Parisuhteessa jos toisella on tapana jättää asioita kertomatta

Itse jätän kertomatta, koska mies suuttuu tietyistä asioista, kuten siitä mihin käytän omat rahani tai siitä että nukun pitkään. Kannattaa miettiä, oletko itse jollain tapaa syyllinen siihen, että toinen ei voi olla rehellinen.

Kiitos vastauksestasi. Sitä olenkin miettinyt.

Mies on aiemmin kerran jättänyt kertomatta mm että oli toisella paikkakunnalla lastensa äidin kanssa. Ovat eronneet ja oli olevinaan lasten kanssa kotona. Tämä paljastui tuttavan kautta kyseisen naisen somesta.

Kerran mm syyttänyt lasten menoja siitä, ettei ennätä nähdä, mutta oli ollut itse toisaalla, mitään lasten kuskauksia ei ollut. Ihan kuin luulisi, että olisin pahastunut siitä, että hän haluaa mennä tekemään jotain omaa asiaa x. Kysyin vielä, et miten ilta meni, sanoi et olihan siinä kuskaamista. Ei halaistua sanaa mistään muista menoista. Tääkin paljastui somesta.

Voi kääk.

Mä lopetin suhteen tällaisen miehen kanssa, Jos valehtelee yhdestä asiasta, valehtelee muistakin. Ja koskaan et voi tietää, mikä on totta ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Mä lopetin suhteen tällaisen miehen kanssa, Jos valehtelee yhdestä asiasta, valehtelee muistakin. Ja koskaan et voi tietää, mikä on totta ja mikä ei.

Menee luottamus ihan kaikkeen sanomiseen ja tekemiseen, tuntuu sille että mitä tahansa suusta päästää se voi olla totta tai voi olla olematta. Kirkkain silmin vieläpä. Voi huoh.

-ap

Eikö parisuhteessa voi olla minkäänlaista yksityisyyttä? 

Ja niinkuin joku jo aiemmin totesi niin ihan voi itsekin miettiä miksi toinen ei voi kertoa kaikkea?

Terveessä parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan ja kertomaan vaikeistakin asioista. Mutta, jos mies joka kerta "käy päälle", niin molemminpuolista luottamuspulaa siitä vaan syntyy. Jossain vaiheessa sitä jättää osan kertomatta, kun ei enää jaksa ottaa vihamielistä arvostelua vastaan. Ennenkaikkea sellaisissa asioissa, mitkä eivät millään tavalla liity toiseen osapuoleen tai parisuhteeseen. Esim. joku työjuttu tai keskustelu jonkun toisen henkilön kanssa, jolle olisi pitänyt sanoa toisin tai jättää sanomatta. Ja sitten mennään henkilökohtaisuuksiin. 

Herrajestas sentään.. ota nyt jalat alle ja äkkiä. Miksi katselet valehtelevaa mätisäkkiä?!? Kun valehtelee kerran, valehtelee toisenkin kerran ja niin edelleen. Lopulta (siis hyvin pian) olet tilanteessa, että tiedät itsekin ettet voi luottaa mihinkään mitä hän sanoo.

Vaihda miestä äkkiä!

Valehteleminen ja kertomatta jättäminen ovat eri asioita. Valehtelija tuskin muuttuu tai ainakin se edellyttäisi määrätietoista työskentelyä yhteisen arvomaailman ja sopimuksen tekemiseksi, parisuhdeterapiaa tai kahden kesken paljon keskustelua.

Kertomatta jättäminen ei ole yksiselitteinen asia. Kaikkea ei tarvitse toiselle kertoa. Jossain kulkee kuitenkin sellainen raja, että toinen voi kokea kertomattomuuden salailuksi ja peittelyksi. Esimerkiksi, jos kertomattomuuten liittyy edellisen kumppanin tai jonkun uuden viehättävän tuttavuuden kanssa yhdessä vietetty aika. Mutta eipä siihenkään muuta ohjetta ole kuin keskustelu, keskustelu ja tarvittaessa ammattiapu.