asioissa tuollaisia ? ehkä eivät kunnioita teitä ?
Pääasia on kuitenkin se, että itse tietää pärjäävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...Käy niin, että tulemme olemaan onnellisia. Miksi sitä pitää dissata? Kauheaa, kun ei voi jakaa haaveita ja suunnitelmiaan edes lähimpien kanssa kommenttien pelossa. Ap.
Teiltä puuttuu elämänkokemus ja kaikki on vielä vaaleanpunaista hattaraa.
Ihmiset puhelee kaikenlaista. Turha sitä on jäädä kovin pitkäksi aikaa analysoimaan. Osta sellainen talo kuin haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos anopille, kun et taannut lainaamme. Taisit tuntea poikasi paremmin kuin annoit ymmärtää.
Onko heillä omakohtaista kokemusta omakotitalossa asumisesta? Kaikuisiko heidän kommenteissaan ne omat huonot kokemukset vai onko niin, ettei omaa kokemusta ole ja suhtautuvat ennakkoluuloisesti koska ei omissa toiveissa ole ollut? Oletteko muuttamassa kauemmaksi heistä? Voisiko se aiheuttaa närää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...Käy niin, että tulemme olemaan onnellisia. Miksi sitä pitää dissata? Kauheaa, kun ei voi jakaa haaveita ja suunnitelmiaan edes lähimpien kanssa kommenttien pelossa. Ap.
Teiltä puuttuu elämänkokemus ja kaikki on vielä vaaleanpunaista hattaraa.
15 vuoden avioliitto takana, vakkarityöt molemmilla, lapsia jne., kuinka paljon elämänkokemusta sitten pitäisi olla talon ostaakseen? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex miesystävä haaveili omakotitalosta. En viitsinyt sanoa, että kun hän ei kykene huolehtimaan edes 45 m2 kertostaloasuntonsa järjestyksestä, niin ei todellakaan ole omakotitaloasuja-ainesta. Kun on laiska ja kädetön, niin ei se tilanne parane lisäämällä niitä vastuita ja tehtäviä.
Ja aina voi pyytää apua mitä ei itse osaa. Mieheni on todella usein auttamassa milloin missäkin työssä omakotitalossa osuvia ystäviämme , koska on kätevä tuollaisissa hommissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...Käy niin, että tulemme olemaan onnellisia. Miksi sitä pitää dissata? Kauheaa, kun ei voi jakaa haaveita ja suunnitelmiaan edes lähimpien kanssa kommenttien pelossa. Ap.
Muistan kun itse olin vielä nuori ja naiivi. Vain minä ja vain minä tiesin kaikesta kaiken. Avaa silmäsi ja katso ympärillesi, korttitalot romahtaa nyt rytinällä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...
Aloittajan tekstistä hieman huokuu, että on pahoittanut mielensä, jos oikein tulkitsen. Ei pitäisi kenelläkään olla mitään nokan koputtamista aikuisten elämään. Pitäisi kannustaa ja olla elämässä mukana. Elämällä sitä elämän kokemusta tulee. Ei niin, että kääriytyy pumpuliin ja hädin tuskin uskaltaa hengittää ettei vaan nyt sattuisi mitään ja jäisi se pihakin hoitamatta plaaplaaplaa. Kuulostaa kontrolloivalta ja siltä, että aikuinen lapsi ei saisi tehdä ja elää olis päätöksiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...Käy niin, että tulemme olemaan onnellisia. Miksi sitä pitää dissata? Kauheaa, kun ei voi jakaa haaveita ja suunnitelmiaan edes lähimpien kanssa kommenttien pelossa. Ap.
Teiltä puuttuu elämänkokemus ja kaikki on vielä vaaleanpunaista hattaraa.
15 vuoden avioliitto takana, vakkarityöt molemmilla, lapsia jne., kuinka paljon elämänkokemusta sitten pitäisi olla talon ostaakseen? :D
Ja etkä osaa laittaa muiden sanoja heidän puutteellisuuden piikkiin?
Vierailija kirjoitti:
Onko heillä omakohtaista kokemusta omakotitalossa asumisesta? Kaikuisiko heidän kommenteissaan ne omat huonot kokemukset vai onko niin, ettei omaa kokemusta ole ja suhtautuvat ennakkoluuloisesti koska ei omissa toiveissa ole ollut? Oletteko muuttamassa kauemmaksi heistä? Voisiko se aiheuttaa närää?
Asuvat molemmat okt:ssa, mielestäni jaksavat kyllä hoitaa talojaan ja laittaa pihaakin. Ihan siistiä on aina omien ja appisten luona, teettävät remontit ja hoitavat juoksevat asiat. Huonot kokemuksetkaan tässä eivät vaikuta puhuvan, hyvä huomio kylläkin ja itsekin asiaa miettinyt.
Asumme kaukana molemmista, 200-300 km kilometriä mutta näin on ollut jo kauan. Äiti jossain vaiheessa toivoi, että jäisin hänen lähelleen asumaan ja aikanaan rupeaisin hänen ja isän omaishoitajaksi. Hän ehdotti, että opiskelen lähihoitajaksi, jotta olen sitten valmis heitä hoitaman. Äiti oli silloin noin 50-vuotias ja asia tuntui tosi kaukaiselta. Sanoin nätisti, ettei tämä vastaa omia tulevaisuuden suunnitelmia, ja siitä jäi kyllä jonkinlainen kitka minun ja vanhempieni väliin, mistä ei puhuta.
No jotkut vaan dissaa kaikkea mikä on sen oman kuplan ulkopuolella.
Ei se okt:ssa asuminen nyt mitään erityistä osaamista ja kokemusta vaadi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...Aloittajan tekstistä hieman huokuu, että on pahoittanut mielensä, jos oikein tulkitsen. Ei pitäisi kenelläkään olla mitään nokan koputtamista aikuisten elämään. Pitäisi kannustaa ja olla elämässä mukana. Elämällä sitä elämän kokemusta tulee. Ei niin, että kääriytyy pumpuliin ja hädin tuskin uskaltaa hengittää ettei vaan nyt sattuisi mitään ja jäisi se pihakin hoitamatta plaaplaaplaa. Kuulostaa kontrolloivalta ja siltä, että aikuinen lapsi ei saisi tehdä ja elää olis päätöksiään.
Kiitos viestistä. Kyllä olen pahoittanut mieleni. Tapaamme vanhempiamme aika harvoin, he eivät halua lähteä kotoaan joten me ollaan sitten aina ajettu heidän luokseen. Olin ajatellut, että tärkeistä asioista voisi heidän kanssaan jutella, aivan kuin hekin kertovat meille omista asioistaan. Lannistaminen tuntuu joka kerta kuin tiskirätiltä naamalle.
Joku kirjoitti korttitaloista ym., mutta nämä asiat ovat meillä ihan tiedossa ja talous ollut aina hallinnassa.
Mun yks lapseton kaveri joka asuu isossa uudessa okt:ssä kahdestaan miehensä kanssa dissas mun talohaaveita. Kuulemma työlästä ja koko ajan pitää olla leikkaamassa nurmikkoa jnejne. No hankittiin talo kuitenkin, meillä on useampi lapsi niin tää on ollu aika huikeeta verrattuna kerrostalossa kököttämiseen. Nyt se laittelee mulle viestiä "joko oot haravoinu?" "joko oot xxx zzz yyy". Sillain eihän haravoiminen ees oo mitenkään pakollista jos ei oo aikaa ni se kyl putoo mun prioriteettilistalta ihan ekana. Tai mitä sitten jos perustetaan lapsen kaa joku laatikkoviljelmä ja mansikoiden seassa kasvaakin rikkaruohoja? Eihän me nyt mitään omavaraisuutta sentään tavoitella, kunhan on kiva puuhailla kun siihen on mahis ja lapset niin pieniä et jaksaa tällasta mun kanssa toteuttaa. Mut se on nyt jotenkin tosi huolissaan MEIDÄN pihan kunnosta. Ja miten jaksetaan kolata lumet KOKO tontilta. Ei kyllä tulis mieleenikään ees tehdä niin. Et ehkä musta pihanhoito ei tunnu pakkotyöleiriltä ihan koska jätän surutta tekemättä asioita, mitä en ehdi tehdä tai joihin ei oo motivaatiota. En ymmärrä miksi pitäisi suorittaa pihaa.
Ehkä tuntevat teidät paremmin kuin osaatte aavistaakaan ja tietävät, kuinka käy.
Yleensä aika painava syy heillä dissata jotain haavetta ...
Harvemmin kiusallaan tai mieliä pahoittaakseen ...