Kylläpä siitä Jyristä nyt leivotaan sankaria
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010043011571145_uu.shtml
Pysyisköhän tuokin nainen vaihteeksi kotimaassa, eikä lähtisi leikkimään sankaria.
Kommentit (18)
Miten niin leivotaan ja leikitään? Mieshän on sankari ja nainen myös, ihmisiä jotka ovat ihan oikeasti tehneet jotain.
Jyrin tunteneena tuntuu aika pahalta lukea näitä älyttömiä nettikeskusteluja.
Jyri on terrorismin uhri, jonka tappoivat ilmeisesti hallituksen tukemat puolisotilaalliset joukot. Ja hän nimenomaan on pyrkinyt vaikuttamaan mm. siihen, että Meksikossa ei hallitus tappaisi omia kansalaisiaan, ja että alkuperäisväestöllä olisi oikeus päättää asioistaan eikä elää sorrettuna.
Mistä ihmeestä tämä agressiivisuus oikeasti toimivia eikä vain päivitteleviä ihmisiä kohtaan kumpuaa?
Meksikon tulisi hoitaa omat ongelmansa itse. Tässä maassa arvostan mm. edesmennyttä Hurstia! joka teki paljon työtä oman kansansa ja vähäosaisten eteen.
haluavat kovasti auttaa, mutta onhan siinä vähän kulttuuri-imperialismin maku kun mennään sankareiksi jonnekaan Meksikoon. Mitä siellä suomalainen tekee paikallisessa konfliktissa osapuolena? Auttaa voi varmasti muutenkin kuin menemällä suden suuhun. Toisaalta tuleehan siinä asiallekin huomiota kun tapattaa itsensä sen puolesta.
En edelleenkään tajua miksi taistella toisella puolella maapalloa kun omassakin maassa löytyy epäkohtia joihin voisi tarmonsa keskittää.
En edelleenkään tajua miksi taistella toisella puolella maapalloa kun omassakin maassa löytyy epäkohtia joihin voisi tarmonsa keskittää.
Tätä maata ei muuteta. Täälä on niin jäärää porukkaa että on otollisempaa muuttaa maailmaa jossa asioita KYKENEE muuttamaan. Sanotaan noin 30 vuotta vielä niin Suomeakin voi muuttaa.
Odotellaan että vanhat kurpat kupsahtavat.
Sen lisäksi onhan Mexikko hieman eksoottisempi paikka aktivistille kuin Suomi?
mutta en ymmärrä tätä ideologiaa, että pitää lähteä tapattamaan itseään paikkaan johon ei tarvitsisi nokkaansa tunkea. Autettavia löytyy kyllä täältä kotimaastakin.
Meksikon alkuperäisväestön tilanne on sellainen, että heidän asemansa parantaminen pelkästään alkuperäisväestön omin voimin on hyvin hankalaa. Mm. siksi, että Meksikon hallituksen hiljaisella hyväkynnällä asian puolesta toimivia meksikolaisia tapetaan, ja kyläläisiä eristetään, lapsille ei ole koulua, murhia ei tutkita ym. Tästä huolimatta alkuperäisväestö on ollut aktiivista mm. heidän alueilleen tulevien ylikansallisten yhtiöiden vastustamisessa (tulevat Meksikon hallituksen luvalla).
Tuen tulo länsimaista alkuperäisväestölle on hyvin tärkeää, ja suomalaisena se on vielä helpompaa kuin muista länsimaista, jotka ovat olleet siirtomaaisäntiä muinoin. Minusta vastuullisuutta on olla kiinnostunut ja auttaa myös muita ihmisiä, kuin niitä jotka ovat omassa maassa. Globaalissa maailmassa maat eivät ole eristyneitä yksiköitä, joilla olisi omat sisäiset ongelmansa ympäröivästä maailmasta riippumatta.
mutta en ymmärrä tätä ideologiaa, että pitää lähteä tapattamaan itseään paikkaan johon ei tarvitsisi nokkaansa tunkea. Autettavia löytyy kyllä täältä kotimaastakin.
Vaan halusi auttaa muita.
Täälä aktivisti kyynistyy.
Kyllä autettavan pitää olla surkeampi kuin mihin suomalainen pystyy. Meidän pahimmat surkimuksetkaan eivät saa aktivistien sydämiä läpättämään. Suomalainen ei koskaan pysty tuntemaan yhtä suurta kiitollisuutta urheata sankarisetää ja tätiä kohtaan kuin orpo, nälkiintynyt ja piesty meksikolainen inkkari.
Onko Suomessa muka asiat todella jo niin hyvin, että yhdelle Hannu Karpolle ei löytyisi töitä?
Ja se miten se jakoi 50 markan seteleitä ohjelman lopuksi oli sosiaalipornoilijan märkä uni.
autettavia?