Mitä eroa on hyväntahtoisella ja pahantahtoisella vttuilulla
Kommentit (20)
Huumorilla ja itseironialla ryyditetty vittuilu on on hyväksi.
Jos tykkäät toisesta, vittuilet hänelle pilke silmäkulmassa kiusoitellen. Jos vihaat toista, vittuilet hänelle niin että naurat räkäisesti perään.
Paljonkin. Vittuilu on taitolaji ja jotkut eivät tosiaan erota lehmänpersettä postiluukusta.
Saada toinen ajattelemaan eli käydä päättelyketju uusiksi. ce comprede?
Minä ajattelen, että se on henkilösidonnaista. Eli kysymys kuuluu, mitä eroa on pahantahtoisella ja hyväntahtoisella vittuilijalla. Jälkimmäinen vittuilee myös itselleen ja itsestään, sekä osaa lukea tilannetta ja pyytää tarvittaessa anteeksi, ja korjata käytöstään.
Neanderthalensis kirjoitti:
Saada toinen ajattelemaan eli käydä päättelyketju uusiksi. ce comprede?
Ylimielisyytesi on ällöttävää.
No minä olen alussa ihan railakaasti vittuilut jokaiselle tulevalle tyttisystävälle. No mitä se kertoo? Osuuko huumorintajut suurinpiirtein samalle raiteelle. Ja nykyiselle ihan totaalisen painokelvotonta tavaraa.
Autisti ei erota tuota toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Neanderthalensis kirjoitti:
Saada toinen ajattelemaan eli käydä päättelyketju uusiksi. ce comprede?
Ylimielisyytesi on ällöttävää.
Ja ihan tarkoituksella! Mihin suuntaan käännät lämmityksen t-hanaa?
Kyllä sen eron huomaa ja tunnistaa.
Vittuilu, hyväntahtoinenkin, kertoo aika paljon ihmisestä. En arvosta kumpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Autisti ei erota tuota toisistaan.
Se onkin se idea - ja autismia käytetåään nykyään liian usein ns syynä.
Pahantahtoisella tarkoitetaan oikeasti sitä mitä sanotaan ja nautitaan, jos vastapuolelle tulee paha mieli. Hyväntahtoisessa molemmat tietävät kyseessä olevan vitsi ja se on vastavuoroista.
Neanderthalensis kirjoitti:
No minä olen alussa ihan railakaasti vittuilut jokaiselle tulevalle tyttisystävälle. No mitä se kertoo? Osuuko huumorintajut suurinpiirtein samalle raiteelle. Ja nykyiselle ihan totaalisen painokelvotonta tavaraa.
Tai sitten kertoo rajattomuudesta. Tsekkaat mitä toinen suostuu SIETÄMÄÄN ja sitten on hyvin, jos saat käyttäytyä kuin sika pellossa. Luulottelet itsellesi että tyttis on tosi huumorintajuinen ja teillä on mukavaa, oikeasti olet pihalla siitä, mitä teet ja epärehellisyydestä. Katso oikeasti niihin silmiin äläkä käännä katsetta pois ja usko omaa hypetystäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vittuilu, hyväntahtoinenkin, kertoo aika paljon ihmisestä. En arvosta kumpaakaan.
No se kertoo meineisyydestäsi sen, että sinua on loukattu ja alistettu pahasti ... ,arvaan.
Vierailija kirjoitti:
Neanderthalensis kirjoitti:
No minä olen alussa ihan railakaasti vittuilut jokaiselle tulevalle tyttisystävälle. No mitä se kertoo? Osuuko huumorintajut suurinpiirtein samalle raiteelle. Ja nykyiselle ihan totaalisen painokelvotonta tavaraa.
Tai sitten kertoo rajattomuudesta. Tsekkaat mitä toinen suostuu SIETÄMÄÄN ja sitten on hyvin, jos saat käyttäytyä kuin sika pellossa. Luulottelet itsellesi että tyttis on tosi huumorintajuinen ja teillä on mukavaa, oikeasti olet pihalla siitä, mitä teet ja epärehellisyydestä. Katso oikeasti niihin silmiin äläkä käännä katsetta pois ja usko omaa hypetystäsi.
Väärin - sille veeluillulle on tarkat rajat. Ja pitää osata tuntea toisen tunteet. Menee hyvin herkästi väärin ja en koskaan lähde aiheeseen joka loukkasi henkisesti.
Esim. 1. Olen ylipäänsä melko kömpelö ihminen. Kannan jotain sårkyvää käsissäni varovaisesti, ja mieheni tokaisee hymyillen, varo ettei sekin mene rikki kuten xxx. En loukkaannu.
Esim. 2. Olen aloittanut uudella työpaikalla puoli vuotta sitten. Tarjolla on jäätelöä, mutta en voi syödä sitä maitoallergiani takia. Olen lihonut vähän viime aikoina. Lähes tuntematon työkaveri tulee tokaisemaan "et sä kyllä näytä siltä, ettet söisi jäätelöä, kun olet niin läski" ja kävelee pois hekotellen. Loukkaannun.
Tuossa ero. Tuttu ihminen vs tuntematon, pientä piikittelyä vs nimittelyä.
Minua ihmetyttää kun autisti ei muka erota asioita toisistaan ja tunnetiloja mutta kuitenkin itse pahastuu. Ja latelee toisille mitä sattuu ja huomaa jos toinen loukkaantuu ja sitten kuitenkin ihmettelee jos toinen lähtee ja jää yksin. Että eikä älykäs millään opi jo kerrasta.
Toinen on savolaista, toinen muualta.
Äänensävy ja kasvojenilme.