Toivoton

Mitä mieltä ootte, kannattaako tätä suhdetta edes yrittää pelastaa? Hävettää ja ahdistaa että olen vuosien kuluessa alentunut tälläiseen kohteluun.

Mulla on siis todella kontrolloiva kumppani.
Hän kertoo mulle mitä mä saan pukea tai en, tämä ärsyttää mua todella paljon.
En saa laittaa esimerkiksi paitaa housujen sisään koska se on liian paljastavaa, en saa käyttää paitaa joka ei peitä takapuolta tai olkapäitä (vatsasta puhumattakaan, mutta niin lyhyitä paitoja en muutenkaan pidä ja muusta vaatetuksesta sen verran että käytän aina pitkiä housuja esim. farkkuja, en shortseja tms paljastavaa). Jos menen ilman häntä ulos niin hän suuttuu, en voi lähteä mihinkään kysymättä lupaa. Kun teen jotain väärin niin hän suuttuu ja alkaa puhumaan todella rumasti. Kuitenkin pyytää aina anteeksi ja on pahoillaan. Joskus hän myös lukitsee mut ulos. Ja mun pitää pyytää anteeksi että pääsen takaisin sisälle, vaikka en olisi edes tehnyt mitään omasta mielestäni väärin. Kun yritän puhua tästä ja sanoa ettei ole oikein kohdella mua näin niin hän suuttuu ihan hirveästi ja on todella ilkeä. Oon aina tehnyt mitä hän käskee ettei hän suuttuisi koska en halua riidellä. Sillon kun olen pukeutunut hänen sääntöjen mukaan niin hänon tosi mukava, mutta jos mulla on vaikka liian lyhyt (joka ei peitä takapuolta) paita päällä niin hänestä tulee todella inhottava ja ilkeä. Sillon saan kuulla kuinka haluan vaan huomiota muilta pukeutumalla paljastavasti ja että olen pukeutunut kuin ha. Yleensä hän myös seisoo ulko-oven edessä eikä päästä mua ulos ennen kuin oon vaihtanut ns. sopivampiin vaatteisiin. Mä en tiedä miten mä saan tän loppumaan, en halua jättää häntä koska sillon kun hän on mukava niin me tullaan tosi hyvin toimeen mutta mua ahdistaa päivä päivältä enemmän että oma elämä menee hukkaan ja kävelen aina ns. kananmunankuorien päällä eli pitää varoa joka sanaa ja tekoa. En tiedä pitäisikö mun alkaa rikkomaan hänen sääntöjä mun pukeutumiselle ja käyttäytymiselle, koittaa näyttää ettei ole oikein kohdella mua näin ja saada asia muuttumaan. Ajan saatossa on myös kehittynyt sellanen sääntö että jos hän sanoo jos et tee tätä niin et rakasta mua niin mun on ns. pakko tehdä se asia mitä hän käskee koska muuten en rakasta häntä. Ja jos en tee sitä asiaa niin hän saa hirveän raivokohtauksen ja just tää sama ulos lukitseminen ja ilkeily alkaa. En haluaisi lähteä, koska ollaan kuitenkin oltu jo vuosia yhdessä eikä hän ole aina ollut tälläinen vaan tässä vuosien varrella on muuttunut tälläiseksi.