Yksinäisyys ja mielenterveys
Yksinäisyydellä taitaa olla iso osa nykyään kasvavaan mielenterveysongelmien määrään. Olen havainnut, ja toki jo aiemmin jotain aiheesta kuullut/lukenut, että se ei tee hyvää mielelle.
Minulla on parikin läheistä nyt lähiaikoina sairastunut mieleltään. Molemmissa tapauksissa liitän vahvasti sairastumista edeltävään aikaan yksinäisyyden.
Omaakin kokemusta on vähän, olin sinkkuna ja asuin yksin noin 5 vuotta, ja vaikka tuo aika oli osittain mukavaa, näen jälkeenpäin että alkoi ilmetä outoja ongelmia, esim pelkotiloja jotka olisi voineet mennä "yli" hoitoa vaativiksi, jos yksinolo olisi jatkunut. Tietyt "oireet" hävisivät heti, kun löysin rinnalleni ihmisen ja muutimme yhteen. Jälkeenpäin on tuntunut jossain määrin jopa ihmeelliseltä, kuinka paljon ystävyys/rakkaus tai ehkä vain toisen saaminen yöksi viereen saaminen vaikutti.
Nuorena sitä oli vaikea tajuta ja myöntää,mutta ihminen tosiaan tarvitsee sosiaalisia kontakteja, ja toiset meistä vielä oikean kumppanin. Ihminen tarvitsee toisen ihmisen.
En väitä että kaikki mielenterveys on kiinni siitä oletko yksinäinen vai et, mutta suureen osaan mielenterveysongelmia se voi olla isona tekijänä. Tätä kulttuuria, jossa irtaudumme yhä kauemmaksi toisistamme ja suuri osa varsinkin nuorista elää vähäisten sosiaalisten kontaktien kanssa (jos ei lueta some suhteita), olisi hyvä alkaa jotenkin muuttamaan. On harhaa että sadat, tai tuhannetkaan seuraajat Instagramissa tms.sosiaalisen median alustassa antaisi samaa vastustuskykyä mielenterveyden ongelmiin, kuin edes yksi oikea läheinen ystävä. Pyrkikää siis hyviin läheisiin ja pitkäaikaisiin ystävyys suhteisiin.
Tulevaisuus voi tuoda vielä lisää koronan kaltaisia tauteja, jotka laittaa meitä yhä enemmän erilleen. Lisäksi muuten hyvänä asiana pitämäni etätyö lisääntyy. Silloin ja muutenkin on hyvä tiedostaa tämä ongelma, ja ottaa aktiivinen ote yksinäisyyden "hoitoon", olemalla toisillemme ystäviä. Älkää jättäkö läheisiänne yksin, jos huomaatte jonkun olevan yksinäinen.
Halusin vain sanoa tämän tiedoksi, koska asia on tullut niin selväksi omassa elämässä. Jos olisin sen muutama vuosi sitten tajunnut, niin ehkä toinen nyt sairastavista läheisistä olisi paremmassa kunnossa.
Kommentit (17)
Osa on hyväksikäyttäjiä niin että ihan omaa syytään ihmiset heitä välttelee. Alkaisitko koko ajan vippaamaan ja vähitellen takaisin ei enää makseta.
Hieno ajatus mutta ei vaan ole niin yksinkertaista.
Hyvä avaus, ja totta joka sana.
Yksinäisyyden vaikutuksia on tieteellisesti tutkittu, ja yksinäisyyden tekemä tuho ihmisen fyysiselle terveydelle on samaa tasoa esim. tupakan polton kanssa.
Olen mitä ilmeisimmin sairastunut vakavaan masennukseen yksinäisyyden takia, josta olen kärsinyt yläasteen kiusaamiskokemusten jälkeen. Alan olla kohta lähempänä 30 vuotta ja tuntuu että nuoruus on mennyt hukkaan oman mielenterveyden takia.
Vierailija kirjoitti:
Olen mitä ilmeisimmin sairastunut vakavaan masennukseen yksinäisyyden takia, josta olen kärsinyt yläasteen kiusaamiskokemusten jälkeen. Alan olla kohta lähempänä 30 vuotta ja tuntuu että nuoruus on mennyt hukkaan oman mielenterveyden takia.
Ota yhteyttä johonkuhun läheiseen, jos sellaisia on, ja juttele tilanteesta. Yritä saada myös ammattiapua, ellei sellaista jo olekin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä avaus, ja totta joka sana.
Yksinäisyyden vaikutuksia on tieteellisesti tutkittu, ja yksinäisyyden tekemä tuho ihmisen fyysiselle terveydelle on samaa tasoa esim. tupakan polton kanssa.
Kiitos. Tänään on maailman mielenterveyspäivä. Hyvä päivä keskustella asiasta.
Nyt kun on joutunut/päässyt tekemisiin hoidettavien ihmisten ja hoitajien kanssakin, niin on muodostunut vahva käsitys myös siitä että enemmän pitäisi keskustella juurisyistä esim.masennuksen takana. Sitä ei tee juuri kukaan.
Hoitajat ja lääkärit mielenterveyspuolella hoitaa jo sairastuneita. Uskon että näistäkin lievimmät saisivat suoraa apua esim.yksinäisyyden hoidosta, jota pidän yhtenä juurisyynä. Toki yksinäisyyttä on vaikea "hoitaa". Mutta ehkä siihenkin voi keksiä jotain ennaltaehkäisevää toimintaa yhdessä miettimällä.
Mitä muita syitä mielenterveys ongelmille mielestänne on? Jos ei oteta lukuun ilmeselviä esim.perinnöllisyys.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mitä ilmeisimmin sairastunut vakavaan masennukseen yksinäisyyden takia, josta olen kärsinyt yläasteen kiusaamiskokemusten jälkeen. Alan olla kohta lähempänä 30 vuotta ja tuntuu että nuoruus on mennyt hukkaan oman mielenterveyden takia.
Ota yhteyttä johonkuhun läheiseen, jos sellaisia on, ja juttele tilanteesta. Yritä saada myös ammattiapua, ellei sellaista jo olekin.
Olen jutellut asiasta ja masennustesti on julkisella puolella tehty. Pitäisi vaan odotella vastausta jatkohoidolle.
Katse peiliin, että MIKSI kukaan ei viihdy kanssasi. Itseluotu ongelma.
Niinhän sitä luulisi. Itse töissä terveyskeskuksessa tekstinkäsittelijänä ja PÄIVITTÄIN kirjoitan lääkäreiden saneluita joissa ihminen on masentunut ja tarvitsee sairauslomaa. Sitten luetellaan että ihminen on parisuhteessa, hänellä on lapsia ja ystäviä. En käsitä. Itse 18-vuotiaasta asti täysin yksin, jokaikinen päivä. Diagnoosina keskivaikea masennus ja syytän siitä täysin tätä yksinäisyyttä. Ei voi olla normaalia olla näin yksin, ainoat numerot puhelimessanikin on vanhempani, olisi enemmänkin outoa jos EN olisi masentunut. Miestä ja rakkautta ei ole ollut elämässäni koskaan. N33
"Älkää jättäkö läheisiänne yksin, jos huomaatte jonkun olevan yksinäinen." Tämä on hyvä huomio. Tosin mä vähän luulen, että nämä ovat yksinäisiä just siksi, ettei kukaan heidän läheisistään huomaa heidän yksinäisyyttään.
Mä pidän ihan tarkoituksella ihmissuhteideni määrän sen verran pienenä, että mulla riittää sekä aikaa että voimvaroja pitää heihin yhteyttä. Joskus nuorempana tuli haalittua ihmisiä elämään milloin mistäkin yhteyksistä, mutta totesin, ettei mulla riitä resursseja sellaiseen määrään ihmisiä. Olen luonteeltani aika introvertti ja viihdyn mainiosti pitkiäkin aikoja yksin, joten mulle riittää hyvin viestittely ja harvakseltaan tapaaminen. Silloin, kun oli vielä puolituttuja ja tutun tuttuja, helposti jäi huomaamatta toisen yksinäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän sitä luulisi. Itse töissä terveyskeskuksessa tekstinkäsittelijänä ja PÄIVITTÄIN kirjoitan lääkäreiden saneluita joissa ihminen on masentunut ja tarvitsee sairauslomaa. Sitten luetellaan että ihminen on parisuhteessa, hänellä on lapsia ja ystäviä. En käsitä. Itse 18-vuotiaasta asti täysin yksin, jokaikinen päivä. Diagnoosina keskivaikea masennus ja syytän siitä täysin tätä yksinäisyyttä. Ei voi olla normaalia olla näin yksin, ainoat numerot puhelimessanikin on vanhempani, olisi enemmänkin outoa jos EN olisi masentunut. Miestä ja rakkautta ei ole ollut elämässäni koskaan. N33
Varmasti masennusta aiheuttaa muutkin syyt kuin yksinäisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän sitä luulisi. Itse töissä terveyskeskuksessa tekstinkäsittelijänä ja PÄIVITTÄIN kirjoitan lääkäreiden saneluita joissa ihminen on masentunut ja tarvitsee sairauslomaa. Sitten luetellaan että ihminen on parisuhteessa, hänellä on lapsia ja ystäviä. En käsitä. Itse 18-vuotiaasta asti täysin yksin, jokaikinen päivä. Diagnoosina keskivaikea masennus ja syytän siitä täysin tätä yksinäisyyttä. Ei voi olla normaalia olla näin yksin, ainoat numerot puhelimessanikin on vanhempani, olisi enemmänkin outoa jos EN olisi masentunut. Miestä ja rakkautta ei ole ollut elämässäni koskaan. N33
Varmasti masennusta aiheuttaa muutkin syyt kuin yksinäisyys.
Aivan varmasti aiheuttaa muutkin syyt. Ja toisaalta yksinäisyys luultavasti aiheuttaa muutakin mielenterveyden ongelmaa kuin masennus. Jossain luki että esim.lapsuusiän yksinäisyys voisi olla usein osasyynä skitsofreniaankin.
Uskon että kaikkea tältä väliltä yksinäisyys aiheuttaa, mutta yksin sekään tuskin aiheuttaa näitä, vaan sairastuminen on ehkä monien tekijöiden summa. Esim.mainittuun skitsofreniaan tarvitaan todennäköisesti perinnöllistä taipumusta.
Mitä muita "syitä" mielenterveyden rappeutumiselle voi olla? Tai miten yksinäisyyttä voidaan "hoitaa"?
Mitenköhän voimakkaasti seuraa kaipaavat löytäisivät toisensa? Aikuiset ystävyyssuhteet ovat yleensä sellaisia, että nähdään vaikka 4 kertaa vuodessa. Jos joku tarvitsisikin läheisempää ystävyyttä, että nähdään 2 kertaa viikossa, niin sehän onnistuu vain, jos toisella on vastaava tarve.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän sitä luulisi. Itse töissä terveyskeskuksessa tekstinkäsittelijänä ja PÄIVITTÄIN kirjoitan lääkäreiden saneluita joissa ihminen on masentunut ja tarvitsee sairauslomaa. Sitten luetellaan että ihminen on parisuhteessa, hänellä on lapsia ja ystäviä. En käsitä. Itse 18-vuotiaasta asti täysin yksin, jokaikinen päivä. Diagnoosina keskivaikea masennus ja syytän siitä täysin tätä yksinäisyyttä. Ei voi olla normaalia olla näin yksin, ainoat numerot puhelimessanikin on vanhempani, olisi enemmänkin outoa jos EN olisi masentunut. Miestä ja rakkautta ei ole ollut elämässäni koskaan. N33
Pystyt kuitenkin käymään normaalisti töissä mikä olisi mahdotonta vakavien mielenterveysongelmien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
"Älkää jättäkö läheisiänne yksin, jos huomaatte jonkun olevan yksinäinen." Tämä on hyvä huomio. Tosin mä vähän luulen, että nämä ovat yksinäisiä just siksi, ettei kukaan heidän läheisistään huomaa heidän yksinäisyyttään.
Tai ei halua huomata.
Minut on jätetty yksin lapsuudessani, en osaa olla ihmisten kanssa, vaikka haluaisin.
Saahan sitä haluta. Minä en kelpaa naisille enkä miehille. Ei ystäväksi eikä suhteeseen. 20 vuotta olen ollut yksinäinen. M37