Yksinkin voi riidellä:

Riitely tarkoittaa että asiaa käydään jotenkin vääntöä.



Yksin voi olla paskamainen, ärsyttää, pahoinpidellä, huutaa -mitä vaan.

Muttei se ole riitelyä.



Riidaksi siis voi mennä eukon vittuilu, johon ukko menee mukaan karjumaan. Ei se tee miehestä riitelijää! Silloin nainen on aloittanut.

tuo kuulostaa ihan tavalliselta nalkuttamiselta, johon naiset yleensä syyllistyvät....

Se alkoi ihan tyhjästä aina. Lopulta huomasin kuvion sen taustalla. Sillä oli jano. Koska hän oli MIES hänhän se ei lupia kysele, joten homma piti saada näyttämään siltä että olen niin sietämätön ihminen että on pakko päästä ryyppäämään. Eihän mua voinut kestää kun yritin estää aikuista ihmistä ryyppäämäästä puolia meidän yhteenlasketuista tuloista.



N. neljä kertaa viikossa ilmeni riita tyhjästä ja mies painui juomaan. Menihän siinä rahat, työpaikat, asunnot ja lopulta perhe. Tämä exä jatkaa valitsemallaan linjalla ja on suurinpiirtein noita puistokemistejä nykyään.

Riita kuin riita?

Miehellä oli 3 vkon ryyppyputki. Joi kaikki rahansa. Kännissä toi aina rähjää mulle ja nimittelee, haukkuu.



Viimeksi lähdin hänen luotaan omaan kotiini, kun rähjääminen meni siihen pisteeseen, että mies käski painua vittuun hänen kämpästään.



Seuraavan kerran kun tavattiin, mies kysyi, että mistä se meidän RIITA nyt oikein sai alkuunsa.



Ei ollut yhtään mitään riitaa. Minä en riidellyt pätkääkään. Kuuntelin vaan aikani vittuilua ja lähdin kotiin. Mies oli sitä mieltä, että me ollaan riidelty.



Eikä takuulla riidelty. Toi riiteli ihan itseksensä, ei mun tarttenu osallistua.

Minun isäni on alkoholisti.

Toi tapahtuu myös perheissä joissa isä juo.



Koitin joskus estää isää juomasta. Se suuttui, hajoitti koko astiaston lattialle.

Pelästyin, sanoin että lähde baariin, se meni.

Me jätettiin sotku lattialle ja lähdettiin äidin luo pikkuveljen kanssa.



Seuraavana aamuna kun isä palasi kotiin, ei enää muistanut tapahtumaa. Ihmetteli mitä astioille tapahtunut.



Ei toi mitään RIITAA ole.



2

Nojoo kyllä voi, pakko nyt vähän purkaa ku tuli taas mieleen pari aivan järjetöntä tapausta.



Exäni oli jonkin sortin sekopää, en nyt rupea narsistiksi diagnosoimaan kun en aiheesta niin paljon tiedä, mutta jotain vikaa pääkopassa ihan varmasti.



Olin yhtenä talvena menossa konserttiin, olin ostanut kaksi lippua. Kysyin exältä haluaako hän lähteä mukaan, mutta koska hän ei kyseisestä artistista välittänyt, snaoi että ei. No, annoin toisen lipun sitten siskolle jonka kanssa sovittiin että lähdetään. Pari viikkoa ennen konserttia exäni veti ihan järjettömät kilarit siitä, että en ole pyytänyt häntä konserttiin seuraksi, vaan siskoni. Muistutin kyllä että pyysin, mutta häntä ei kiinnostanut. Käänti asian minun syyksi, koska hän kuulema luuli että olin vitsillä kysynyt häneltä asiaa aikasemmin??? Sanoi sitten lähtevänsä ruotsin laivalle kun kerta minäkin lähden Helsinkiin rilluttelemaan.



Eräänä aamuna istuin ruokapöydässä, join kahvia ja luin paikallislehteä. Talonyhtiöstäni oli jotain juttua lehdessä, ja naapureistani oli kuvia. Olin siis juuri muuttanut kyseiseen taloon, joten en tuntenut naapureitani. Erehdyinpä sitten sanomaan seuraavasti "Ai, tuommonenkin asuu meidän naapurissa, enpä ookkaan ikinä nähny" tsjp.

Paikalla oli muita ihmisiä, mutta myöhemmin kun lähdimme jonnekkin sain kuulla kunniani. "Mitenkä sä silleen sanoit kun luit sitä' lehtee" ??? "niin, kun katoit sen pojan kuvaa" ??? "Taidat olla ihastunu siihen" Ööööö??? "Jos kerta niin kovasti sen haluat tavata ni miks et mee ovelta ovelle kiertämään ja kyselemään??" Yritin siihen selittää että satuin vaan lukemaan sitä lehtee, ja kommentoin asiaa ohimennen, että en kyllä yleensä mitenkään ihastu jokaiseen ihmiseen jonka kuvan lehessä nään.. siihen tuli vastaus "No ei oo kyllä ihan normaalia tommonen kommentointi, oot ihastunu!"

Tuota vaahtoomista jatku ja jatku, jotain siihen yritin selittää, mutta turhaahan se aina oli.

Kyllä tuo minusta on aika yksin riitelyä (vaikka joskus kyllä riitelinkin mukana, sillon kun luulin että mies on jotenkin kohtuullinen tai että oon oikeesti tehny jotain väärin.. mutta nuissa tapauksissa lähinnä enää nauratti, mitä muutakaan siinä voi tehä? No, lähin kävelemään aika pian noiden jälkeen..)



Huhhuh, tulipas purkauduttua

Läpsi itseen poskille jos työhaastattelu oli mennyt pieleen. Hän myös löi seinää ja sätti itseään epäonnistumisista. Monesti murtui käsi ja kasvotkin olivat ruhjeilla. Hän vihasi itseään.



Lopulta jätin hänet.

Minun isäni on alkoholisti.

Toi tapahtuu myös perheissä joissa isä juo.

Koitin joskus estää isää juomasta. Se suuttui, hajoitti koko astiaston lattialle.

Pelästyin, sanoin että lähde baariin, se meni.

Me jätettiin sotku lattialle ja lähdettiin äidin luo pikkuveljen kanssa.

Seuraavana aamuna kun isä palasi kotiin, ei enää muistanut tapahtumaa. Ihmetteli mitä astioille tapahtunut.

Ei toi mitään RIITAA ole.

2

Lasten pelottelua ja kiusaamista se on.

Et vain ole kuullut sitä kuinka exäni riiteli yksinään. Keksimällä keksi jonkun syytöksen minua kohtaan, milloin mitäkin. Jos yritti puolustautua alkoi huutaminen ja haukkuminen, eikä siihen mikään auttamut. Se yritti saada minut kiihtymään ja jos sellaita merkkiä vähänkään näytti, karjui että olen täysin sietämätön ihminen. Takki päälle ja tyytyväisenä baariin.

Tällaisia tyhjästä suuttumisen aiheita olivat esim. mustelma lapsen polvessa, HÄNEN oma puhelinlaskunsa (erittäin suuri), tarjolla ei ollut mieleistä ruokaa (kun ei ollut varaa kun ruokarahat oli vetänyt kurkusta alas) ja se yleisin: miksi en vastannut hänen soittoonsa heti vaan puhelin sai soida kolme-neljä kertaa.