Voiko elämästä nauttia ilman että lihoo?

Jos on rajat niin tuohan tuntuu unelmalta, mutta oikeasti se rasvan mättäminen alkaa inhottaa ja oma olemus. Olosta tulee vetämätön ja itseinho kasvaa.

vaiha asenteesi ja elämänkuvasi , olen mies hyvässä kunnossa , itse nautin nimenomaan terveellisestä ruuasta , saan siitä enemmän nautintoa kuin pizzoista yms 

Voi. Nautintoa saa vaikka mistä.

Muustakin kuin roskan lappaamisesta suuhunsa.

Opettele nauttimaan muustakin kuin mässäilystä ja laiskottelusta. Minusta tuo ei kuulosta nautinnolliselta ollenkaan.

Tuosta on kyllä nautinto kaukana homehtua jossakin sohvalla.

Mulla tulee selkä kipeäksi sohvalla röhnöttämisestä. Nautin esim. juoksemisesta, se ei lihota. Huom - tykkään kyllä herkuistakin, mutta elämässä on paljon muutakin nautittavaa kuin ruoka ja herkut!

Kannattaa ruoalla mässäily vaihtaa seksiin. On paljon mukavampaa ja terveellisempää. Parhaimmillaan kunnon liikuntaa.

Syön arkena terveellisesti ja kunnon kotiruokaa, enkä napostele.

Kun haluan herkutella, niin ostan kunnon irtsarisäkin ja mässytän hyvällä omallatunnolla. Olen ollut aina hoikka.

Seksi ei lihota - päinvastoin!

Kuka mistäkin nauttii. Huvitti kun entinen fitness tipu lopetti treenaamisen ja nyt on äkkiä hävittänyt kaikki lihakset. Ottanut näköjään silarit, kun ennen oli pelkät lätkät.

Ei voi, mä ainakin haluan syödä ja juoda hyvin ja toisaalta vihaan liikuntaa...

Jotkut nauttivat terveellisestä ruoasta, joidenkin nautinto tulee tyystin muusta kuin ruoasta.

Itse kiskon "herkkuja" kaksin käsin, mutta ei se kyllä nautinnollista ole. Päinvastoin, paskaan oloon syön, hetken on parempi mieli ja sitten vielä paskempi olo.

Kohtuus kaikessa niin onnistuu ihan hyvin.

No kyllä mä röhnötän välillä sohvalla ja syön herkkuja. Jos se olisi jatkuvaa, olosta tulisi ihan hirveä eikä siinä olisi mitään nautinnollista.

Vierailija kirjoitti:

Kuka mistäkin nauttii. Huvitti kun entinen fitness tipu lopetti treenaamisen ja nyt on äkkiä hävittänyt kaikki lihakset. Ottanut näköjään silarit, kun ennen oli pelkät lätkät.

Miksi sinua huvittaa? Kun toinen tajusi, että elämässä on muutakin kuin tiristää kaikki rasva kropasta ja olla nälästä kiukkuinen, etkä itse uskalla seurata perässä?

Tunnesyömisellä kompensoidaan jotain puutetta, riittämättömyyttä, josta aiheutuu pahaa oloa. Syöminen sinänsä on elämän edellytys ja normaalisti ihminen tietenkin tuntee suurta hyvää oloa asioita kohtaan, jotka pitävät hengissä. Muuten oltaisiin kuoltu sukupuuttoon aikoja sitten.

Joillakin tuntuu olevan taipumus etsiä ratkaisuja mahdollisimman läheltä ilman sen kummempaa pohdintaa. Siis kun tulee paha olo, muistetaan, että syöminen tuottaa hyvää oloa ja se on sitten se helppo ratkaisu. Osasyynä voi olla myös runsas nälän näkeminen suvun historiassa, jonka myötä syömisen vietti on muuttunut erityisen voimakkaaksi, koska ei voi tietää milloin ruokaa on seuraavan kerran.

Oma kokemukseni on, että kun on tylsää, niin syömisen halu herää helpommin. Tämä korjataan tylsyyden poistamisella, jolloin halut tavallaan unohtuvat aina ja siksi ei edes tee mieli syödä liikaa, koska hauskat asiat pyörivät mielessä niin paljon.

Kumipallot, ne huvittaa kuten teitä muitakin. Sääli kun ne pitää hankkia kun ekas ne hävittää, itsetuntoon tuli romahdus. Silleen.

Vierailija kirjoitti:

Kumipallot, ne huvittaa kuten teitä muitakin. Sääli kun ne pitää hankkia kun ekas ne hävittää, itsetuntoon tuli romahdus. Silleen.

Mä en nyt silti saa sitä liitettyä mitenkään tämän keskustelun aiheeseen.

No jos mättö on ainoa elämän nautinto niin sääliksi käy.

Mä nautin elämästä syömällä hyvin, juomalla lasillisen vaikka viiniä, herkuttelemalla jollain ihanalla leipomuksella. Monella muullakin asialla kuin vain ruualla ja juomalla.

Mutta määrä ja laatu pitää olla kohdallaan. Kaikkea voi syödä kohtuudella

n 58kg

Voi mikään ruoka ei ole sinällään kielletty, mutta syön vain kohtuudella. Meillä ei oikeastaan edes syödä mauttomia ja minimiin pelkistettyjä arkiruokia.