Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsi ei kunnioita muiden lasten rajoja - vinkkejä kaivataan

Vierailija
09.10.2022 |

Pian 4 v. täytettävän lapsen kanssa ongelmana, ettei hän oikein osaa kunnioittaa muiden lasten rajoja. On kiinnostunut muista lapsista, mutta herkästi menee liian lähelle, ottaa tiukan halauksen tai jopa hakee huomion negatiivisella käytöksellä (tönii tms.). Tätä jatkunut yli vuoden.
Mennään vanhempina tilanteisiin väliin, käydään yhä uudestaan läpi, mitä tarkoittaa toisen rajat ja miten kysytään ensin, saako koskea ja miten kosketaan toista. Lapsi on kielellisesti lahjakas ja sanoja kyllä olisi, mutta näissä tilanteissa kysyminen unohtuu.
Muut lapset aivan ymmärrettävästi torjuvat hänet herkästi, kun hän on niin raju. On ollut päiväkodissa jo pari vuotta, ja siellä samaa, ja huolena vanhempana onkin, pääseekö hänelle kaverisuhteita syntymään. Lapsi kuitenkin kovasti toivoo, että olisi kavereita.

Olen lukenut paljon lapsen kehityksestä, kasvatuksesta, positiivisesta vanhemmuudesta jne. Tunnetaitoja harjoitellaan paljon arjessa. Tuntuu, ettei omat keinot riitä, kun tilanne ei tunnu muuttuvan. Kääntöpuolena lapsella tuntuu olevan tosi tiukat omat rajat: leikkipuistossa hän saattaa sanoa, että tämä on minun liukumäki, muut eivät saa tulla.

Voiko tämä olla vaihe? Onko kokemuksia vastaavasta ja mistä on ollut apua? Mitä vanhempana voin tehdä asiassa? Kaikki vinkit otan kiitollisena vastaan.
Lapselle sanoitetaan kotona myös vanhempien rajoja, mutta toisinaan hän ei tunnu ottavan tosissaan, että esimerkiksi äidin päällä hyppiminen sattuu eikä sitä saa tehdä.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tästä tulee mieleen tuttu lapsi, jolla todettiin vähän suurempana aspergerin syndrooma. Voisikohan lapsi kuulua autismin kirjolle? Siihen voisi viitata tuo vaikeus ymmätää muiden rajoja eli sitä, miltä muista tuntuu. Oletteko saaneet apua neuvolasta? Kuulostaa siltä, että olette jo yrittäneet kaikenlaista, joten saattaisin itse turvautua tuossa tilanteessa jo yksityiseen lääkäriin, jotta saisin tilanteeseen selvyyttä.

Vierailija
2/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on vasta kolme. Varmaan se rajapuhe menee enimmäkseen ohi. Olisin ihan rauhassa, kyllä se siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykykasvatuksen ongelmana on sanoittaminen. Vanhempi sanoittaa tunnetta suruksi, lapsi ei ymmärrä, mitä tekemistä tuolla sanalla on hänen itsensä kanssa.

Vähemmän oletettujen tunteiden sanoittamista, enemmän tekemistä. Ei lapselle tarvitse sanoittaa yhtään mitään tönimisestä, se kielletään yksiselitteisesti sen enempiä perustelematta. Joku äidin päälle hyppiminen sattuu - so what? Siinäpä on taas annettu liikaa sanoja käsiteltäväksi sen sijaan, että napakasti ilmoitetaan, että toisten päällä ei hypitä.

Vierailija
4/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun ei saa sinulta huomiota! Hakee huomion muualta. Se aika minkä tällä nytkin kirjoitit olisit antanut lapsellesi!

Vierailija
5/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan näin useamman lapsen äitinä kannattaisin tätä; kerrotte lapselle et seuraavaksi kun koskee toiseen lapseen ilman lupaa tai halaa ilman lupaa niin sinä päivänä ei saa katsoa lastenohjelmia ja myös toteutat rangaistuksen jos lapsi ei tottele, siitä se oppii ja käytös vaihtuu. Ei lapsi muuta käytöstä sillä et aikuinen lässyttää vaan sillä että teoilla on oikeita ja konkreettisia seurauksia. Karkkipäivät vietätte jos lapsen käytös on ollut hyvää päiväkodissa, jos kolme kertaa viikon aikana tulee sanomista karkkipäivä (tai muu vastaava jos tuota ei vielä ole) perutaan. Näin kasvatetaan fiksuja lapsia jotka osaavat totella tarvittaessa.

Vierailija
6/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lasta ei päästetä lainkaan muiden lasten lähelle, jos ottaa tiukan otteen ja menee liian lähelle. On riskejä että käy huonosti toiselle lapselle jos kuristaa vahingossa tai sattuu. Tarhassa työntekijöiden pitäisi olla koko ajan vieressä katsomassa ja ohjaamassa jos meinaa tapahtua, mutta antaa lapselle omaa rauhaa noin muuten. Muisti tulee jossain vaiheessa ja tietoisuus, se ei ole kaikilla heti läsnä tai aina. Lapsi muistaa ehkä negatiivisen tapahtuman jostain syystä, muttei mitään positiivista lässytystä tasapaksusti. Silti negaaminen ei ole hyvä idea, mutta jämäkkä EI voi jäädä mieleen. Mitä saa ja ei saa tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin useamman lapsen äitinä kannattaisin tätä; kerrotte lapselle et seuraavaksi kun koskee toiseen lapseen ilman lupaa tai halaa ilman lupaa niin sinä päivänä ei saa katsoa lastenohjelmia ja myös toteutat rangaistuksen jos lapsi ei tottele, siitä se oppii ja käytös vaihtuu. Ei lapsi muuta käytöstä sillä et aikuinen lässyttää vaan sillä että teoilla on oikeita ja konkreettisia seurauksia. Karkkipäivät vietätte jos lapsen käytös on ollut hyvää päiväkodissa, jos kolme kertaa viikon aikana tulee sanomista karkkipäivä (tai muu vastaava jos tuota ei vielä ole) perutaan. Näin kasvatetaan fiksuja lapsia jotka osaavat totella tarvittaessa.

Väärä ohje. Ymmärrätkö että lapsi ei muista noin pienenä tai ei tajua miksi uhkaillaan, ahdistuu vain. Ei ole aikuinen. Tilanne hoidetaan siinä paikassa, ei myöhemmin.

Vierailija
8/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päivittäin harjoittelette miten toisia lähestytään, vaikka pehmolelujen avulla. Pehmot "leikkimässä" ja lapsi tulee paikalle. Hei Maija-nalle, saanko halata? Vastausta pitää vaihdella ja sen mukaan lapsen pitää toimia.

Asperger tuli itselläkin mieleen, oma lapsi kun sai tuon diagnoosin. Ja voin sanoa, päivittäin saa jankkaamalla jankata jopa vuosia noita käytösasioita, ennen kuin menevät rutiineiksi. Esim. opetin lapseni pysymään muista noin oman ojennetun käden mitan päässä, niin ei tule naamaan kiinni selittäessään jotain. Koulun aloittamiseen mennessä oli lopulta hahmottanut tuon, oli jotain kaksi tai kolme kun aloitin opettamaan.

Tsemppiä kasvatukseen, oli kirjolla tai ei!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin komppaan, että hän on vielä hyvin pieni. Kyllä hän oppii, kun vain jaksatte opettaa. Itse tilanteessa voi vain tiukasti sanoa, että noin ei tehdä, kaveria sattuu ja estää fyysisesti tekemisen jatkamisen. Ekan tönäisyn jälkeen jäätäisi vielä puistoon kieltämisen jälkeen, mutta jos toisen kerran tönäisee jotain, saman tien kotiin. Sitten rauhallisessa hetkessä voisi kotona pidemmin keskustella, että miltä se tuntuu, kun liian kovaa halaa tai tönäisee. Ja pidä tiukasti omista rajoistasi kiinni, aina kun tekee jotain mistä et tykkää, estä. Jos et estä, hän oppii, että ei tarvitse välittää, vaikka joku sanoisi että ei tykkää.

Vierailija
10/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hakeeko tuntoaistimusta? Oma autismikirjolainen teki tuota vastaavassa iässä. Vaikka lapsi olisi kielellisesti etevä, niin vuorovaikutustaidoissa voi olla haasteita ja siksi hakee kontaktia toisiin erikoisilla tavoilla. Ja siis samaan käytökseen voi sisältyä, että hakee myös aistikokemuksia.

Yritä piirtää ennakkoon lapselle ennen puistoja ym. kuinka lähellä ollaan toisia. Huolehdi, että lapsi saa kotona paljon tuntoaistikokemuksia. Ja muista, että lapsesi on vielä pieni. Hän kyllä tulee kehittymään ja paljon pahempaakin käytöstä on olemassa vanhempien piinaksi. Tsemppiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan näin useamman lapsen äitinä kannattaisin tätä; kerrotte lapselle et seuraavaksi kun koskee toiseen lapseen ilman lupaa tai halaa ilman lupaa niin sinä päivänä ei saa katsoa lastenohjelmia ja myös toteutat rangaistuksen jos lapsi ei tottele, siitä se oppii ja käytös vaihtuu. Ei lapsi muuta käytöstä sillä et aikuinen lässyttää vaan sillä että teoilla on oikeita ja konkreettisia seurauksia. Karkkipäivät vietätte jos lapsen käytös on ollut hyvää päiväkodissa, jos kolme kertaa viikon aikana tulee sanomista karkkipäivä (tai muu vastaava jos tuota ei vielä ole) perutaan. Näin kasvatetaan fiksuja lapsia jotka osaavat totella tarvittaessa.

Toimii ehkä kouluikäiselle. Aika harvalle nelivuotiaalle. Palkinto pitää tulla aikalailla samantien, että se tehoaa, samoin kuin rangaistus.

Pieni ja nopea looginen seuraamus omasta toiminnasta opettaa enemmän kuin suuri ja hidas seuraamus.

Lisäksi jos lapsi on autismikirjolla, niin noilla jutuilla ei saa kuin pään kipeäksi (oman ja lapsen). Ihan eri jutut toimii silloin.

T. Usean lapsen vanhempi myös

Vierailija
12/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun lapsellani on tuota samaa. Pahimmillaan ongelma oli alle kouluiässä mutta edelleen on vaikeuksia ja lapsi nyt 10v. Ei vaan jotenkin ymmärrä asiaa. Turhauttaa vanhempana jauhaa samaa. On nepsy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon miettinyt kyllä, onko nepsy-oire, kun on myös ääniherkkä. Aikuisten kanssa tää lapsi tulee tosi hyvin toimeen. Motorinen kehitys hieman hitaampaa ollut kuin ikäisillä keskimäärin.

Miten ootte päässeet nepsy-tutkimuksiin näin pienen kanssa? Pelottaa jo valmiiksi, ettei oteta tosissaan neuvolassa.

T. Aloittaja

Vierailija
14/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa juurikin nepsyltä. Tuossahan on jo monia piirteitä, kuulostaa ihan omalta ekaluokkalaiseltani. Hänellä menossa nyt tutkimukset. Ensimmäinen asia,johon alettiin kiinnittämään jo 2v:nä huomioita,oli juurikin tuo toisten päälle käyminen. Ja vasta nyt oppinut tuota asiaa. Eli kärsivällisyyttä ja aikaa ja ikää vaatii.

On tosi kiusallinen piirre, kaikki myötätuntoni sinulle!

Vaadi päiväkodissa ja neuvolassa tekemään asperger-seulonnat. Niillä pääsee hyvin alkuun. Kyllä ammattilaisen pitäisi hoksata erityisyys-piirteet, usein joutuu vaan vääntämään rautalangasta esimerkkejä.

Ja vaikkei koskaan diagnoosiin asti saisikaan pisteitä, niin kyllä se pitemmän päälle antaa lapselle ymmärrystä omaan erityisyyteen. Ne alkaa viimestään koulussa huomaamaan eroja 'normi'lapsiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos annat lapsen hyppiä päälläsi, (tosiasiallisesti) satuttaa sinua ja muita lapsia, ja reagoit ainoastaan lässyttämällä sekä "sanoittamalla tunteita", niin kokeilisitko jotain muuta?

Ei lasten ohjaamisen tarvitse olla vaikeaa, pienet lapset tarvitsevat vielä fyysistä ohjausta ja kokonaisvaltaista palautetta, ei pelkkiä sanoja eikä varsinkaan pitkiä sepustuksia.

Lapsesi tarvitsee nyt akuutisti tukea oppiakseen kunnioittamaan muiden rajoja. Hänellä on oikeus saada se teiltä vanhemmilta (+päiväkodin kasvattajilta) oikea-aikaisesti ja sopivalla voimakkuudella. On lapsen etu, että häntä autetaan oppimaan kunnioittamaan muiden rajoja. Sillä on iso vaikutus hänen elämäänsä, tulevaisuuteensa ja kaverisuhteisiinsa.

Vierailija
16/16 |
09.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisareni sanoittu ja sanoitti. Lapsista tuli murrosiässä ihan kauheita. Myös sisko oli kauhuissaan ja ymmällään lastensa käytöksestä, koska asioistahan oli puhuttu... Hyvin puhuivat lapset tunteista, se oppi meni perille, mutta äitinsä sanat menivät ohi, ja kunnioitus häntä kohtaan nolla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kaksi