Opettajat kohtelevat täysin eri lailla kun eivät tiedä taustaa

Varmaan jossain kylällä tunnetaan kaikki, mutta suuremmissa kaupungeissa opettajilla ei ole  aavistustakaan mistään oppilaiden taustoista, ellei oppilas tai huoltaja niitä itse jostain syystä kerro.

Koulumme opettajista vain muutama asuu samalla paikkakunnalla oppilaiden kanssa. Tunnen ja tiedän 250 oppilaani vanhemmista vain muutaman, vaikka itse kuuluun samassa kunnassa asuviin. Huoltajat ja heidän asiansa eivät ole erityisen kiinnostavia.

Pieni maaseutupaikkakunta.

No, se tausta alkaa tulla näkyviin siellä koulussa, vaikka opettajaa ei muuten kiinnostaisi se pätkääkään. Että vaikka kuinka muutat aina uudelle paikkakunnalle, niin ne risaiset, likaiset vaatteet, se, että lapsi on nälkäinen aina viikonlopun jälkeen, väsynyt, kun ei kukaan huolehdi nukkumaan, ettei vanhemmat koskaan huolehdi, että lapsella on luistimet, kirjastokortti tms mukana kun eivät lue Wilmaa, lapsella on täitä eikä niitä hoideta jne paljastaa jo ensimmäisen kuukauden aikana, että mikä siellä kotona on meno.

Mä olen opettaja, ja voin kertoa että ainakin meidän koulussa heikon taustan tietäminen saa opettajat tarjoamaan lähinnä ymmärrystä ja tukea.

Mitä tarkoitat huonolla perheellä? Että vanhemmat ovat sekakäyttäjiä, jotka eivät välitä lapsestaan? Tuskin sitten välittävät sen vertaa, että lähettäisivät eri kaupunkiin kouluun + eiköhän ne laiminlyönnit selviäisi sielläkin? Vai että perhe on pienituloinen "työläisperhe"? Eiköhän varsinkin pikkukaupungeissa, missä ei ole erikoiskouluja suurin osa perheistä kuulu tähän kategoriaan.

Eiköhän ole tapana joka koulussa kysellä lapsen perheestä. Meillä ainakin täytettiin terveystietokyselykaavake perheen taustoista. Ammatit on ilmoitettu koululle jne. Laitoin vain tällä kertaa, ettei tietoja opettajalle, vain terveydenhuoltoon, ihan koska mä voin. No lapsen migreeni on opettajan tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen opettaja, ja voin kertoa että ainakin meidän koulussa heikon taustan tietäminen saa opettajat tarjoamaan lähinnä ymmärrystä ja tukea.

Just tämä, samaa ajattelin omasta kokemuksesta.

Jotkut ihmiset jäävät infantiilin maailmankuvaan, jossa kaikki pyörii heidän ympärillään ja kaikki ajattelevat heistä jotain erityistä. Useimmiten näin ei ole.

Oppilas esimerkiksi kuvittelee opettajan inhoavan häntä. Samaan aikaan opettaja ei ehkä edes muista kyseisen oppilaan nimeä.

Kerran juttelin huoltajan kanssa puhelimessa. "Minulla on kuusi lasta, kuten varmaan tiedät." Öh, en tiedä. Miksi tietäisin? Minulla on lähes 200 oppilasta kerrallaan ja uran aikana yhteensä tuhansia. En todellakaan tiedä heidän vanhempiensa ammatteja osoitteita, perhesuhteita tai mitään muutakaan. En tiedä, ovatko oppilaat täyttäneet jotain terveyskyselyitä, joissa tietoja on, mutta minä en niitä ainakaan käy lueskelemassa. Ei kuulu minulle, eikä kiinnostakaan.

Mutta toki joskus jotain väkisin kuuleekin. Jos tietooni tulee, että oppilaalla on vaikea tausta, niin myötätuntoahan se vain lisää, kuten joku kollega tuolla jo kirjoittikin.

Ne oppilastietokortit menevät sellaisenaan koulusihteerille ja holviin. Ei ole kiinnostusta alkaa niitä tavaamaan.