Voiko mt ongelmaisen vanhemman lapsien elämästä tulla mitään?

Voi. Harrastajaa yhdessä vaikka liikuntaa. Syökää terveellisesti ja muistakaa unirytmi.

Vain, jos katkaisevat välit huoltajiinsa.

Kyllä voi elää täysin normaalia elämää kun vain itse haluaa.

Voi tietysti. Suvussani on vanhus, jolla on ollut lapsesta asti paniikkihäiriö, koko aikuisiän masennusta, kehodysmorfiaa jne. ja hänen lapsensa ovat pärjänneet aivan normaalisti tai hyvin.

Itsellänikin on haasteita, mutta uskon lapseni pärjäävän hyvin eikä ainakaan toistaiseksi ole näkynyt merkkejä muusta.

Luulin että sinulla olisi jokin oikea ongelma. Ei niistä tule yhtään mitään. Peruskoulun jälkeen ei saa mitään ammattia. Jos jollain keinolla lapsesi on onnistunut saamaan koulutuksen ja töitä niin ihme. Lopeta huolehtiminen kun sinulla on näköjään käynyt tuuri.

Eiköhän mt- ongelmat tätä nykyä ole ihan normijuttu muiden sairuksien joukossa. Lääkitys ja tukitoimet ovat tärkeät. Lapset saattavat kokea häpeää tästä, mutta kannattaa keskustella aiheesta. Lapset ovat kekseliäitä ja luovia, heillä on kaikki tärkeät ominaisuudet selvitä hyvin elämässään. Kun löytävät omat polkunsa.

Minusta ei tullut koskaan mitään. Mutta on tässä vuosikymmenet eteenpäin kuitenkin menty. Äidilläni oli psykooseja ja isäni oli masentunut.

Ensimmäinen kysymys. Miksi siirrät lapsillesi omia paineitasi heidän oletetusta herkästä luonteesta ja työelämän kovuudesta? Kaikki ihmiset ovat herkkiä, mutta meillä on erilaisia sosiaalisiataitoja ja muita taitoja joiden avulla elämässä pärjää. Useimmat ei ole tunteidensa armoilla.

Vaikka sinulla on mt-ongelmia (hoitamattomana?), niin lapsesi voivat pärjätä aivan mainiosti. Tarvittaessa he voivat saada terapiaa ja tukitoimia vaikeasta lapsuudesta ja nuoruudesta toipumiseen.

Itse olen syrjäytynyt ja hyvä niin. Kipuilen kun luotin mt-ongelmaiseen äitiini ja lähdin lomailemaan. Rakkaat kissani alkoi oireilemaan aina hänen "hoitonsa" jälkeen. Enpä olisi ikinä uskonut. En ikinä enää luota siihen ihmiseen. Kissojeni lähelle en päästä tuota hullua vaikka se tarkoittaakin sitä etten pääse enää kotoa yön yli reissulle. Olkoon sitten niin.

Kyllä he pärjäävät hyvin. Eihän alkoholistin lapsista tule juoppoja ja selviävät ihan hyvin. 

Itsellä oli alkoholisti isä ja äitini sairasti skitsofreniaa samoin sisareni. Olen itse opiskellut akateemisen ammatin samoin veljeni. Hyvin on selvitty. Yhteydenpitoa vanhempiin olen joskus rajoittanut, jotta olen saanut pidettyä elämäni hyvänä. Autan heitä tarvittaessa ja pidämme huolta heidän pärjäämisestään. Päivittäiset rutiinit ja hyvä lääkitys ovat olleet tarpeen.

Ajattelet jo ettet pysty takaamaan lainoja ym. Onneksi ei tarvitse omistaa asuntoaan, voi vuokrata sen. Nauti lastesi seurasta ja tehkää yhdessä arkisia askareita sekä joskus lomailette ehkä yhdessä jos mahdollista. Huolehdi itsestäsi ja muista hankkia itsellesi ystäviä tai tuttuja edes, jottet roiku vain lastesi elämässä. Jokin sinua kiinnostava yhteisöllisyys ryhmä olisi paikallaan. Kummasti olokin paranee, kun liikut ihmistenilmoilla ja huolehdit terveellisistä elämäntavoista. 

Omilla vanhemmilleni ei ollut mitään diagnoosia ja silti tuli tälläinen itsestä että kait sitten sattumaa miten suvun mt ongelmat periytyvät. En vaan voi olla huolehtimasta.

Ap