Ulkosuomalaisia tai Suomeen takaisin muuttaneita paikalla?!

minä viihdyn Suomessa oikeastaan paremmin kuin toisessa vertailumaassa eli Englannissa. Tietenkin ihmiset ovat Suomessa vähän kylmänkalseita alkuun, mutta itselläni on monta hyvää suomalaista ystävää, jotka eivät jää sosiaalisuudessa lainkaan englantilaisista jälkeen. Tietenkin sellainen yrmeä asenne tuntemattomia kohtaan voi tuntua ikävältä, mutta siitä pääsee yli. Eikä minusta suomalainen yhteiskunta tunnu muutenkaan vaikealta, vaikka julkinen terveydenhuolto ei olekaan huippua, ja kouluruoka todella on ala-arvoista. Minusta Suomessa on kuitenkin mukavampi asua mm. siksi, että täällä on varaa asua omistusasunnossa ja muutenkin materian perässä juoksijoita on omassa viiteryhmässäni paljon vähemmän kuin Englannissa oli. Suomalaiset ovat aika jalat-maassa-porukkaa ja jos heihin suhtautuu ystävällisesti, hekin osaavat olla aivan miellyttäviä.



Huumorintaju on oikeastaan ainoa asia, mitä todella kaipaan Englannista. Suomessa saa aina pitkiä katseita ironisista kommenteista, ja sarkasmia ei ymmärretä niin millään.

että lähdetään "komennukselle" ulkomaille, eli siis ollaan kansainvälisen yrityksen leivissä jossain kehitysmaassa, elellään ruhtinaallisesti valtaväestöön verrattuna (yksityiskoulut, kodinhoitajat, työsuhdeautot, yksityinen terveydenhuolto jne.) ja sitten tullaan Suomeen ihmettelemään että miten kaikki on NIIIIIIIN huonosti. Onhan täällä kaikki nämä samat palvelut tarjolla, ne vain maksaa =)



Heh heh, yrittäkää elää omilla rahoillanne, valtaväestön tavoin esim. Kiinassa tai Intiassa ja tulkaa sitten haukkumaan Suomea.



Keski-Eurooppa on yksi maailman vauraimmista osista, joten voimme sille hävitäkin elintasossa, jos joku tästä yllättyi niin lienee syytä käydä uudestaan peruskoulun historian tunneilla.



terveisin jotain perspektiiviä omaava, oikeasti vaatimattomasti ulkomailla elänyt ja Suomea suuresti arvostava äiti (joka tietää että yli puolet maailman äideistä ei saa lastaan minkäänlaiseen lääkäriin tämän sairastuessa)

että lähdetään "komennukselle" ulkomaille, eli siis ollaan kansainvälisen yrityksen leivissä jossain kehitysmaassa, elellään ruhtinaallisesti valtaväestöön verrattuna (yksityiskoulut, kodinhoitajat, työsuhdeautot, yksityinen terveydenhuolto jne.) ja sitten tullaan Suomeen ihmettelemään että miten kaikki on NIIIIIIIN huonosti. Onhan täällä kaikki nämä samat palvelut tarjolla, ne vain maksaa =) Heh heh, yrittäkää elää omilla rahoillanne, valtaväestön tavoin esim. Kiinassa tai Intiassa ja tulkaa sitten haukkumaan Suomea. Keski-Eurooppa on yksi maailman vauraimmista osista, joten voimme sille hävitäkin elintasossa, jos joku tästä yllättyi niin lienee syytä käydä uudestaan peruskoulun historian tunneilla. terveisin jotain perspektiiviä omaava, oikeasti vaatimattomasti ulkomailla elänyt ja Suomea suuresti arvostava äiti (joka tietää että yli puolet maailman äideistä ei saa lastaan minkäänlaiseen lääkäriin tämän sairastuessa)

Afrikassa aivan omillani,alusta asti kaiken itse siellä hankkien ja muuttaisin takaisin heti jos mahdollista. Elämä oli haasteellista,mutta MONIN VERROIN antoisampaa, iloisempaa ja henkisesti rikkaampaa kuin pimeässä, kaikin puolin kylmässä ja masentavassa Suomessa. Täällä kaikki on mahdollista ja liian helppoa, mutta silti ihmiset vain valittavat, ovat suvaitsemattomia ja happamia.

Jos nimittäin olisi aidosti tyytyväinen Suomessa olostaan, ei olisi noin yliherkkä. Kyllä eri maita voi hyvin vertailla. Suomessa on hyviä puolia, mutta on myös huonoja puolia ja niistä on voitava puhua.

Se on vain ulkosuomalaisten tai tänne palanneiden tapa näyttää meille muille vaatimattomammille, että he ovat asuneet suuressa maailmassa ja heillä on jotakin enemmän sen takia kuin meillä muilla.

Suomessa, kuten varmasti muuallakin päin maailmaa, on erilaisia asuinpaikkoja.



Itse olen muuttanut pohjoisesta itäiseen Suomeen ja voin sanoa, että ihmisissä on eroja asuinpaikasta riippuen. Pidän pohjoisen ihmisistä enemmän. Ehkä tähän vaikuttaa se, että sukuni on laaja ja hyvin sukurakas. Mieheni suku täällä taas on etäinen toisistaan, hyvin vähän ollaan tekemisissä toisten kanssa.



Ikinä en voisi kuvitella asuvani Helsingissä tai sen lähialueella. Ihmisten kurjuus näkyy siellä kaduilla: kerjäläisiä ja selvästi köyhiä näkyy kaduilla; ihmiset vaikuttavat kylmiltä eikä toisista välitetä.

Kun töitä haluaa tehdä, ei ole oikein mahdollista edes asua muualla päin Suomea. Enkä todellakaan edes haluaisi palata esim. kummankaan kotiseudulle, molemmat ovat taantuvia entisiä savupiipputeollisuuskuntia, joissa nykyään työllistää enää kaupunki, suurin piirtein.

ja täällä ainakin on mukavia ihmisiä, vaikka ilmasto nyt tietenkin on hirveä, mutta tuskin se nyt Helsingissäkään paljon parempi on.

Jos ymmarsin oikein, 10 kk kotiuttamiskoulutus alkaa siita. Mm. kielikurssi.

Työkkäriin ilmoittautumisen jälkeen saa odotella vielä pitkään, että pääsee jollekin kurssille. Sitten ne kurssit saattavat olla joka hyviä tai ihan syvältä. Eivät välttämättä edes sitä 10 kk putkeen, vaan vaikka 6 kk, sitten pitkäää tauko ja taas jokunen kuukausi jossain.

että lähdetään "komennukselle" ulkomaille, eli siis ollaan kansainvälisen yrityksen leivissä jossain kehitysmaassa, elellään ruhtinaallisesti valtaväestöön verrattuna (yksityiskoulut, kodinhoitajat, työsuhdeautot, yksityinen terveydenhuolto jne.)

Minä olen aikoinani lähtenyt au-pairiksi ja sen jälkeen opiskellut ja ollut töissä ihan tavallisesti kuten muutkin saksalaiset ja mies on ihan tavallinen saksalaisen duunariperheen vesa; ei ole meillä todellakaan ollut mitään ruhtinaallista elämää ja työsuhdeautoja:-D

Ihan 1300DM (650e) maksanut 12v vanha Fiesta oli ja miehellä kuukausikortti junaan; lapsilla kaikki vaatteet (sielläkin) käytettyjä ja pieni vuokra-asunto vaatimattomalla alueella - mutta kuitenkin ruhtinaallisen mukavaa verrattuna eloon Suomessa...

Ja sinulle vielä vähän linkkiä: http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_02_elintaso.html

Saksa on sijalla 16, Suomi 18. Nuo kaksi pykälää tuskin selittävät olot Suomessa...

t. se yksi Saksasta paluumuuttanut

Minä muutin Suomeen eron ja 12 ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen kahden pienen lapsen kanssa kaksi vuotta sitten ja päivääkään en ole katunut!



Minä olen löytänyt Suomesta sen, mitä ulkomailla usein kaipasin, eli lapsiystävällisiä ihmisiä ja lapsiystävällisen systeemin. Esikoinen lähti täällä vuosi sitten kouluun ja koulusysteemistä on vain positiivista sanottavaa. Pieni luokka ja vaikka suomea ei osannut aiemmin puhua, niin eskarivuonna oppi kielen täydellisesti.



Ystäviä ei minulla ollut täällä ollenkaan kun tänne muutin ja sukulaisetkin asuvat nykyiseltä paikkakunnalta kaukana, mutta hyvin olemme sopeutuneet ja kaikki (lapset ja minä) olemme saaneet paljon ystäviä. Ei ne suomalaiset niin "tuppisuita" ja kylmiä ole kuin aina luullaan. Minä ainakin tutustuin helposti ihmisiin.



Minun ja lasten kannalta Suomeen muutto oli ehdottomasti paras vaihtoehto. Vaikka olenkin työssäkäyvä, niin ensimmäiset kuukaudet kotiäitinäkin sujuivat erittäin hyvin, Suomen sosiaaliturva on kyllä mahdottoman hyvä.



Tässäpä näitä mietteitä.

ihmisiä ja sarkastisiin ym kommenteihin on aina hyvin suhtauduttu.

Olen asunut Englannissa 10 vuotta. Mieheni on britti ja lapsemme ovat taalla syntyneet. Meilla on taala hyva olla, joka maassa kun on omat plussat ja miinuksensa, ja koti on siela mihin se tehdaan, mutta meidan vaakakupissa painaa enemman se Suomen turvallisuus. Mies tykkaa Suomen tilasta ja rauhallisuudesta, minulla on siela suuri, laheinen suku, ja lapset voi rauhassa paastaa pihaan leikkimaan ilman etta heita pitaisi haukkana joka sekunti vahtia.



Tanne tulee varmasti ikava, mutta nain olemme paattaneet ja positiivisina ihmisina otamme taman vastaan uutena seikkailuna ja ajattelemme niita Suomeen muuton hyvia puolia, kuten jo sanottu niita huonojakin loytyy joka maasta kun niita rupee hakemalla hakemaan !



Onnea paatokseenne ap, menkaa sen mukaan mika itselta parhaalta paatokselta tuntuu. Aina voi muutta takaisin jos silta tuntuu.

ja nimimerkin 18 hyvä kaveri ;-)



Ja näkee, että sopeutuminen on ollut aivan erilaista ja kokemukset erilaisia. Joten paljon on ihmisistä ja paikkakunnasta varmasti kiinni, ja tietysti ihan itsestään. Minä asun Kainuussa, 18 taas Etelä-Suomessa isossa kaupungissa.



Ja vaikka Kainuusta en olekaan kotoisin, niin silti hyvin olen tänne sopeutunut.



Tottakai joitakin asioita Keski-Euroopasta kaipaan, mutta jos vaa'alle asiat laitetaan, niin viihdyn paremmin täällä Suomessa.



t. 57



p.s.Terkkuja tutuille ;-)

siis onko suomessa pimeää, kylmää ja masentavaa VAI kaikki mahdollista ja liian helppoa?

Itse valitat ilmeisesti kuinka kurja paikka Suomi on (masentava), mutta seuraavassa lauseessa kaikki on mahdollista.... tyypillinen suomalainen siis, vai ;)

No mutta asiaan, veikkaisin että olet poikkeus suomalaisten ulkomaillelähtijöiden joukossa, joilla on aina lähtiessään 1)rahaa 2) työpaikka tiedossa 3) asunto tiedossa. Nämä pelkästään jo nostavat heidän elintasonsa valtaväestöön nähden erittäin korkealle. Sieltä on helppo huudella.

t se hieman vaatimattomammankin elämän kokenut

että lähdetään "komennukselle" ulkomaille, eli siis ollaan kansainvälisen yrityksen leivissä jossain kehitysmaassa, elellään ruhtinaallisesti valtaväestöön verrattuna (yksityiskoulut, kodinhoitajat, työsuhdeautot, yksityinen terveydenhuolto jne.) ja sitten tullaan Suomeen ihmettelemään että miten kaikki on NIIIIIIIN huonosti. Onhan täällä kaikki nämä samat palvelut tarjolla, ne vain maksaa =) Heh heh, yrittäkää elää omilla rahoillanne, valtaväestön tavoin esim. Kiinassa tai Intiassa ja tulkaa sitten haukkumaan Suomea. Keski-Eurooppa on yksi maailman vauraimmista osista, joten voimme sille hävitäkin elintasossa, jos joku tästä yllättyi niin lienee syytä käydä uudestaan peruskoulun historian tunneilla. terveisin jotain perspektiiviä omaava, oikeasti vaatimattomasti ulkomailla elänyt ja Suomea suuresti arvostava äiti (joka tietää että yli puolet maailman äideistä ei saa lastaan minkäänlaiseen lääkäriin tämän sairastuessa)

Afrikassa aivan omillani,alusta asti kaiken itse siellä hankkien ja muuttaisin takaisin heti jos mahdollista. Elämä oli haasteellista,mutta MONIN VERROIN antoisampaa, iloisempaa ja henkisesti rikkaampaa kuin pimeässä, kaikin puolin kylmässä ja masentavassa Suomessa. Täällä kaikki on mahdollista ja liian helppoa, mutta silti ihmiset vain valittavat, ovat suvaitsemattomia ja happamia.

Bis bald! :-)

On Suomessa kyllä ainakin yksi hyvä juttu - AV nimittäin, 57 ja minä ollaan tavattu täällä joskus 7v sitten ja oltu ystäviä siitä asti:-)

ja Saksa ei yksinään muodosta keski-Eurooppaa vaikka mielellään saksalaiset niin ajattelevatkin... =) kuten varmasti tiedät nykyiset valtioiden rajat eivät tätä "vauraampaa" aluetta määritä

t se jolle statistiikkaa vinkkasit

että lähdetään "komennukselle" ulkomaille, eli siis ollaan kansainvälisen yrityksen leivissä jossain kehitysmaassa, elellään ruhtinaallisesti valtaväestöön verrattuna (yksityiskoulut, kodinhoitajat, työsuhdeautot, yksityinen terveydenhuolto jne.)

Minä olen aikoinani lähtenyt au-pairiksi ja sen jälkeen opiskellut ja ollut töissä ihan tavallisesti kuten muutkin saksalaiset ja mies on ihan tavallinen saksalaisen duunariperheen vesa; ei ole meillä todellakaan ollut mitään ruhtinaallista elämää ja työsuhdeautoja:-D Ihan 1300DM (650e) maksanut 12v vanha Fiesta oli ja miehellä kuukausikortti junaan; lapsilla kaikki vaatteet (sielläkin) käytettyjä ja pieni vuokra-asunto vaatimattomalla alueella - mutta kuitenkin ruhtinaallisen mukavaa verrattuna eloon Suomessa... Ja sinulle vielä vähän linkkiä: <a href="http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_02_elintaso.html" alt="http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_02_elintaso.html">http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_02_elintaso.html</a&gt; Saksa on sijalla 16, Suomi 18. Nuo kaksi pykälää tuskin selittävät olot Suomessa... t. se yksi Saksasta paluumuuttanut

että lähdetään "komennukselle" ulkomaille, eli siis ollaan kansainvälisen yrityksen leivissä jossain kehitysmaassa, elellään ruhtinaallisesti valtaväestöön verrattuna (yksityiskoulut, kodinhoitajat, työsuhdeautot, yksityinen terveydenhuolto jne.) ja sitten tullaan Suomeen ihmettelemään että miten kaikki on NIIIIIIIN huonosti. Onhan täällä kaikki nämä samat palvelut tarjolla, ne vain maksaa =)

Heh heh, yrittäkää elää omilla rahoillanne, valtaväestön tavoin esim. Kiinassa tai Intiassa ja tulkaa sitten haukkumaan Suomea.

Keski-Eurooppa on yksi maailman vauraimmista osista, joten voimme sille hävitäkin elintasossa, jos joku tästä yllättyi niin lienee syytä käydä uudestaan peruskoulun historian tunneilla.

terveisin jotain perspektiiviä omaava, oikeasti vaatimattomasti ulkomailla elänyt ja Suomea suuresti arvostava äiti (joka tietää että yli puolet maailman äideistä ei saa lastaan minkäänlaiseen lääkäriin tämän sairastuessa)

ja hauskinta jutussa oli, että minä ja 18 tavattiin Saksassa asuessamme tämän av:n kautta ja sitten loppujen lopuksi muutimme molemmat takaisin Suomeen ;-)

siis onko suomessa pimeää, kylmää ja masentavaa VAI kaikki mahdollista ja liian helppoa? Itse valitat ilmeisesti kuinka kurja paikka Suomi on (masentava), mutta seuraavassa lauseessa kaikki on mahdollista.... tyypillinen suomalainen siis, vai ;) No mutta asiaan, veikkaisin että olet poikkeus suomalaisten ulkomaillelähtijöiden joukossa, joilla on aina lähtiessään 1)rahaa 2) työpaikka tiedossa 3) asunto tiedossa. Nämä pelkästään jo nostavat heidän elintasonsa valtaväestöön nähden erittäin korkealle. Sieltä on helppo huudella. t se hieman vaatimattomammankin elämän kokenut

että lähdetään "komennukselle" ulkomaille, eli siis ollaan kansainvälisen yrityksen leivissä jossain kehitysmaassa, elellään ruhtinaallisesti valtaväestöön verrattuna (yksityiskoulut, kodinhoitajat, työsuhdeautot, yksityinen terveydenhuolto jne.) ja sitten tullaan Suomeen ihmettelemään että miten kaikki on NIIIIIIIN huonosti. Onhan täällä kaikki nämä samat palvelut tarjolla, ne vain maksaa =) Heh heh, yrittäkää elää omilla rahoillanne, valtaväestön tavoin esim. Kiinassa tai Intiassa ja tulkaa sitten haukkumaan Suomea. Keski-Eurooppa on yksi maailman vauraimmista osista, joten voimme sille hävitäkin elintasossa, jos joku tästä yllättyi niin lienee syytä käydä uudestaan peruskoulun historian tunneilla. terveisin jotain perspektiiviä omaava, oikeasti vaatimattomasti ulkomailla elänyt ja Suomea suuresti arvostava äiti (joka tietää että yli puolet maailman äideistä ei saa lastaan minkäänlaiseen lääkäriin tämän sairastuessa)

Afrikassa aivan omillani,alusta asti kaiken itse siellä hankkien ja muuttaisin takaisin heti jos mahdollista. Elämä oli haasteellista,mutta MONIN VERROIN antoisampaa, iloisempaa ja henkisesti rikkaampaa kuin pimeässä, kaikin puolin kylmässä ja masentavassa Suomessa. Täällä kaikki on mahdollista ja liian helppoa, mutta silti ihmiset vain valittavat, ovat suvaitsemattomia ja happamia.

Täällä on pimeää, kylmää ja masentavaa. Täällä on kaikki mahdollisuudet mihin vain, jotka sitä haluavat,mutta kuitenkin ihmiset valittavat kaikesta materiaalista, ns. "puutteesta", rahasta tai pelkästä valittamisen ilosta. En ole tyypillinen suomalainen, koska inhoan elämän helppoutta Suomessa, elän pelkässä tyhjyydessä täällä.