Sinä joka olet tullut yhtäkkiä uskoon/valaistunut jne löytänyt jonkun elämän totuuden tai tarkoituksen
Kävikö sinullekin niin, että pelko hävisi? Et vain enää pelkää ja elät elämääsi juuri kuten parhaaksi näet? Tietynlainen sisäinen luotto ja varmuus on kasvanut uskomattomiin mittoihin.
Kommentit (7)
Ilo rauha ja luottamus tuli ainaisen ahdistuksen ja masennuksen tilalle.
Aamen 🙏💗
Uskoon tulin jo 20 vuotta sitten, pelkoa ja ahdistusta on senkin jälkeen ollut ahdistuneisuushäiriöksi asti kuten sitä ennenkin. Ei se mikään ihmelääke kaikkiin tunne-elmään ongelmiin ole.
Vierailija kirjoitti:
Uskoon tulin jo 20 vuotta sitten, pelkoa ja ahdistusta on senkin jälkeen ollut ahdistuneisuushäiriöksi asti kuten sitä ennenkin. Ei se mikään ihmelääke kaikkiin tunne-elmään ongelmiin ole.
Kuulostaa kuin että et luota?
Usko siirtää vuoriakin
Vierailija kirjoitti:
Ilo rauha ja luottamus tuli ainaisen ahdistuksen ja masennuksen tilalle.
Aamen 🙏💗
Sama minulla, täsmälleen. Nyt kaikki on mahdollista ja vain mielikuvitus on rajana. Uskalsin lopettaa työt ja alkaa yrittäjäksi, katkaista toksiset ihmissuhteet (en pelkää yksinäisyyttä) ja olla rennosti oma itseni kaikissa tilanteissa.
Elämä on ihanaa!
Juu. Usein köyhien rääkkäys ja byrokratia vaan tekee joillakin ongelmia siihen runsaasti. Herätkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoon tulin jo 20 vuotta sitten, pelkoa ja ahdistusta on senkin jälkeen ollut ahdistuneisuushäiriöksi asti kuten sitä ennenkin. Ei se mikään ihmelääke kaikkiin tunne-elmään ongelmiin ole.
Kuulostaa kuin että et luota?
Usko siirtää vuoriakin
En. Usko minun maailmankuvassani ratkaisee synnin ja kadotuksen ongelman, ei kaikkia maallisia ongelmia. Tiesin jo uskoon tullessani, että myös seurakunnassa on paljon ongelmaisia ihmisiä. Oli alkoholisteja jotka joivat edelleen tai ratkeilivat välillä juomaan uskosta huolimatta, masentuneita uskosta huolimatta, niitä joilla oli talousvaikeuksia, sairauksia jne. Ihan samanlaisia ongelmia kuin ei-uskovillakin. Tämä huomioonottaen en tosiaan ole koskaan edes odottanut että omien mielenterveysongelmieni olisi pitänyt poistua uskoontulolla.
Niin onhan toki se ns. menestysteologia, jossa noin uskotaan. Mutta mitä sitä olen itse nähnyt, se on monelle kuin pommin laittamista sylistä penkin alle: esitetään että menee lujaa ja yhä paranee, mutta ne vanhat ongelmat ei ole mihinkään ratkenneet ja lopulta iskevät takaisin.
Juu ei mikään harmittanut tai vaivannut,tuli vain suuri ilo ja rauha kun tulin Herran uskoon.