Mikä muisto lapsuudessa loukkasi silloin eniten?

Muistan yhden joulupäivän aina. Olin 7v ja pikkusisko oli n. 6kk. Asuimme isovanhempien luona. Äiti ja isäpuoleni (jälkimmäinen kännissä, luonnollisesti) tulivat käymään ja tuomaan lahjoja. Isovanhemmat ja sisko saivat useamman lahjan, mutta mulle eivät tuoneet mitään. Kuulin mummoni sanovan äidilleni asiasta, niin äiti totesi ettei ollut muistanut mulle ostaa mitään ja iso tyttöhän se jo on! Tuntui pahalta, kun äiti istui vauva sylissä ja isäpuoli avasi tämän lahjoja.
Kuukautta myöhemmin sain synttärilahjaksi äitiltä pienen punaisen pöytäkynttilän (ehkä 8cm korkean). Se olikin viimeinen lahja jonka toi. Sisko sai 1v päivänä muutama kuukausi myöhemmin valtavan nallen. Miehensä ei koskaan hyväksynyt olemassaoloani, vaan haukkui, arvosteli yms. ja äiti valitsi puolensa.
Myöhemmin kun olin aikuinen, muisti toki haukkua joka sukulaiselle, etten pitänyt yhteyttä ja käynyt auttamassa.