Jos esim. bulldoggi ja saksanpaimenkoira kohtaavat, niin tajuavatko ne olevansa eri rotua?

En tiedä. Mietin samaa myös kun esim. koirat ryhtyvät emoksi tai kaveriksi vaikka ankalle, kissalle tai lampaalle.

Pystykorva ja luppakorva eivät välttämättä ymärrä toisiaan. Samoin pörröturkkisella ja lyhytturkkisella koiralla. Näissä tapauksissa on eleiden ja ilmeiden lukemisesteitä. Tämä ei ole mikään vakio, mutta näinkin voi käydä.

Vierailija kirjoitti:

Pystykorva ja luppakorva eivät välttämättä ymärrä toisiaan. Samoin pörröturkkisella ja lyhytturkkisella koiralla. Näissä tapauksissa on eleiden ja ilmeiden lukemisesteitä. Tämä ei ole mikään vakio, mutta näinkin voi käydä.

Tajuaako ne, että toinen on erilainen, vai luuleeko että se on vaan outo?

Eivät, koska niillä ei ole tuollaista rodun käsitettä ja se on ihmisten juttu.

No mitä luulet, tunteeko koira käsitteen rotu? Ja osaako se ajatella miltä itse näyttää? Koira ennemminkin ajattelee tai tuntee, että vastaantulijaa on joko helppo tai vaikea lukea.

Koirat pitävät toisia koiria koirina. Ihan sama miltä se näyttää ja minkä kokoinen se on, koira kuin koira. Senhän todistaa juoksuajan käyttäytyminen.

Puhuvat kaiken lisäksi kumpikin samaa hau-hau-kieltä. Ei kommunikaatiovaikeuksia.

Koirilla voi olla kommunikaatiovaikeuksia pitkälle jalostettujen koirien kanssa. Koira jolta puuttuu häntä, kuono tai korvat (karvapeitteen sisällä piilossa) voi olla toisille koirille vaikea tulkittava koska koirien kommunikointi perustuu elekieleen. Rotukäsitettä ne eivät ymmärrä, mutta jos koira on tavannut aina saman rotuisia tai samantyyppisiä koiria se ei heti tunnista kovin erinäköistä koiraksi. Kun oma saksanpaimenkoirani tapasi ensimmäisen kerran leijonaleikatun villakoiran se ei tajunnut että se on koira vaan suhtautui hyvin epäluuloisesti, sitten kun viimein kävi varovasti haistamassa niin alkoi häntä heilua ja heti olivat kaverit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystykorva ja luppakorva eivät välttämättä ymärrä toisiaan. Samoin pörröturkkisella ja lyhytturkkisella koiralla. Näissä tapauksissa on eleiden ja ilmeiden lukemisesteitä. Tämä ei ole mikään vakio, mutta näinkin voi käydä.

Tajuaako ne, että toinen on erilainen, vai luuleeko että se on vaan outo?

Pentuna ne tottuvat lukemaan oman perheen rotuja. Jos siellä on kippurahäntää, töpöä, luppaa, pystyä ja pörröä, niin pentu oppii lukemaan kaikkia oli itse mikä tahansa niistä. Veikkaan outoa. Koirat eivät ole yleensä kauhean ulkonäkökeskeisiä. Jotkut rodut voivat ärsyttää toisia erityisesti, mutta yleensä niihin liittyy joku huono kokemus. Esim. omani kaveerasi pienenä labbiksen kanssa ja tykkäsi kaikista labbiksista. Sitten yhdestä pihasta tuli tuntematon labbis päälle ja nyt se vihaa kaikkia labbiksia. Vesikoiriin ei pitäisi olla syytä, mutta ilmeisesti ne vain pehkonsa alla ovat outoja ja se ei oikein tykkää niistä. Ei vihaa, mutta ei tykkää. Tai voihan olla, että ne haisevat pahalta :p

(Itsellänikin ollut aiemmin vesikoira, joten ei loukkaannuta)

En tiedä millainen ulkonäkökäsitys koirilla noin muuten on. Jotkut katsovat itseään peilistä, mutta harva taitaa livenä katsella häntäänsä ja verrata sitä kaverin häntään.

Minulla on x rotuisia koiria. Kyllä niiden viestintä.ja käyttäytyminen on ihan erilaista saman rotuisten koirien kanssa , selvästikin ymmärtävät toisiaan heti. Esim temperamentti osuu yksiin.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on x rotuisia koiria. Kyllä niiden viestintä.ja käyttäytyminen on ihan erilaista saman rotuisten koirien kanssa , selvästikin ymmärtävät toisiaan heti. Esim temperamentti osuu yksiin.

Jep, olen huomannut tämän saman.

Ennemminkin kysyisin tunnistaako esim. saksanpaimenkoirat olevansa samaa rotua kun kohtaavat toisen samanlaisen?

Vierailija kirjoitti:

Ennemminkin kysyisin tunnistaako esim. saksanpaimenkoirat olevansa samaa rotua kun kohtaavat toisen samanlaisen?

Vaikka samanrotuisetkin voivat vihata toisiaan yksilöinä ja tapella, niin sanoisin, että ne tunnistavat "omansa". Tietty ominaishaju kai on kaikilla roduilla ja koiran hajuaisti on käsittämättömän tarkka.