Pidättekö siitä että teitä puhutellaan nimellä?

Riippuu henkilöstä ja asiayhteydestä. Mulla on kaveri, joka tekee tuota luontevasti eikä silloin tietenkään haittaa, mutta tuo voi olla myös tapa vähätellä (eli kuvaamasi kaltainen fiilis).

En tykkää, tuntuu oudolta jos joku puhuu kolmannessa persoonassa, ikään kuin jostain ulkopuolisesta.

puhelimessa tai muuten kahdenvälisessä keskustelussa se tuntuu oudolta. Isommassa porukassa puhetta on luonteva kohdentaa nimellä.

Pidän. Niin harvoin kuulee omaa nimeään, että tykkään, kun sitä joku käyttää.

Omaa nimeään ei kuule kuin lääkärin vastaanotolla ja harvemmin etunimeä. Muutoin saattaa mennä viikkojakin kuin sitä joku käyttää. Olen tähän käyttänyt elämästäni aikaa monesti, että laskeskelen milloin, missä ja kuka käyttää mun etunimeä. ;) Mulla on puhelimessa notepadiin merkattuna. Ei vaadi paljoa.

Viime viikolla kuulin oman nimeni. "pirjo annatko mulle sieltä yhden lasikulhon, että saan noi omenat tarjolle". Yllätti, koska en edes tiennyt, että kys ihminen tietää etunimeni. Edellisestä nimen käytöstä olikin vajaa kolme viikkoa.

Minulla on muutama espanjankielinen asiakas, he tervehtivätkin aina nimellä "hei Maija". Tulee vähän spesiaalimpi olo, kun muistetaan nimi. Mielestäni kohteliasta

Vierailija kirjoitti:

Pidän. Niin harvoin kuulee omaa nimeään, että tykkään, kun sitä joku käyttää.

Omaa nimeään ei kuule kuin lääkärin vastaanotolla ja harvemmin etunimeä. Muutoin saattaa mennä viikkojakin kuin sitä joku käyttää. Olen tähän käyttänyt elämästäni aikaa monesti, että laskeskelen milloin, missä ja kuka käyttää mun etunimeä. ;) Mulla on puhelimessa notepadiin merkattuna. Ei vaadi paljoa.

Viime viikolla kuulin oman nimeni. "pirjo annatko mulle sieltä yhden lasikulhon, että saan noi omenat tarjolle". Yllätti, koska en edes tiennyt, että kys ihminen tietää etunimeni. Edellisestä nimen käytöstä olikin vajaa kolme viikkoa.

Tottakai normaalia tuollaisessa lauseessa, kun kohdennetaan nimellä, jos esimerkiksi pyydetään jotain. Mutta silloin kun ollaan vaikkapa kahden kesken ja kysytään kasvotusten "Mitäs Sirpa teki viikonloppuna?" on minusta jotenkin häiritsevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän. Niin harvoin kuulee omaa nimeään, että tykkään, kun sitä joku käyttää.

Omaa nimeään ei kuule kuin lääkärin vastaanotolla ja harvemmin etunimeä. Muutoin saattaa mennä viikkojakin kuin sitä joku käyttää. Olen tähän käyttänyt elämästäni aikaa monesti, että laskeskelen milloin, missä ja kuka käyttää mun etunimeä. ;) Mulla on puhelimessa notepadiin merkattuna. Ei vaadi paljoa.

Viime viikolla kuulin oman nimeni. "pirjo annatko mulle sieltä yhden lasikulhon, että saan noi omenat tarjolle". Yllätti, koska en edes tiennyt, että kys ihminen tietää etunimeni. Edellisestä nimen käytöstä olikin vajaa kolme viikkoa.

Tottakai normaalia tuollaisessa lauseessa, kun kohdennetaan nimellä, jos esimerkiksi pyydetään jotain. Mutta silloin kun ollaan vaikkapa kahden kesken ja kysytään kasvotusten "Mitäs Sirpa teki viikonloppuna?" on minusta jotenkin häiritsevää.

Juu, se on vittuilua.

Ei sovi suomalaiseen kulttuuriin ja tuntuu oudolta. Ihmettelen aina amerikkalaisissa tv-ohjelmissa ja elokuvissa sitä miksi se nimi pitää tunkea joka paikkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidän. Niin harvoin kuulee omaa nimeään, että tykkään, kun sitä joku käyttää.

Omaa nimeään ei kuule kuin lääkärin vastaanotolla ja harvemmin etunimeä. Muutoin saattaa mennä viikkojakin kuin sitä joku käyttää. Olen tähän käyttänyt elämästäni aikaa monesti, että laskeskelen milloin, missä ja kuka käyttää mun etunimeä. ;) Mulla on puhelimessa notepadiin merkattuna. Ei vaadi paljoa.

Viime viikolla kuulin oman nimeni. "pirjo annatko mulle sieltä yhden lasikulhon, että saan noi omenat tarjolle". Yllätti, koska en edes tiennyt, että kys ihminen tietää etunimeni. Edellisestä nimen käytöstä olikin vajaa kolme viikkoa.

Tottakai normaalia tuollaisessa lauseessa, kun kohdennetaan nimellä, jos esimerkiksi pyydetään jotain. Mutta silloin kun ollaan vaikkapa kahden kesken ja kysytään kasvotusten "Mitäs Sirpa teki viikonloppuna?" on minusta jotenkin häiritsevää.

Juu, se on vittuilua.

Kyllä, ja suht ovelan ihmisen v*ttuilua. Tuohonkin kun on hankala sanoa että mitäs kettuilet siinä. Vastaankin tuollaiseen esim. että "no ei tässä ihmeempiä, mitäs Sanna (tai mikä se nimi nyt onkaan) teki viikonloppuna?'"

Ruotsinsuomalaisetkin käyttää enemmän etunimellä puhuttelua, niiltä se tuntuu aina sellaiselta ystävälliseltä ja huomioivalta. Ei pelkkä "Hei" vaan "Hei Liisa!"

Supisuomalainen kun on kyseessä niin usein kyseessä on tietenkin alentamisyritys tai v*ttuilu. 🙂

Alentuvaa, epäystävällistä kielenkäyttöä. Ei normaalia Suomessa.

Ei sovi suomalaiseen suuhun. Eikä myöskään englanniksi brittiläisten tai irlantilaisten sanomana. Amerikkalaiset ovat asia erikseen, mutta he nyt yleensä ovat muutenkin feikkejä.

Kaikkein pahin kun joku puhelinmyyjä alkaa käyttää "no hei Ritva-Liisa, miten päivä on sujunut?"

Vierailija kirjoitti:

Kaikkein pahin kun joku puhelinmyyjä alkaa käyttää "no hei Ritva-Liisa, miten päivä on sujunut?"

Kysyn tuollaiselta aina, että koska on tehty sinunkaupat😅

Totta. Se on karmivaa. Suomessa sitä ei käytetä kovin ystävällisessä yhteydessä ja merkityksessä, on käytetty ihan väärin. Hienoa jos joku oikeasti, aidosti ystävällisessä mielessä, taitaa olla harvinaista.

En pidä omasta nimestäni, joten en.

Englannissa tämän nimen käyttö puhutellessa erottaa sinuttelun ja teitittelyn. Sinutellessa käytetään vain etunimeä, teititellessä Mr/Mrs/Dr + sukunimi.

Mutta jos joku kysyy minulta, mitä Pirjolle kuuluu, se on puhuttelua kolmannessa persoonassa, vsnhanaikaista ja alentavaa. Vähän kuin entisaikaan palvelusväelle puhuisi. Mutta jos joku kysyy mitä Sinulle Pirjo kuuluu, se on ihan OK.

Nimen sanomisella voi varmistaa, että saa toisen huomion ja jos paikalla on useita ihmisiä, että oikea ihminen tajuaa että hänelle puhutaan. Miksi ihmisillä olisi nimiä jos niitä ei saisi käyttää?