Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysymys sinulle jonka mielestä alkoholiton ei nauti elämästä
18.10.2022 |
Eikö sinun elämässäsi ole sitten alkoholin lisäksi muuta nautintoa? Oletko onnellisimmillasi humalassa? Koetko ainoastaan sulloin elämäsi merkitykselliseksi?
Millainen olet ja miltä elämäsi tuntuu selvinpäin sitten?
Kommentit (24)
Mieti mitä ne saavuttaa ketkä on selvin päin?
Muoviroskaa, skeidasaastaa hekulamppuhuijaustyyliin, hyönteismyrkkyjä jne. Ja ylpeinä hyvesignaloivat raittiuttaan ;)
Jos kaikki vaikka joisi vaan olutta ja tekisi luomuoviljeltyä ruokaa niin ei olisi noita apokalypsin koneja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En väitä että kaikki ihmiset tarvitsevat alkoholia mutta MINÄ tarvitsen. Olen introvertti enkä saa selvinpäin kontaktia ihmisiin. Eikä sekään riitä että minä ole humalassa vaan toisen henkilön tai ryhmän täytyy jakaa humalani. Te ekstrovertit selvinpäin-puheliaat pulputtajat ette varmaankaan ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
En ole varsinaisesti sitä mieltä että kukaan ei voisi nauttia alkoholittomasta elämästä, ihan varmaan voi.
Mutta itselläni on tosiaan niin että olen onnellisin humalassa. Enkä ole aikuisella iällä ilman viinaa ollut koskaan voimakkaan onnellinen. Arkisella ja hiljaisella tavalla tyytyväinen kyllä useinkin, jopa useimmiten jos ei nyt juuri ole päällä mitään isoa vastoinkäymistä. Mutta välillä kaipaan sitä tajunnanräjäyttävää euforiaa jota saan alkoholista.
Näin holittomana voin lohduttaa, että mielekäs elämä on todellakin mahdollista ilman viinaa.
Olen kolmekymppinen ja teen kärrynpyöriä puistopiknikillä, laulan karaokessa, itken ja hurraan teatterissa, tanssin juhlissa, eläydyn esitysten mukana, juttelen vieraille, halaan ystäviäni ja nauran paljon.
Olen entinen alkoholin ongelmakäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Mieti mitä ne saavuttaa ketkä on selvin päin?
Muoviroskaa, skeidasaastaa hekulamppuhuijaustyyliin, hyönteismyrkkyjä jne. Ja ylpeinä hyvesignaloivat raittiuttaan ;)
Jos kaikki vaikka joisi vaan olutta ja tekisi luomuoviljeltyä ruokaa niin ei olisi noita apokalypsin koneja.
Alkoholittomilla on tutkitusti enemmän onnellisuushormoneja kuin alkoholia juovilla. Akuutti aivojen toipuminen kohtuullisesta käytöstä kestää noin 10 päivää ja lopullinen vähintään 3 kuukautta.
Että sitä ne saavuttaa.
Nyt vähän yli kaksi viikkoa ilman. Kyllä suu napsaa jo kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varsinaisesti sitä mieltä että kukaan ei voisi nauttia alkoholittomasta elämästä, ihan varmaan voi.
Mutta itselläni on tosiaan niin että olen onnellisin humalassa. Enkä ole aikuisella iällä ilman viinaa ollut koskaan voimakkaan onnellinen. Arkisella ja hiljaisella tavalla tyytyväinen kyllä useinkin, jopa useimmiten jos ei nyt juuri ole päällä mitään isoa vastoinkäymistä. Mutta välillä kaipaan sitä tajunnanräjäyttävää euforiaa jota saan alkoholista.
Näin holittomana voin lohduttaa, että mielekäs elämä on todellakin mahdollista ilman viinaa.
Olen kolmekymppinen ja teen kärrynpyöriä puistopiknikillä, laulan karaokessa, itken ja hurraan teatterissa, tanssin juhlissa, eläydyn esitysten mukana, juttelen vieraille, halaan ystäviäni ja nauran paljon.
Onneksi ei tarvitse sun seurassa liikkua. Kuuostaa rasittavalta.
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän yli kaksi viikkoa ilman. Kyllä suu napsaa jo kovasti.
Jaksa vielä! Nyt sen pitäisi juurikin alkaa helpottaa.
Himot on vain viinapirun ylipuhumista aineen käyttöön. Hiljennä tuo sisäinen ääni ja keskity muihin asioihin. Se kyllä lopulta luovuttaa jos olet johdonmukainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti mitä ne saavuttaa ketkä on selvin päin?
Muoviroskaa, skeidasaastaa hekulamppuhuijaustyyliin, hyönteismyrkkyjä jne. Ja ylpeinä hyvesignaloivat raittiuttaan ;)
Jos kaikki vaikka joisi vaan olutta ja tekisi luomuoviljeltyä ruokaa niin ei olisi noita apokalypsin koneja.
Alkoholittomilla on tutkitusti enemmän onnellisuushormoneja kuin alkoholia juovilla. Akuutti aivojen toipuminen kohtuullisesta käytöstä kestää noin 10 päivää ja lopullinen vähintään 3 kuukautta.
Että sitä ne saavuttaa.
Asiantuntijoihin uskot totuuden jälkeisenä aikana.
Tyypillinen raittiushenkilö ;)
Jaxuhalit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin holittomana voin lohduttaa, että mielekäs elämä on todellakin mahdollista ilman viinaa.
Olen kolmekymppinen ja teen kärrynpyöriä puistopiknikillä, laulan karaokessa, itken ja hurraan teatterissa, tanssin juhlissa, eläydyn esitysten mukana, juttelen vieraille, halaan ystäviäni ja nauran paljon.
Onneksi ei tarvitse sun seurassa liikkua. Kuuostaa rasittavalta.
Tiedätkö, tuo on kehu. Se tarkoittaa, että hyljit mun energiaa ja silloin tiedän olevani oikeassa paikassa. Olisin huolissani jos negatiiviset päihdeihniset kokis hengenheimolaisuutta kanssani.
Kivaa viikonjatkoa sulle! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varsinaisesti sitä mieltä että kukaan ei voisi nauttia alkoholittomasta elämästä, ihan varmaan voi.
Mutta itselläni on tosiaan niin että olen onnellisin humalassa. Enkä ole aikuisella iällä ilman viinaa ollut koskaan voimakkaan onnellinen. Arkisella ja hiljaisella tavalla tyytyväinen kyllä useinkin, jopa useimmiten jos ei nyt juuri ole päällä mitään isoa vastoinkäymistä. Mutta välillä kaipaan sitä tajunnanräjäyttävää euforiaa jota saan alkoholista.
Näin holittomana voin lohduttaa, että mielekäs elämä on todellakin mahdollista ilman viinaa.
Olen kolmekymppinen ja teen kärrynpyöriä puistopiknikillä, laulan karaokessa, itken ja hurraan teatterissa, tanssin juhlissa, eläydyn esitysten mukana, juttelen vieraille, halaan ystäviäni ja nauran paljon.
Olen entinen alkoholin ongelmakäyttäjä.
Kyllä minäkin teen tuollaisia asioita selvin päin. En vaan saa niistäkään niin voimakasta euforiaa kuin alkoholista, joka on usein minulle lähes spirituaalinen kokemus, tuntuu että väritkin on voimakkaampia, että kaikki on yhtä, kaikki on rakkautta, maailmassa on kaikki hyvin.
En myös ole koskaan käyttänyt ongelmaksi asti alkoholia, silloin tällöin vaan. Mitä olen ongelmakäyttäjiä seuraillut, heillä ilmeisesti väheneekin se nautinto siitä ja lopulta jos. huonoksi menee, viinasta ei tule edes hyvä olo mutta on juotava koska ilman on tympeä ja huono olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti mitä ne saavuttaa ketkä on selvin päin?
Muoviroskaa, skeidasaastaa hekulamppuhuijaustyyliin, hyönteismyrkkyjä jne. Ja ylpeinä hyvesignaloivat raittiuttaan ;)
Jos kaikki vaikka joisi vaan olutta ja tekisi luomuoviljeltyä ruokaa niin ei olisi noita apokalypsin koneja.
Alkoholittomilla on tutkitusti enemmän onnellisuushormoneja kuin alkoholia juovilla. Akuutti aivojen toipuminen kohtuullisesta käytöstä kestää noin 10 päivää ja lopullinen vähintään 3 kuukautta.
Että sitä ne saavuttaa.
Asiantuntijoihin uskot totuuden jälkeisenä aikana.
Tyypillinen raittiushenkilö ;)
Jaxuhalit
Ja oma lähteesi lienee mutu ja ylilauta. Vakuuta mut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän yli kaksi viikkoa ilman. Kyllä suu napsaa jo kovasti.
Jaksa vielä! Nyt sen pitäisi juurikin alkaa helpottaa.
Himot on vain viinapirun ylipuhumista aineen käyttöön. Hiljennä tuo sisäinen ääni ja keskity muihin asioihin. Se kyllä lopulta luovuttaa jos olet johdonmukainen.
Mutta pian olisi taas kekkeriä tulossa. Sosiaalinen paine on kova.
Joo. Jos käyttää alkoholia niin elämässä ei sitten ole mitään muuta nautintoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole varsinaisesti sitä mieltä että kukaan ei voisi nauttia alkoholittomasta elämästä, ihan varmaan voi.
Mutta itselläni on tosiaan niin että olen onnellisin humalassa. Enkä ole aikuisella iällä ilman viinaa ollut koskaan voimakkaan onnellinen. Arkisella ja hiljaisella tavalla tyytyväinen kyllä useinkin, jopa useimmiten jos ei nyt juuri ole päällä mitään isoa vastoinkäymistä. Mutta välillä kaipaan sitä tajunnanräjäyttävää euforiaa jota saan alkoholista.
Näin holittomana voin lohduttaa, että mielekäs elämä on todellakin mahdollista ilman viinaa.
Olen kolmekymppinen ja teen kärrynpyöriä puistopiknikillä, laulan karaokessa, itken ja hurraan teatterissa, tanssin juhlissa, eläydyn esitysten mukana, juttelen vieraille, halaan ystäviäni ja nauran paljon.
Olen entinen alkoholin ongelmakäyttäjä.
Kyllä minäkin teen tuollaisia asioita selvin päin. En vaan saa niistäkään niin voimakasta euforiaa kuin alkoholista, joka on usein minulle lähes spirituaalinen kokemus, tuntuu että väritkin on voimakkaampia, että kaikki on yhtä, kaikki on rakkautta, maailmassa on kaikki hyvin.
En myös ole koskaan käyttänyt ongelmaksi asti alkoholia, silloin tällöin vaan. Mitä olen ongelmakäyttäjiä seuraillut, heillä ilmeisesti väheneekin se nautinto siitä ja lopulta jos. huonoksi menee, viinasta ei tule edes hyvä olo mutta on juotava koska ilman on tympeä ja huono olo.
Kuinka paljon käytät alkoholia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän yli kaksi viikkoa ilman. Kyllä suu napsaa jo kovasti.
Jaksa vielä! Nyt sen pitäisi juurikin alkaa helpottaa.
Himot on vain viinapirun ylipuhumista aineen käyttöön. Hiljennä tuo sisäinen ääni ja keskity muihin asioihin. Se kyllä lopulta luovuttaa jos olet johdonmukainen.
Mutta pian olisi taas kekkeriä tulossa. Sosiaalinen paine on kova.
Mulla myös joka viikonloppu jotain juhlia. Kun tottuu juhlimaan ilman alkoholia niin se ei ole enää temppu eikä mikään. Siihen tarvitaan itsetutkiskelua ja pientä päivitystä identiteetin puolella.
Jos sua oikeesti painostetaan, niin mitä porukkaa se sellainen on?
Koen elämäni olevan paljon täydempää ilman päihteitä, seksiä, viihdettä ja epäterveellistä roskaruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän yli kaksi viikkoa ilman. Kyllä suu napsaa jo kovasti.
Jaksa vielä! Nyt sen pitäisi juurikin alkaa helpottaa.
Himot on vain viinapirun ylipuhumista aineen käyttöön. Hiljennä tuo sisäinen ääni ja keskity muihin asioihin. Se kyllä lopulta luovuttaa jos olet johdonmukainen.
Olin vuoden alkotta eikä missään vaiheessa tuntunut mitään erikoista. Tuo on raittiiden alkoholistien itsesuggestiota että tulee jokin euforia sitten kun malttaa vain olla juomatta. Ei tule. Helpomi varmasti jaksaa alkotonta elämää kun yrittää ajatella siinä jotian hyviä puolia. Meillä jotka emme ole alkoholisteja, ja juomme siis muista syistä, ei ole syytä luoda illuusiota missä elämä on iiihanaa ilman alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vähän yli kaksi viikkoa ilman. Kyllä suu napsaa jo kovasti.
Jaksa vielä! Nyt sen pitäisi juurikin alkaa helpottaa.
Himot on vain viinapirun ylipuhumista aineen käyttöön. Hiljennä tuo sisäinen ääni ja keskity muihin asioihin. Se kyllä lopulta luovuttaa jos olet johdonmukainen.
Olin vuoden alkotta eikä missään vaiheessa tuntunut mitään erikoista. Tuo on raittiiden alkoholistien itsesuggestiota että tulee jokin euforia sitten kun malttaa vain olla juomatta. Ei tule. Helpomi varmasti jaksaa alkotonta elämää kun yrittää ajatella siinä jotian hyviä puolia. Meillä jotka emme ole alkoholisteja, ja juomme siis muista syistä, ei ole syytä luoda illuusiota missä elämä on iiihanaa ilman alkoholia.
Sun ei pitäisi yleistää omaa asennetta ja anhedoniaa itsesi ulkopuolelle.
Mutta! Uskot mihin haluat, minä rakastan elämääni ja tiedän sen itse. Toisten ihmisten mielipide aiheesta ei muuta mitään.
Juo sydämesi kyllyydestä (ja kestävyydestä) ihan vapaasti mun puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Mieti mitä ne saavuttaa ketkä on selvin päin?
Muoviroskaa, skeidasaastaa hekulamppuhuijaustyyliin, hyönteismyrkkyjä jne. Ja ylpeinä hyvesignaloivat raittiuttaan ;)
Jos kaikki vaikka joisi vaan olutta ja tekisi luomuoviljeltyä ruokaa niin ei olisi noita apokalypsin koneja.
Siis selvinpäin olevat ihmiset muoviroskaa, skeidasaastaa yms. kaikkea mahdollista muuta asiaan liittymätöntä.
Olet päivänselvästi juonut aivosi tärviölle. Delirium tremens näkyy selvästi.
t. 36 vuotta ilman aivoja liuottavaa myrkkyä ja elämä loistaa.
Alue: Aihe vapaa
En ole varsinaisesti sitä mieltä että kukaan ei voisi nauttia alkoholittomasta elämästä, ihan varmaan voi.
Mutta itselläni on tosiaan niin että olen onnellisin humalassa. Enkä ole aikuisella iällä ilman viinaa ollut koskaan voimakkaan onnellinen. Arkisella ja hiljaisella tavalla tyytyväinen kyllä useinkin, jopa useimmiten jos ei nyt juuri ole päällä mitään isoa vastoinkäymistä. Mutta välillä kaipaan sitä tajunnanräjäyttävää euforiaa jota saan alkoholista.